Työelämä Mikko Kortelainen 2 kommenttia

Ulkomaalaisia halutaan helpommin rakennustyömaille – ”Aina kaivetaan halvin työntekijä”

Yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen, joka helpottaisi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten palkkaamista. Rakennusliitto vastustaa muutosta ankarasti.

Osa rakennusalan ammateista vapautettiin työlupamenettelyn saatavuusharkinnasta viime huhtikuussa työvoimapulan vuoksi. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Nykylain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto ei myönnä työlupaa Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville työntekijöille, jos viranomaisten arvion mukaan työvoimaa on saatavilla myös Euroopan sisältä. Toteutuessaan lakialoite poistaisi lupamenettelystä tämän saatavuusharkinnan.

108 allekirjoittajaa

Lakialoitteen tehneiden kansanedustajien mukaan saatavuusharkinta hankaloittaa työperäistä maahanmuuttoa ja kotimaisen työvoiman suojelun sijasta menettely ennemminkin vaikeuttaa työmarkkinoiden toimintaa ja heikentää työntekijöiden itsemääräämisoikeutta.

Lakialoitteen perustelujen mukaan ei ole näyttöä siitä, että maahanmuuttajien työllistyminen heikentäisi kantaväestön tai maassa jo olevien työllistymismahdollisuuksia. Oletus myös on, ettei muutos vaikuttasi oleellisesti suomalaiseen palkkatasoon. Hankalan järjestelmän seurauksena Suomesta myös käännytetään työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat työnantajankin mielestä erinomaisia työntekijöitä.

Työehtojen viranomaisvalvontaa lakimuutos ei lopettaisi. Myös työnantajan kykyä ja halua suoriutua velvoitteistaan selvitettäisiin edelleen.

Aloitteen ensimmäisiä allekirjoittajia ovat Anna Kontula (vas.), Juhana Vartiainen (kok.), Veronica Rehn-Kivi (r.), Emma Kari (vihr.) ja Tytti Tuppurainen (sd.). Kaikkiaan allekirjoittajia on 108.

Kontulan mukaan saatavuusharkinta rakennettiin aikoinaan hillitsemään työvoiman tuloa ulkomailta. ”Schengen-olosuhteissa se ei kuitenkaan näytä rajoittavan työvoiman tarjontaa, kun ulkomaalaisesta työvoimasta innostuneille yrityksille on joka tapauksessa koko EU- ja ETA -alueen työvoima käytössään.”

Lakimuutos helpottaisi työpaikan saaneiden turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen. ”On epäreilua, että täällä kenties pitkäänkin työskennellyt henkilö menettää kielteisen päätöksen myötä työpaikkansa. Saatavuusharkinnan kannalta turvapaikanhakijat ovat kuitenkin verraten pieni ilmiö”, Kontula sanoo.

Hänen mukaansa yli kolmannes ensimmäisistä työluvista koskee Suomessa jo olevia ihmisiä.

”Ei montaa suomalaista Pyhäjoen työmaalla”

Rakennusliitossa saatavuusharkinnan poistaminen tyrmätään kovasanaisesti.

”Yli 30 vuoden työkokemukseni perusteella aina kaivetaan halvin työntekijä. Muutoksen jälkeen työnantaja voisi tuoda työntekijöitä mistä päin maailmaa vain”, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo.

”Jokainen näki, miten Olkiluodossa kävi. Uskallan lyödä omilla rahoillani vetoa, että jos tarveharkinta poistetaan, Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla ei ole montaa suomalaista.”

On kuitenkin hyvä huomata, että saatavuusharkinta ei taannut Olkiluodossa töitä suomalaisille.

Rakennusliiton hallitus vetoaa lakimuutoksen torjumiseksi työministeri Jari Lindströmiin (sin.).

Kontula tyrmää Rakennusliiton pelot ovien avaamisesta halpatyövoiman tuonnille.

”Mikään olemassa oleva tutkimus tai viranomaislähde ei tue oletusta, että saatavuusharkinnan poisto lisäisi mainittavasti kolmansien maiden kansalaisten työskentelyä Suomessa. Arvioitu lisäys on joitakin satoja”, hän arvioi.

”Rakennusväen ulostulot ovat toistaiseksi olleet enemmän tunnetta kuin asioiden pohtimista. Toivon, että kun tuuletukset on tuuletettu, päästään rauhassa keskustelemaan asiasta.”

Rakennuslehti kysyi työministeri Lindströmin näkemystä, mutta hän ei kommentoi tässä vaiheessa saatavuusharkinnan poistamista. Hän haluaa ensin perehtyä asiaan.

Muodollisesti Lindströmin kannalla ei ole Kontulan mukaan merkitystä, koska prosessi ei kulje työministeriön kautta.

Kansanedustajien lakialoitteet eivät yleensä menesty. Kontulan mukaan nyrkkisääntö on, että valiokunnan pitäisi reagoida jollain lailla yli sadan allekirjoittajan lakialoitteeseen.

”Hyvin harvoin lakialoitteet kuitenkaan etenevät mietintöön ja eduskuntakäsittelyyn asti. Tässä tapauksessa niin kuitenkin saattaa käydä”, Kontula arvioi.

Uudellamaalla ei ole saatavuusharkintaa

Saatavuusharkinnan poistaminen ei ole rakennusalalle aivan uutta, sillä Uudenmaan ELY-keskus vapautti viime huhtikuussa uudella linjauksellaan joukon ammatteja saatavuusharkinnasta Uudellamaalla.

Rakennusalan ammateista vapautettiin talonrakentajat, betonirakentajat ja raudoittajat, kirvesmiehet ja rakennuspuusepät, putkiasentajat sekä rakennusmaalarit.

Näihin rakennusalan ammatteihin luvitettiin viime vuonna tarveharkinnan perusteella noin 200 kolmansien maiden työntekijää, jotka hakivat ensimmäistä työlupaansa.

Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen korostaa, että menettely ei avaa ovia kolmansiin maihin. Suomen työmarkkinoita koskevat säännökset pysyvät ennallaan.

Joustavammalla menettelyllä säästetään virkamiesten ja työnantajien työtä, kun saatavuusharkintaa ei tarvitse tehdä työpaikkakohtaisesti.

YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo kertoo, että Uudellamaalla toteutetun muutoksen merkitys yhtiölle uusien ihmisten rekrytoinnissa on ollut ainakin toistaiseksi marginaalinen.

”Kyseessä oleva tarveharkinnan purkaminen voi helpottaa YIT:n sisäistä rotaatiota maasta toiseen”, hän arvioi lakiehdotusta.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Kaikkien puoltavien kansanedustajien tulisi ensin rakennuttaa omakotitalo tuolla ulkomaisella työvoimalla ja sen jälkeen päättää jatkosta.

    Vastaa
  • vanhempi insinööri

    Suomalaisella rakennusmiehellä, jota suunnattomasti arvostan, ei ole enää tukijoita edes omien perinteisten ”työväenpuoleiden” keskuudessa. Viis suomalaista, kun saatavilla on monenkarvaisata työntekijää 4000-5000 km päästä. Esimerkiksi salskeiden lähi-itäläisten asiat on monen edustajan sydäntä lähempänä kuin suomalaisten.
    Tea Wallilla on tuossa ylhäällä hyvä ehdotus.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia