Työelämä Rakennuslehti 7 kommenttia

Koneyrittäjät kritisoi pakkoa suorittaa useita erillisiä turvallisuuskortteja

Maarakennus- ja konepalveluyritysten työkoneenkuljettajat työskentelevät usein niin tien-, kadun- kuin talonrakentamisen maarakennustöissä, mutta jokaiseen niistä täytyy käydä erillinen turvallisuuskorttikoulutus. Jatkuvasti lisääntyvät pätevyysvaatimukset kaventavat yritysten mahdollisuuksia työllistää uusia työntekijöitä, totesi Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Markku Suominen Maxpo-messuilla Hyvinkäällä.

”Työturvakortti, tieturvakortti ja katutyökortti ovat kortteja, joita maarakennustyömaalla työskentelevä työntekijä joutuu suorittamaan, jotta saa harjoittaa ammattiaan. Kuitenkin ainoa kortti, jota laki edellyttää työntekijältä, on ajokortti ajoneuvon tai työkoneen kuljettamiseen. Yrittäjänä näen, että alalle tuloa on vaikeutettu kohtuuttomasti vuosien mittaan lisääntyneillä pätevyyskorttivaatimuksilla”, Suominen sanoi Koneyrittäjien tiedotteen mukaan.

”Kesätyöntekijöitä ei enää saada työmaille erilaisten säädösten ja tilaajien asettamien vaatimusten vuoksi.”

Suomisen mielestä voidaan aiheellisesti kysyä, lisääntyykö työmaan turvallisuus sillä, että työntekijät joutuvat osallistumaan koulutuksiin, joissa käydään läpi useaan kertaan samoja päällekkäisiä asioita. Lait eivät määrää kortteja suoritettaviksi. Sen sijaan laki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijät työpaikan vaaratekijöihin kaikkien työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuus huomioiden.

Suomisen mukaan turvallisuuskortit on tehokkaasti tuotteistettu. Näin on luotu urakoiden tilaajille mahdollisuus valita koulutusluettelosta koulutuksia ja päättää, että työntekijöiden on suoritettava ne ennen töiden aloittamista.

”Lista on pitkä. Jokaisen yksittäisen kortin hinta on 100–200 euroa sekä yhden työpäivän palkkakulut. Lisäkustannuksia yrittäjille aiheuttaa myös se, että työntekijät ovat poissa tuottavista töistä koulutuspäivien ajan.”

”Nyt olisi aika kehittää maarakennusalalle soveltuva yhden päivän kestävä turvallisuuskoulutus, jonka suorittamalla voisi työskennellä kaikilla, niin tien-, kadun- kuin talonrakennustyömailla.”

Suominen korosti, että nykyinen tilanne pakottaa urakoitsijat, tilaajat ja maarakennusalan koulutuslaitokset tiivistämään yhteistyötään.

”Tulevaisuudessa tulisi olla mahdollista uudistaa pätevyys suorittamalla tentti netissä, ilman kurssilla istumisen pakkoa.”

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Samalla työturvakorttikurssilla voi olla 18v ”maallikko” joka ei ole koskaan ollut rakennustyömaalla tai erittäin kokenut vastaava työnjohtaja joka on ollut alalla 40v.
    Kummalla kurssi menee ns. ”hukkaan ” ?

    Vastaa
  • Turvakorttijärjestelmän lakisääteisyydestä ja virallisuudesta on paljon virheellisiä näkemyksiä. Oheisessa artikkelissa mietteitään kertovat haastatellut viranomaiset ja alan toimijat. http://bit.ly/2uTYEuN

    Vastaa
  • Kannattaa käydä lukemassa Facebookissa ryhmän kommentteja ”Työturvallisuuden puolesta, turvakorttibyrokratiaa vastaan.” https://www.facebook.com/groups/turvakorttibyrokratiaryhma/?ref=group_cover

    Vastaa
  • Suomi 100,byrogratian kulta-aika.

    Vastaa
  • Hyvä esimerkki siitä, millaisiin asioihin rakentamisen huomio on keskittynyt. Ongelma tuo ei ole pelkästään koneyrittäjille, vaan myös pääurakoitsijoille. Sen lisäksi, että korttien suorittamiseen menee aikaa ja rahaa, puuttuva kortti aiheuttaa harmia työmaalla. Keskeyttääkö suuniteltu työ muutamaksi päiväksi ja lähettää kaveri kurssille, vai jatkaako kroonisen aikataulupaineen keskellä työtä riskillä, josta narahtaminen johtaa sanktioihin ja luottamuspulaan riippumatta siitä, onko turvallisuus heikentynyt. Kulkulupaluettelo on pienelläkin työmalla kohtuuttoman pitkä ja kun ainakin osa tilaajista vaatii pääurakoitsijaa arkistoimaan kulkulupaluettelossa vaadittujen tietojen lisäksi pätevyydet ja raportoimaan niistä, on tämäkin pois konkreettisesta työn tekemisestä. Toki kyse on jälleen vain pienestä yksityiskohdasta, mutta kun useiden vastaavien yksityiskohtien kanssa on päivittäin tekemisissä, vie se merkittävän määrän aikaa pois konkreettisesta työnjohdosta samalla, kun konttorilla taivastellaan rakentamisen tuottavuuden heikkoa kehitystä.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia