Kokeile kuukausi maksutta

Olympiastadion: Lisää rahaa tai rakentamista karsitaan

Helsingin Olympiastadionin 209 miljoonan euron korjaushankkeeseen tarvitaan lisää rahaa tai hankesuunnitelmaa joudutaan karsimaan.

Olympiastadionille kaavailtu katos
Olympiastadionille kaavailtu katos on rakennusteknisesti vaikea tehdä, sillä 1952 valmistuneissa katsomorakenteissa ei varauduttu siihen, että lähes 70 vuotta valmistumisen jälkeen stadion katettaisiin.

Stadion-säätiö on käynyt alustavia keskusteluita hankkeen mahdollisesta jatkorahoituksesta. Hyväksytyn hankesuunnitelman mukainen toteutus vaatii lisärahoitusta tai vaihtoehtoisesti hankesuunnitelman karsimista. Lisäksi kustannussäästöjä etsitään tulevista toteutusvaihtoehdoista.

Kokonaisuuden kannalta merkittävimmän rakennusteknisen projektinjohtourakan tarjoukset ovat parhaillaan käsittelyssä. Rakennuslehden tietojen mukaan kaikki urakkatarjoukset olivat liian kalliita. Torstaina Stadion-säätiö vahvisti Rakennuslehden tiedot. Säätiön mukaan rakennuskustannuksissa on ”huomattavaa nousua”.

”Stadion-säätiön hallitus päättää urakoitsijasta marraskuun aikana. Hankintaprosessin ollessa kesken emme valitettavasti voi hankintalain mukaan kertoa asiasta tarkemmin ennen päätöstä urakoitsijan valinnasta”, Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen sanoo.

Kattaminen ja näköesteettömyys

Stadion-säätiön mukaan rakennuskustannusten nousupaineeseen on kaksi pääsyytä. Rakentaminen, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on voimakkaassa noususuhdanteessa, jonka johdosta tarjoushintaindeksi ja urakkatarjousten hinnat ovat nousussa.

Toinen ja merkittävin syy on katsomoiden kattaminen ja rakennettavien näköesteettömien paikkojen kalleus. Suunnittelussa on ollut tavoitteena, että stadionin katsomoista pyritään minimoimaan paikat, joista suuren yleisön näköyhteyden kenttätapahtumiin peittävät katosten pylväät.

Valittu hankesuunnitelman mukainen toteutustapa varmistaa samalla myös sen, että stadionin kattaminen toteutetaan nykyaikaisten ja kansainvälisten stadionvaatimusten mukaisesti. Uusien katosten rakentamisen ja vanhojen uudistamisen edellytyksenä on stadionin vanhojen rakenteiden mittava vahvistus.

Rakennusteknisen projektinjohtourakan kilpailutus käynnistyi toukokuussa 2015.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeessa on neljä urakkakokonaisuutta eli maarakennus- ja louhintaurakka, rakennustekninen urakka sekä erilliset LVIA- ja sähkötekniset
urakat.

Parhaillaan käynnissä ovat Lemminkäisen toteuttamat maankaivu-, louhinta- ja purkutyöt.

Paljastava koerakentaminen

Katoksen vahvistettavien kehärakenteiden toteutuskelpoisuus varmistettiin koerakentamalla vuonna 2016. Koerakentamisen yhteydessä paljastui, että työ on huomattavasti ennakoitua vaikeampi ja raskaampi toteuttaa.

Työn haasteellisuutta lisäävät suojellut rakenteet, vinot pinnat, katsomoporrastukset, toimistotilat, välipohjat ja paikoin neljän kerroksen korkeus räystäälle.

Vaadittavat rakenteiden vahvistukset johtavat siihen, että myös vanhan D-katsomon katosprofiilia joudutaan muuttamaan uutta katostyyppiä vastaavaksi teknisistä ja kaupunkikuvallisista syistä. Tämä on lisännyt osaltaan kustannuksia merkittävästi.

Olympiastadionin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1938 ja toisen vaiheen etelä- ja pohjoiskaarteen betonirakenteiset katsomot valmistuivat vuonna 1952 pidettyihin olympialaisiin mennessä. Tuolloin rakenteissa ei varauduttu siihen, että lähes 70 vuotta olympialaisten jälkeen stadion tultaisiin
kattamaan katoksilla, joissa näköesteitä aiheuttavien pilareiden määrä on minimoitu.

Innasen mukaan kyseessä on erittäin poikkeuksellinen urakka, jossa uudistetaan 80 vuotta vanha suojelukohde nykyajan vaatimukset täyttäväksi monitoimiareenaksi.

”Myös hankkeen kokonaislaajuus, kaikkiaan 90 000 neliötä, on mittava. Suunnittelu on tehty huolellisesti parhaiden asiantuntijoiden kanssa ja siinä on hyödynnetty uusimpia suunnittelutapoja kuten 3D-mallinnusta. Tietoa toteutustavasta karttuu väistämättä kuitenkin myös rakentamisen aikana”, Innanen jatkaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Olympiastadion: Lisää rahaa tai rakentamista karsitaan”

  1. Keskustelu kansallisten merkkikohteiden kustannuksista on kohtuuttoman populistista. Esimerkiksi Eduskuntatalo on kaikkein korkeimman laatuluokan rakennus maassamme. Olemme mitä mieltä tahansa kansanedustajista, niin maan ykkösrakennus pitää korjata sen arvon edellyttämällä tavalla. Se koskee myös toiminnallisuuden parantamista.

    Sama koskee olympiastadionia. Kymmenen vuoden kuluttua kukaan ei muista, mitä sen korjaaminen on maksanut, mutta kaikki muistavat, jos sen toiminnallisuutta on kustannussäästöissä heikennetty. Luovummeko katoksesta vai juoksuratojen kaarteiden parantamisesta, on kysymyksenäkin naurettava. Samaa luokkaa kuin se, että luovummeko Musiikkitalossa akustiikasta, kun huono akustiikka tulee halvemmaksi.

  2. Kenelle tämä uhkaus on tarkoitettu ? Veronmaksajat hoitavat kaikki nämä ’piikit’ ja vastuuta ei kanna kukaan.

  3. ”Säätiön mukaan rakennuskustannuksissa on ”huomattavaa nousua”.”

    Jos hankkeen eteneminen on pysähtynyt budjetin ylittymiseen niin kyseessä ei taatusti ole indeksin kehittyminen. Puhutaan varmaankin kymmenistä miljoonista jos rahaa haetaan lisää tai karsitaan hanketta. Julkisten hankkeiden budjettiylityksiä on reposteltu valtakunnan medioissa vuosikausia mutta onko kukaan kyseenalaistanut budjetin laatijoiden (konsulttien?) osaamista? Jos hanke alibudjetoidaan, julkisella puolella rahoitus järjestyy helpommin – siinäkö selitys?

  4. Samanlaista huijaritoimintaa kuin ryssissä . Lehdet kirjoittaa että siellä rakennettiin huippuhieno stadion jalkapallon MM kisoihin hinta 300 miljoonaa euroa . Meillä korjataan vanhaa huonosti rakennettua olympia stadionia ja loppuhinta tulee olemaan loppupeleissä huomattavasti korkeampi . Ryssissä syytettiin välistävetäjiä korkeasta hinnasta . Suomessako ei ole välistävetäjiä . Luultavasti enemmän kuin Venäjällä . Eikö kukaan valvo näitä huijareita ?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat