Helsinki rahastaa tonteilla myös Vapaavuoren pormestarikaudella

Helsingin asuntorakentamisen tavoitteet ovat kovat. Kahden ensimmäisen vuoden aikana pitäisi rakentaa 6000 asuntoa vuodessa.

”Se on kova, mutta ei mahdoton tavoite. Meillä on selkeä näkemys yli puoluerajojen, että viime kädessä kohtuuhintaisten asuntojen haasteen voi ratkaista vain volyymilla”, Vapaavuori sanoo Rakennuslehden haastattelussa.

Vuosille 2019–2021 tavoitellaan jo 7000 asunnon vuosituotantoa.

Kaupunki vastaa itse vain sosiaalisesta asuntotuotannosta, ja kokonaisluvut riippuvat markkinoista. ”Pyrimme omalta osaltamme luomaan kaavoituksen ja tontinluovutuksen kautta sekä muilla tavoin edellytyksiä markkinaehtoisen tuotannon syntymiselle.”

Halpojen tonttien hyöty valuisi gryndereille

Helsinki on rahastanut sääntelemättömään tuotantoon myymistään tonteista markkinahinnan. Osassa luovutuksista tontin hinta on sidottu asunnon myyntihintaan. Kaupunki saa sitä korkeamman hinnan, mitä kalliimmalla grynderi myy asunnot. Vapaavuoren mielestä kaupunki ei kuitenkaan ole mukana vedättämässä asuntohintoja.

”Tuota kritiikkiä minä en hyväksy. Markkinataloudessa rakennuttaja tai omistaja myy asuntonsa joka tapauksessa lähtökohtaisesti korkeimpaan mahdolliseen markkinahintaan riippumatta siitä, mihin hintaan on tontin saanut. Jos kaupunki tulisi vastaan tonttihinnoissa, se olisi vain subventio rakennuttajalle eikä välittyisi asuntojen hintoihin”, Vapaavuori sanoo.

Hänen mukaansa tilanne muuttuisi vasta, jos kaupunki pystyisi kerralla pumppaamaan markkinoille riittävästi halvempaa tonttituotantoa, jolloin se voisi vaikuttaa koko asuntomarkkinaan.

Kaupunki voi vaikuttaa tilanteeseen välillisesti useilla samanaikaisilla tontinluovutuksilla, ja on niin tehnytkin.

Sosiaaliseen asuntotuotantoon kaupunki vuokraa tontteja alle markkinahinnan.

Tuotantotukea tarvitaan

Vapaavuori ei liity Ara-asuntojen tuotantotuen arvostelijoihin.

”Kasvaville kaupunkiseuduille, varsinkaan Helsingin seudulle ei synny riittävästi kohtuuhintaista asuntotuotantoa puhtaasti markkinaehtoisesti ja Suomessa tietoisesti valituilla laatukriteereillä. Uskon, että meillä pitää olla jonkinlainen järjestelmä, missä myös rakentamista tuetaan.”

Ara-asuntoihin palautettuihin tulorajoihin Vapaavuori suhtautuu kriittisesti. ”Sosiaalisen sekoittamisen politiikan tulokulmasta on hyvin suuri arvo, ettei synny liian yksipuolisia alueita. Tiukemmat tulorajat lisäävät riskiä.”

Eriarvoistumista torjuva porvari

Asuntoministerinä Vapaavuori käynnisti asunnottomuuden vähentämisohjelman. Myös pormestarina hän korostaa syrjäytymisen estämistä kaupunkien kasvaessa.

”Edelleen jatkuva kaupungistuminen on iso trendi myös perinteisissä länsimaissa. Uskon, että ne kaupungit ovat voittajia, jotka osaavat siihen parhaiten valmistautua ja hallita sitä sekä volyymin että laadun kannalta. Oleellinen tekijä on, että tässä kaupungissa ei ole aidosti huonoja kaupunginosia, eikä alueiden välinen eriytymiskehitys karkaa käsistä”, Vapaavuori sanoo.

”Olemme pärjänneet kansainvälisessä kehityksessä älyttömän hyvin, mutta meilläkin on hiljaisia signaaleja alueiden välisen eriytymisen vahvistumisesta.”

Kokoomuspoliitikolle ei ole kovin tyypillistä olla huolissaan syrjäytymisestä ja asunnottomuudesta. ”Minulle se on itsestäänselvyys. Olen ihan vakuuttunut, että pitkässä juoksussa sillä on kaupungin tai valtion menestykselle valtava merkitys, miten hyvä yhteenkuuluvuus sillä on. Jokaiselle sivistysporvarille tämän tyyppiset asiat pitäisi olla selkeitä”, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuori pyytää ideoita

Kaupungin elimissä käsitellään parasta aikaa vuosien 2017–2021 strategiaa. Positiivinen suhtautuminen kaupungin kasvuun tietää rakentajille töitä. Luvassa saattaa olla merkittäviä julkisia rakennuksia.

Erityisesti Vapaavuori haluaa kehittää työhuoneensa ikkunasta näkyvää kauppatorin ja Olympiaterminaalin välistä aluetta. Avoimena kutsuna hän pyytää toimijoilta hyviä, toteuttamiskelpoisia ideoita, joissa rahoitus on kunnossa. Erityisesti arkkitehtuurin on oltava paraatipaikkojen arvoista.

”Uskon, että se aika on ohi, jolloin kaupunki pystyi tai sen kannatti tehdä yksin asioita.”

Kokoojakadusta perusteellinen selvitys

Helsingissä vuosikymmeniä vatvottu keskustatunneli pulpahti uudelleen esiin kunnallisvaaleissa. Rakennusalalta on tullut jo kaksi linjausehdotustakin. Vapaavuori puhuu kokoojakadusta ja linjaa, että sen rakentaminen selvitetään perusteellisesti. ”Pidän kyllä hyvin tärkeänä, että tällainen selvitystyö nyt vakavissaan saadaan käyntiin.”

Selvityksessä käydään linjausvaihtoehtojen lisäksi läpi muun muassa se, paljonko erityyppistä liikennettä saataisiin maan alle ja mitä mahdollisuuksia tunneli toisi kävelykeskustan laajentamiselle. Myös kustannukset ja rahoitusvaihtoehdot ovat selvityslistalla.

”Näiden selvitysten jälkeen tehdään rationaaliset päätökset. En tiedä, kestääkö selvitys vuoden vai kaksi, mutta ei siihen neljää vuotta tarvita”, Vapaavuori sanoo.

Vihdintiestä ensimmäinen kaupunkibulevardi

Helsingin kaupunkibulevardit ovat herättäneet keskustelua.

Vapaavuoren mukaan ”maailma on muuttunut moneen kertaan” siinä vaiheessa, kun kaupunkibulevardeja aidosti toteutetaan. Hän uskoo perusideaan, eheämmän kaupunkirakenteen rakentamiseen. Siksi pääväylien varrelle on keskitettävä enemmän asumista, mutta liikenteen sujuvuus on kuitenkin mahdollistettava.

”Ajatus on, että lähdetään liikkeelle vähiten riidanalaisesta tapauksesta, Vihdintiestä, ruvetaan suunnittelemaan sitä ja jossain vaiheessa pikkuhiljaa toteuttamaan. Kerätään kokemuksia ja edetään niiden mukaan.”