Rakentaminen Johanna Aatsalo 18 kommenttia

Raju nousu Olympiastadionin korjauskuluissa – lisäpyyntö 52 miljoonaa euroa

Olympiastadionin korjaushanke uhkaa kallistua merkittävästi, sillä Stadion-säätiö haluaa hankeen rahoittajilta Helsingin kaupungilta ja valtiolta 52 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Ilman lisärahaa hanketta ei voida toteuttaa hankesuunnitelman mukaisesti.

Olympiastadionille kaavailtu katos
Olympiastadionille kaavailtu katos on rakennusteknisesti vaikea tehdä, sillä 1952 valmistuneissa katsomorakenteissa ei varauduttu siihen, että lähes 70 vuotta valmistumisen jälkeen stadion katettaisiin.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti juuri ennen joulua, että valtio nostaa rahoitusosuuttaan stadionin hankkeesta enintään 26 miljoonalla eurolla.

Valtion rahoitusosuuden nostamisen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella.

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli asiaa maanantaina 9.1. ja päätti esittää kaupunginvaltuustolle kaupungin rahoitusosuuden korottamista 26 miljoonalla eurolla. Myös Helsinki edellyttää valtion samansuuruista lisärahoitusta.

Stadion-säätiön mukaan lisärahoitusta tarvitaan, koska erityisesti pääkaupunkiseudulla rakentaminen on noususuhdanteessa ja tarjoushintaindeksi sekä urakkatarjousten hinnat ovat nousseet. Toinen merkittävä syy on katsomoiden kattaminen ja rakennettavien näköesteettömien paikkojen kalleus. Suunnitelmien mukaan katsomon nykyisiä katoksia pystyssä pitäviä pylväitä halutaan vähentää ja se on tuonut mukanaan yllättäviä lisätöitä.

”Kävi ilmi, että joudumme tästä syystä tukemaan kantavia pilareita paljon enemmän kuin arvioimme”, Helsingin Sanomien haastattelema Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen kertoo.

Innasen mukaan ongelma oli etukäteen tiedossa, mutta tukitöiden laajuus ei. Tukitöiden hintaa nostaa sekin, että ne joudutaan tekemään suurilta osin käsityönä.

Hankkeen hinta on noussut kahdessa vuodessa yli neljänneksellä alkuperäisestä. Hankkeen arvioidaan maksavan nyt 261 miljoonaa euroa. Alkuperäinen hinta oli suunnitteluvaiheessa 209 miljoonaa euroa.

Urakoitsijavalinta tulossa

Korjaushankkeessa ei ole vielä tehty päätöstä sen rakennusteknisestä projektinjohtourakasta. Rakennuslehden aiemmin saamien tietojen mukaan urakoitsijaehdokkaat ovat jatkaneet urakkatarjoustensa voimassaoloaikaa alkuvuoden puolelle. Alunperin tarjoukset olivat voimassa marraskuun loppuun saakka.

Stadion-säätiön hallitus tekee päätöksen urakoitsijasta ensi vuoden alussa.

”Säätiön hallitus tekee päätöksiä tammikuussa”, Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen kertoi Rakennuslehdelle marraskuun lopussa.

10.1. juttua täydennetty Helsingin kaupunginhallituksen päätöksellä.

Keskustelu artikkelista: 18 kommenttia

  • Normi julkinen hanke.

    Vastaa
  • milloin urakan toteuttaja ratkeaa?

    Vastaa
  • Kertokaa minulle miksi julkisissa hankkeissa sama kaava toistuu: Rahoitusongelmia, päätöksenteko kestää, aloitus viivästyy valituksien vuoksi, työ viivästyy aikataulusta, kustannukset karkaa käsistä ja loppujen lopuksi laatu voi olla mitä vaan.

    Miksi? Ainoa viimeaikainen poikkeus tähän on Rantatunneli.

    Vastaa
    • Yksi syy kustannusten ylittymiseen on ainakin esittää alimitoitetut budjetit ja ilman varauksia lisätöihin, jotta päätöksenteko saataisiin läpi. Jos esitettäisiin todelliset kustannusarviot ja normaalit varaumat, niin hankkeita ei saataisi edes liikkeelle.

      Lisäksi hankintalain tiukka noudattaminen nostaa kustannuksia kun ei voi neuvotella.

      No uusi hankintalaki onneksi auttaa tähän ongelmaan.

      Vastaa
      • vanhempi insinööri

        Totta. Vanha kikka, jotta työ saadaan käyntiin, niin alihintainen kustannusarvio päättäjille. Ja vaikuttaa aika huonosti hoidetulle hankkeelle.

        Vastaa
    • Elukulaisen jo esittämien syiden lisäksi yksi keskeinen tekijä on tällaisten vanhojen rakennusten rakenteista löytyvät yllätykset, joita ei voi tarkasti ennakoida. Sen takia lisätöitä tulisi budjetoida jo aluksi ainakin 10% hankkeen kokonaisarvosta, kun on kyse vanhoista ja arvokkaista rakennuksista.

      Esimerkiksi Svenska Teaternin peruskorjauksen yhteydessä sisäkatosta löytyi rautatiekiskojen pätkiä, joita oli käytetty vinopalkkeina. Ei tuollaista voinut kukaan ennakoida ja aiheutti mukavasti viivästymistä ja ylimääräisiä kustannuksia, kun hommat seisoivat.

      Vastaa
  • Hankesuunnittelussa sinisilmäisiä pojankloppeja. Koulun penkiltä suoraan vetämään miljoonabisnestä, ei osata ottaa kaikkia asioita huomioon.

    Vastaa
    • Poliittisesti valittuja ammattitaidottomia sinisilmiä isoihin hankkeisiin.Kuntaeläimet päättää ja virkamiehet, joiden vahvuudet ovat (?) muissa hommissa vastaavat toteutuksesta ja myös valvonnasta.

      Vastaa
  • Julkinen rakennuttaja

    Nostaisin myös esille julkisissa hankkeissa yksityisen sektorin toimintatavan, jossa julkista rahaa lypsetään niin paljon kuin moraali antaa myöden ja sehän antaa. Tätä esiintyy hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen valituilla toimijoilla.

    Vaatii aikamoista osaamista julkisen sektorin rakennuttajalta, jotta kykenee suodattamaan sen kaiken linssiin viilaamisen ja turhan työn tekemisen pois, josta luonnollisesti yksityinen sektori mielellään julkista laskuttaa.

    Vastaa
    • Pitäisi valita todellisia ammattilaisia julkiselle puolelle ja maksaa bonusta siitä, kun hoitavat hommansa niin, ettei jatkuvasti
      kuseteta veronmaksajia. Julkisen sektorin rakennuttajat perääntyvät kuin Ingemar Johansson nyrkkeilykehässä.

      Vastaa
  • kaikenlainen julkinen rakentaminen tulee kalliiksi myös siksi, että työmaalta varastetaan niin paljon ( esim. omiin ok-talo projekteihin )
    Tiedän monta jotka ihan vallan hyötyy ja rakentaa jo toista taloa, sitten pojalle ok ja sillee se menee elävässä elämässä 🙂

    Vastaa
  • Monopolit kuten Senaatti-kiinteistöt tulisi ensi alkuun purkaa.

    Vastaa
  • Poikkeuksellisesti nimimerkillä

    Olisiko syynä yksinkertaisesti se, että omien rahojen perään katsotaan hieman tarkemmin kuin yhteisten.

    Vastaa
  • Pienellä hinnalla urakoitsijan jalka oven väliin ja sitten lisätöillä tehdään iso tili.
    Sekä epäselvillä urakkarajoilla tehdään tili. Ei kuulu mun urakkaan on vastaus.

    Vastaa
  • Onko epäselvät urakkarajat urakoitsijan vastuulla ?
    Sitä saa mitä tilaa….

    Vastaa
  • Senaatissa väkeä on vaan lisätty….

    Vastaa
  • Olisi taas pitänyt katsoa vähän mallia suuresta maailmasta.

    https://www.pinterest.com/pin/420312577704518230/

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia