Kokeile kuukausi maksutta

Skanska: Olympiastadion on hyvin kysytty, vaativa korjaushanke

Sekä Skanskan että Museoviraston mukaan Olympiastadionin urakka on hyvin suunniteltu hanke, jossa tarjouslaskennan riskit ovat hallinnassa. Urakoitsija valitaan tällä viikolla.

Olympiastadionin kentällä tehtiin tammikuussa maansiirto- ja kaivuutöitä.

Mediassa on viime aikoina keskusteltu Olympiastadionin nousseista korjauskustannuksista. Keskustelu on kytkeytynyt muutenkin pinnalla olevaan keskusteluun julkisten rakennushankkeiden kustannuksista ja prosessin hallinnasta.

Skanska esimerkiksi tarjosi Olympiastadionin urakkaa, vaikka se on viime vuosina tullut tunnetuksi siitä, että se ei tarjoa riskialttiita korjauskohteita. Stadionin riskejä Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti kuvasi kuitenkin hallituiksi. Tilaaja oli tutkinut rakenteiden kunnon etukäteen ja hänen mukaansa tarjousaineisto oli muutenkin laadittu hyvin.  Siksi Skanska uskalsi tarjota tätä teknisest vaativaa hanketta. Lisäksi riskejä pienentää se, että projektinjohtourakkaan on otettu vaikutteita allianssiurakasta.

Urakoitsija pitäisi valita vielä tällä viikolla.

Käyttävyys paranee

Yhtenä juonteena näyttää olevan ajatus, että nimenomaan suojelu maksaa, ja Museovirasto sen kautta aiheuttaa yhteiskunnalle kohtuuttomia kustannuksia. Näin ei  Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin mukaan ole.

Olympiastadionin korjaamista ja kehittämistä on  hänen mukaansa valmisteltu huolella ja ammattitaidolla. Tavoitteena on parantaa kaikille yhteisen areenan käytettävyyttä siten, että kulttuuriset ja arkkitehtonisetkin arvot otetaan huomioon. Stadionin käytettävyys parantuu olennaisesti. Uutta rakennettaessa haetaan korkeatasoisia, mutta edullisia ratkaisuja, ja olevaa säästetään ja käytetään aina kun se on mahdollista.

Hanke on poikkeuksellisen vaativa suunnittelijoille, rakennuttajille, rakentajille ja rahoittajille. Rakennuksen tutkimuksilla on tarkennettu mahdollisia ratkaisuja. Säilyttäminen sinänsä ei  Museoviraston mukaan maksa.

Museoviraston roolina on ollut osallistuminen muutosten hallintaan siten, että keskeisille kulttuurihistoriallisille arvoille annetaan mahdollisuus välittyä tulevaisuuteen.

Maanalaiset tilat maksavat

Kustannuksia syntyy suojelun sijaan erityisesti maanalaisten tilojen rakentamisesta, kattamisesta seurausvaikutuksineen, monikäyttöisyyden lisäämisestä sekä kansainvälisten järjestöjen olosuhdevaatimusten ja median tarpeiden huomioimisesta. Viimeksi mainittujen vaikutus hankkeen kustannuksiin on olennainen.

”Korjaukseen kriittisesti suhtautuvalla urheiluväellä olisi tässä kohtaa myös aihetta itsekritiikkiin. Heiluttaako häntä koiraa?”, Kostet kysyy.

Olympiastadionia on vuosikymmenten saatossa useita kertoja aikaisemminkin uudistettu muuttuviin tarpeisiin. Ensimmäinen stadion valmistui 1938. Se sai tilapäisen laajennuksen peruuntuneisiin kisoihin 1940. Vuoden 1952 kisoihin stadionia laajennettiin sekä pysyvillä että tilapäisillä osilla. Kisojen jälkeen rakennusta on muutettu mm. toimisto- ja liikuntatarpeisiin. Sitä on korjattu ja uudistettu yleisurheilun EM-kisoihin 1994 ja MM-kisoihin 2005. Nykyinen kehittäminen on luonteva jatkumo aiemmille korjauksille ja muutoksille.

Olympiastadion on keskeistä kansallista ja arvostetuinta kansainvälistä kulttuuriperintöämme. Stadionin kehittäminen on osa kulttuuria, jolla olympiarakennuksia on tähän astikin vaalittu. Rakennukset Olympiakylää ja Kisakylää myöten, yksityisiä rakennushankkeitakaan unohtamatta, on aikanaan tehty todellisiin tarpeisiin. Meillä ei ole ollut varaa olla käyttämättä niitä, päinvastoin kuin näyttää käyvän viimeisten vuosikymmenten ylimitoitettujen, kerskarakennettujen kisakaupunkien areenoille. Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen sekä olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen on olennainen osa kestävyyttä: taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti.

Olympiarakennuksia on siis pidetty kunnossa. Ne ovat taipuneet osin uusiin käyttöihinkin ja ovat osa kaupungin vapaa-ajan, urheilun ja kulttuurin infrastruktuuria. Stadion lähiympäristöineen muodostaa laajan, Töölönlahden vihreyttä ja julkisia rakennuksia jatkavan ja Keskuspuistoon jatkuvan urheilupuiston. Olympiastadion sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteessa. Olympiarakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti yhtä merkittäviä kuin esimerkiksi Senaatintorin ympäristö ja Suomenlinna.

Olympiastadion ei ole eikä siitä tule museota. Museovirasto ei muutenkaan museoi maamme kulttuuriympäristöä, sitä ”kotomaamme koko kuvaa” joka on jokaisen 5,5 miljoonan suomalaisen arkea. Kansalaiset itse, myös heidän luottamusmiehensä, tekevät päivittäin sen merkityksiin, säilymiseen ja muuttumiseen liittyviä valintoja ja päätöksiä. Museovirasto haluaa osaltaan nostaa esiin merkityksiä, joiden puolesta kannattaa tehdä työtä ja käyttää myös yhteisiä voimavaroja.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Skanska: Olympiastadion on hyvin kysytty, vaativa korjaushanke”

  1. Mielenkiinnolla saadaan odottaa lopullisia kustannuksia. Todennäköisesti ylittää 300M€!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat