Rakentaminen Seppo Mölsä Ei kommentteja

YIT:n Triplan työmaalla betonin lujuus varmistetaan sadoin koekappalein

YIT:n Triplan työmaa Helsingin Pasilassa on Suomen suurin ja monella tapaa myös monipuolisin ja vaativin talonrakennustyömaa. Katso video työmaan betonitöistä.

Featured Video Play Icon

Triplassa on kyse sekä uuden rakentamisesta että vanhan purkamisesta ja vanhojen rakenteiden vahvistamisesta kestämään uudet kuormat. Vanha asema puretaan ja siksi aikaa matkustajia palvelee väliaikainen asemarakennus, joka puolestaan puretaan käytön jälkeen.

Nykyisen ysiraiteen viereen tehdään uusi raide, mikä ei ahtaassa paikassa ole mikään helppo juttu vaan edellyttää kantavien rakenteiden purkamisia ja uusien tekemistä. Näiden töiden ajaksi juuri tältä pätkältä jopa junien sähköistys on poikki riskien välttämiseksi.

Työmaan suunnittelu on ollut varsinaista paikan päällä säveltämistä, sillä uusien rakenteiden tieltä on jouduttu ensin purkamaan vanhoja. Tämä on ollut varsinkin työturvallisuuden kannalta haastavaaa. Ratkaisuja on suunniteltu yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa.

Pohjakerroksessa on jouduttu purkamaan rakenteita, jotta olisi päästy tekemään porapaalutuksia uusille pilareille. Samalla vanhoja pilareja on raudoitettu lisää uusia betonivaluja varten ja myös uusia anturoita on tehty.

Betonin laatu ykkösasioita

Pasilan Triplan työmaalla on vähintään yhtä vaativat olot kuin Turun sairaalatyömaalla, jossa äärimmäisen kireä aikataulun ja radan tuoma tärinä saattoivat osaltaan vaikuttaa betonin laatuongelmiin.

YIT:n työmaalla betonin laadunvalvonta on hoidettu esimerkillisen hyvin. Betonirakenteista on tähän mennessä otettu 150 koepalaa.

Betonista alettiin tehdä niin sanottuja olosuhdekuutioita jo ennen nykyistä betonikohua. Ne kertovat, miten betonimassan lujuus kehittyy työmaaolosuhteissa.

Kuutioita on niin tavalliselle betonille, jossa lujuus kehittyy suunniteltuun 28 vuorokaudessa, kuin suurten valujen masuunikuonaa sisältäville betoneille, joissa lujuuden kehittymisaika venyy yli 90 vuorokauden.

Työpäällikkö Timo Leppänen sanoo, että talonrakentamisessa olosuhdekuutioiden teko ei ole enää tavallista, mutta hän oli tottunut siihen työskenneltyään aiemmin VR:llä. Siltatöissä niitä käytetään edelleen. Liikennevirasto valvoo Triplan työmaata radan lähellä olevien töiden osalta, joten siksi Liikenneviraston uudet laadunvalvontaohjeet on otettu työmaalla käyttöön.

Olosuhdekuution teko on tarkkaa työtä

Olosuhdekuution teko on Leppäsen mukaan tarkoin säädeltyä toimintaa. Vibrausta saa tehdä vain hetken aikaa.

Jos betonia vibrataan moneen kertaan massaa lisättäessä ja kuutio täytetään kukkuroilleen ja käydään painamassa tiiviisti kasaan, saataisiin paljon parempia lujuuksia mihin työmaaolosuhteissa päästään. Pieni keko on sallittu, mutta se vain tasoitetaan tunnin kuluttua ilman tiivistystä.

Jostain syystä työmaiden ja betonitehtaiden testituloksissa on ollut merkittäviä eroja.

Ruskon Betonin betoniasema

Triplan työmaalla valmisbetonin toimittaja on Ruskon Betoni. Se on perustanut työmaalle oman betoniaseman. Sen sementtiseoksessa ei ole Plussementtiä.

Leppänen on tyytyväinen betonitoimittajan valintaa, mikä on taannut betonitöiden vauhdikkaan sujumisen. Muottitöissä YIT:llä on sekä suomalainen että espanjalainen aliurakoitsija.

YIT:n oman porukan suuri ylpeydenaihe on onnistuneet liukuvalut. Niistä YIT:n infarakentajilla oli ollut jo pitkä kokemus, mutta nyt tuo osaaminen tuotiin talonrakentamiseenkin.

Turvallisuus korostuu vilkkaalla asemalla

Turvallisuus on isossa roolissa Triplassa, jossa valmistaudutaan vuoden alussa aloittamaan talonrakennustöitä suurten pohjatöiden jälkeen. Keväällä työntekijämäärä tulee olemaan yli tuhat ja talonrakennustöiden ollessa kuumimmillaan 1300. Perehdytyksiä on varauduttu tekemään yhdeksällä kielellä, sillä työvoimasta puolet tulee ulkomailta.

Jo Vantaan Tikkurilaan Dixiä rakennettaessa YIT:n väki tottui työskentelemään ihan pääradassa kiinni. Helsingin Pasilassa haasteet moninkertaistuvat, sillä vanhan aseman purkutöitä tehdään pääradan päällä. YIT:n työsuojelupäällikkö Erno Martin pitää sitä hankkeen ehdottomasti suurimpana riskinä.

Toinen riskitekijä on aseman seudun vilkkaus ja levottomuus. Työmaalla on jouduttu tottumaan niin huumeneuloihin kuin sillalta hyppääviin itsemurhantekijöihinkin. Aina kun Hartwall Areenalla on tilaisuus, niin YIT:n miehet ryhtyvät yleisön palvelijoiksi varmistamaan kulun sujuvuuden työmaan ohi.

Samanlaiseen ohjaustyöhön on jouduttu polkupyöräilijöiden kanssa. Pyörätien paikkaa on vaihdettu jo kolme kertaa.

Kaikkea liikennettä ei jättiläistyömaalla voi sataprosenttisesti valvoa, vaikka aidat ja portit ovat vastassa joka puolella. Sen tiesivät ne keikkamiehet, jotka kävivät poimimassa painavan kuparikelan kyytiinsä.

Kemikaali- ja koneturvallisuus tärkeitä

Aseman läheisyyden vuoksi myös kemikaaliturvallisuus on tärkeää. Suurin riskitekijä on kaasupullon räjähtäminen radan vieressä, mutta myös polttoaineiden säilyttämispaikat on pitänyt miettiä tarkoin.

Kemikaalit ovat iso riski myös työntekijöille. Tämä nähtiin jo mittavissa maanvaihtotöissä, sillä alueella on ollut kyllästämö, jonka myrkyistä YIT:n työmiehet saivat osansa. Erno Martin sanoo, että kaikille annettiin suojavarusteet ja niiden käyttöä opastettiin. Silti muutama lipesi ohjeista sillä seurauksella, että he saivat iho-oireita tai oksentelivat.

YIT:n kumppanina kemikaaliturvallisuudesta huolehtimisessa on Ramirent. Sillä on käytössään EcoOnline-niminen näyttötaulu, jossa on sähköinen kemikaalirekisteri Eco Archive, jonka avulla voidaan hallita työmaalla käytettävien kemikaalien tietoja sekä käyttöturvallisuustiedotteita. Kemikaaleja on hyvin monissa rakennusmateriaaleissa saumausaineista lähtien.

”Jos työntekijä epäilee kemikaalialtistusta, niin hän voi esimerkiksi sosiaalitilan näytöltä katsoa, mistä kemikaalista on kyse ja mitä pitäisi tehdä. Samalla tavalla voidaan katsoa etukäteen kemikaalien käyttöturvallisuustiedot. Eco Archivesta löytyy myös oma opastettu toimintonsa riskinarviointiin”, projektipäällikkö Marko Hiltunen Ramirentista sanoo.

Ramirent huolehtii myös logistiikasta ja koneturvallisuudesta. Käytössä on punainen tai keltainen tagi, joilla ilmoitetaan, että kone on käyttökiellossa, kunnes se on korjattu ja tarkastettu. Nämä tiedot säilyvät järjestelmässä kunnes tarkastajalta on tullut tieto, että laite on korjattu tai se on poistettu työmaalta. Keltaisella tagilla merkitään katsastamattomat ja tarkastamattomat nostoapuvälineet ja punaisella rikkinäiset koneet ja laitteet.

Kypärän väristä ja kantoliinoista harmeja

Työmaalla on kahdeksan nosturia. Vierailupäivänä iso pohdinnan aihe oli nosturikuskin apumiehenä toimivan alamiehen kypärän väri. Alamiehen pitää erottua muista työmiehistä, mutta epäselvää oli, käykö hän vaihtamassa oikean värisen kypärän päähänsä alamiestyön ajaksi vai voisiko väriasian hoitaa jotenkin fiksummin.

Toinen asia mikä harmitti, oli kuljetusten mukana työmaalle ajautuneet kertakäyttöiset kantoliinat. Niitä saa käyttää nimensä mukaan vain kertanostamiseen, mutta niitä on liian usein jäänyt ajelehtimaan myös pysyvään käyttöön. Miksi näitä liinoja ei alun perin voisi tehdä täyttämään turvallisuusvaatimukset?

Videon tekijät: Auri Häkkinen ja Pekka Koli. Valokuvat Anne Kurki

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia