Kokeile kuukausi maksutta

Työmaan turvallisuusperehdytys ottaa digiloikkaa

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus valvoa ja perehdyttää työturvallisuuden käytäntöihin. Uuden, syyskuun alkupuolella julkaistun ePerehdytys -sovelluksen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta ja tehostaa perehdytyskäytäntöjä työmailla. Rakennusteollisuus RT suosittelee ePerehdytyksen käyttöä koko alalle.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus valvoa ja perehdyttää työturvallisuuden käytäntöihin. Uuden, syyskuun alkupuolella julkaistun ePerehdytys -sovelluksen tavoitteena on parantaa työturvallisuutta ja tehostaa perehdytyskäytäntöjä työmailla. Rakennusteollisuus RT suosittelee ePerehdytyksen käyttöä koko alalle.

Lyhyesti kerrottuna kyse on siitä, että työturvallisuuden yleiset, työmaasta toiseen toistuvat perehdytyskäytännöt voi ePerehdytyksen avulla suorittaa verkossa kerran vuodessa. Tähän asti ne on pitänyt suorittaa joka työmaalla. ePerehdytys ei kuitenkaan korvaa työturvallisuuskorttia eikä työmaakohtaista perehdytystä, vaan täydentää niitä.

”Onhan siinä rumbaa, kun esimerkiksi suurimmilla työmaillamme yli tuhat työntekijää perehdytetään turvallisuuskäytäntöihin. Aikaa säästyy, kun ePerehdytys on tehtynä ennen työmaalle saapumista. Työmaalla voidaan sen jälkeen keskittyä työmaakohtaiseen turvallisuusperehdytykseen”, Fira-konsernin turvallisuuspäällikkö Jari Pulkkinen sanoo Rakennuslehdelle.

Pulkkinen on vetänyt ePerehdytyksen operatiivista kehitysryhmää. Fira-konsernin vastaavat mestarit ovat hänen mukaansa suhtautuneet asiaan erittäin myönteisesti. Yhtiön pääurakoiman Fortumin pääkonttorin saneeraustyömaalla Espoon Keilaniemessä työntekijäpuolikin vaikuttaa kiinnostuneelta.

”Kuulostaa hyvältä, koska töihin pääsee nopeammin kiinni ja perehdyttäjänkin työtaakka kevenee”, RakennusTeam oy:n Arlis Köiv kertoo.

”Tärkein tavoite on tietysti parempi työturvallisuus. ePerehdytys on askel kohti rakennusalan nolla tapaturmaa -tavoitetta”, Pulkkinen täydentää.

Ajantasaista tietoa omalla kotikielellä

Aktiivisesti kehitystyössä mukana ollut Lemminkäisen kehityspäällikkö Hanne Perälä arvioi, että aika oli monella tapaa kypsä ePerehdytykselle.

”Esimerkiksi Lemminkäisen työmaalle saattoi tulla aliurakoitsija, joka oli kuullut samalla viikolla yleiset turvallisuusasiat jo toisella työmaalla. Se ei mielestäni edistänyt työturvallisuutta vaan päinvastoin – sekä perehdytettävät että perehdyttäjät alkoivat olla turhautuneita”, hän toteaa.

Iso muutos on Perälän mielestä se, että ePerehdytyksen ansiosta tieto on kaikille sama ja pysyy ajan tasalla, koska sitä päivitetään kerran vuodessa uusien määräysten tai Rakennusteollisuuden kehotusten osalta. Pulkkisen tavoin Perälä uskoo työturvallisuuden paranevan, koska työmaan riskipaikkoihin jää paremmin aikaa keskittyä.

Tärkeä muutos on sekin, että valtaosa työntekijöistä voi perehtyä yleisiin turvallisuuskäytäntöihin jatkossa omalla kotikielellään: kielivaihtoehtoja on suomen lisäksi englanti, venäjä, viro, latvia, puola ja liettua. Ruotsin kieli on tulossa.

Alan yhteinen ponnistus

Mukana kehitystyössä on ollut alan yrityksiä, liittoja, turvallisuusviranomaisia, it-asiantuntijoita ja pedagogiikan ammattilaisia.

”Kokoonnuimme parin viikon välein, joten yhteistyö oli varsin tiivistä. Oli ilo havaita, että yritykset jakoivat yhteiseen käyttöön avoimesti materiaalia, jota olivat käyttäneet omilla työmaillaan perehdytykseen”, Perälä kertoo.

Ylläpidosta vastaa Rakennusteollisuus RT:n omistama Rakennusmedia, jonka toimitusjohtaja Heidi Husari korostaa, että sovellus on tarkoitettu koko alalle, eli jopa lähes 200000 työntekijän käyttöön. Kasvaviin käyttäjämääriin on varauduttu.

”ePerehdytyksen käyttö voi nostaa myös alan tuottavuutta, sillä ajankäyttö tehostuu ja moninkertaiset päällekkäiset perehdytykset voidaan jättää historiaan. Kustannukset yrityksille jäävät alle kymmenesosaan tai pienemmiksikin entiseen perehdytykseen verrattuna. Tärkeintä on kuitenkin, että työturvallisuuteen liittyvän osaamisen tasoa saadaan alalla nostettua”, Husari sanoo.

Lähtökohtaisesti ePerehdytyksen maksaa työnantaja. Vuosihinta työntekijää kohti on 24 euroa, josta RT:n jäsenyritykset saavat 50 prosentin alennuksen.

”Kun saamme kehityskustannukset katettua, mietimme, voisiko hintaa tarkistaa alaspäin.”

Onhan ePerehdytys voimassa?

Niin Fira kuin Lemminkäinen talonrakennustoimintansa osalta aikovat ulottaa – monien muiden isojen rakennusliikkeiden tapaan – ePerehdytyksen vähitellen kaikille työmailleen. Lemminkäinen pilotoi sovellusta ensimmäisten joukossa kahdella työmaalla lokakuusta lähtien.

”Koulutamme talonrakennuspuolen oman henkilöstön heti uusiin käytäntöihin. Kirjaamme aliurakkasopimuksiin vaateen siitä, että ePerehdytys pitää olla suoritettuna, jos haluaa tulla Lemminkäisen talonrakentamisen työmaalle töihin. Parhaillaan integroimme kulunvalvontajärjestelmäämme Tilaajavastuun järjestelmiin, jotta työmaiden on helppo seurata, onko ePerehdytys suoritettu”, Perälä kertoo.

ePerehdytyksen voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta missä tahansa, kunhan työnantaja on tehnyt valtuutuksen Tilaajavastuun ilmaisessa Ilmoita-palvelussa. Erityisen tärkeää on muistaa ilmoittaa työntekijän puhelinnumero, koska siihen lähetetty henkilökohtainen PIN-koodi mahdollistaa suojatun kirjautumisen.

”Tähän asti olemme jahdanneet kissojen ja koirien kanssa, onko kaikki pätevyydet suoritettu. Tulevaisuudessa näemme toivottavasti ePerehdytyksen lisäksi kaikki muutkin pätevyydet netistä yhdellä silmäyksellä”, Pulkkinen sanoo.

ePerehdytyksen hän arvioi vievän aikaa noin puoli tuntia, jonka jälkeen suoritetaan tentti. Sähköinen perehdytys opastaa tarkasti esimerkiksi siihen, minkälaisia suojakaiteita ja turvavarusteita työmailla vaaditaan. Tieto hyväksytystä suorituksesta menee automaattisesti Tilaajavastuun Taitorekisteriin, joka mahdollistaa muidenkin pätevyyksien hallinnoinnin. ePerehdytyksen käyttö ei kuitenkaan edellytä Taitorekisteriin liittymistä.

Lisätietoa: eperehdytys.info

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Työmaan turvallisuusperehdytys ottaa digiloikkaa”

  1. Jaahas, taas yksi rasti (kustannus/ vaiva) lisää… ”ePerehdytys ei kuitenkaan korvaa työturvallisuuskorttia eikä työmaakohtaista perehdytystä, vaan täydentää niitä.”

  2. Perehdytys olisi tärkeimpiä asioita sille aliurakoitsijalle, mutta itsellä ei ainakaan kiinnostus ikinä riitä siihen asti että kertoisin työmaasta muuta kuin työajat ja että pidä suojaimet päällä.
    Perehdytyksen kaava:
    -AU ei saa tekijäänsä ajoissa työmaalle, vaan työntekijä tulee aamuna tai iltana jolloin on kaikista suurin kiire sillä työvaiheella.
    -Sanot että kai sitä ehtii perehdyttämään. Kaveri ajaa auton parkkiin kuormanpurkupaikalle/liittymään/putkimiehen kontin eteen tullessan, ja käyt paimentamassa auton muualle parkkiin
    -Jos tekijä on suomalainen tai virolainen, tulee hänelle vartavasten järjestää parkkipaikka työmaalta oven edestä. Onhan hänellä mukana vasara tai jopa akkuruuvinväännin.
    -Aloitat perehdytyksen. Kaikki kortit jäi kotiin/putosivat laivamatkalla suomenlahteen.
    -Aloitat selvittämään aliurakan ketjutuksia, esimiehen nimiä yms joita tekijä ei itsekkään tiedä
    -Laitat tiedot kahteen järjestelmään jotka ovat erilaisia ja yhtä paskoja molemmat (10min/järjestelmä)
    -Jos tässä vaiheessa olisi vielä huvittanut kertoa työmaasta ja sen toimintatavoista, niin tekijä kertoo ettei tiedä mitä on tulossa tekemään ja jätkäsaaressa ei tiedä onko oikealla työmaalla
    -Jos tekijä on tulossa sinun työmaallesi, kerrot että pidä suojaimet päällä, kokoontumispaikka konttien takana ja parkkipaikkoja ei ole antaa kenellekkään

    Seuraavana päivänä a) Auto on parkissa betonipumpulle varatussa paikassa b) tulee uusi kaveri ja sama rumba.

    Nimim 450 perehdytystä 56 asuntoa

  3. Muutama esimerkkejä perehdytyksistä.

    N. 20M€ työmaa oli alkuvaiheessa. Muutama parakki oli jo pystyssä mutta perehdyttäjälle ei ollut vielä koppia. Piti mennä pääurakoitsijan pääkonttorille perehtymään n. 10km päähän.

    Perehdytykset alkoi klo 9.15 ( työntekijöillä alkaa päivä klo 7.00). Kesti n. 2h jonka jälkeen perehdyttäjä lähti syömään. Kulkulätkät antoi ruokatunnin jälkeen.

    Ulkomaalaiselta jolla oli valttikortti ja työlupa vaadittiin vielä passi nähtäväksi. Kun passia ja valttikorttia verrattiin huomasi perehdyttäjä että valttikortissa olevasta nimestä puuttui yhdestä kirjaimesta ”heittomerkki”. ei päässyt työmaalle.

    Työntekijöillemme myönnetään yhtiömme puolesta ”nostin-kortti” . kortissa on voimassaoloaika, nimi ja mitä nostimia saa käyttää. Ei kelvannut perehdyttäjälle, piti olla toimitusjohtajan allekirjoittama paperinen A4 lupalappu.

    Työntekijä kävi työturvakorttikurssin samana päivänä kun kortti meni vanhaksi. Paperinen kurssitodistus ei kelvannut , sillä niitä voi väärentää. Työntekijä oli ollut työmaalla yli 6kk ennen kortin uusimista.

    Perehdytykset on välillä pelkkää simputusta.

  4. Yhteistyökumppani soitti ja pyysi tarjousta työstä joka pitäisi tehdä isolla porukalla parissa päivässä. 4-5 työntekijää + työnjohtaja.
    Työmaa on tekeillä olevan tien vieressä. Rakennuttaja edellyttää työntekijöiltä tieturvakorttia ( siis tekeillä oleva tie ja itse työ tiealueen ulkopuolella).
    Jouduin kieltäytymään hommasta. Olisin joutunut käyttämään porukan tieturvakorttikursilla eli kulut olisi tuplaantunut.
    Tilaajien pitäisi vähän miettiä mitä kortteja vaativat.

Vastaa käyttäjälle RKM Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat