Lentokentän allianssityömaalla kaikki tehdään turvallisuus edellä

”Tärkeimmät asiat allianssin toiminnassa ovat turvallisuus ja matkustajakokemus. Kaikki tehdään turvallisuus edellä, mutta unohtamatta asiakastyytyväisyyttä”, Saikkonen sanoo.

Saikkonen kertoo, että Destia pääsi mukaan Finavian kumppaniksi lentoaseman kehitysohjelmaan kuuluvaa Asematason allianssiurakkaan kaksiosaisen kilpailun tuloksena. Toiseen vaiheeseen pääsivät Destian lisäksi Lemminkäinen ja YIT. Allianssikumppanin valinta määräytyi pisteyttämällä kirjalliset laatutarjoukset, hankkeen kehitystyöpajan anti sekä toteuttajaosapuolen palkkiotarjouksen suuruus.

Tekijöiden referensseillä, kyvyllä selviytyä tilaajan asettamista koetehtävistä ja luonnollisesti myös yhteistyökyvyllä on tällaisissa valinnoissa iso merkitys. Projektipäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen on työskennellyt Destialla monissa suurhankkeissa, kuten Kirkkonummi-Kivenlahti-tietä tekemässä. Sitä ennen hän oli sillanrakentamisen työpäällikkö. Tuolle osaamiselle tuli käyttöä lentokentälläkin. Mitoittavaksi tekijäksi kentän siltatyömaalla tuli ison matkustajakoneen lentokoneen rullaus.

Toiminta lentokentällä uutta allianssihankkeissa

Infrapuolella allianssiurakoita on tehty Suomessakin jo pitkään. Suurin ero on toiminta lentokentällä. Turvallisuus asettaa erityisvaatimuksensa. ”Tilaaja ei halua päästää ketä tahansa häsläämään lentokoneiden keskelle”, Saikkonen sanoo.

Hän tunnustaa, että hanke oli aluksi opettelua Destiallekin. ”Kun aloitimme, niin emme ymmärtäneet, kuinka erilaista rakentaminen on täällä.”

Asematason rakennustyöt on jaettu neljään vaiheeseen, joista jokaisesta järjestetään allianssihankkeen tyypilliset kehitys- ja toteutusvaiheet.

”Kun kehitys- ja toteutusvaiheita tehdään päällekkäin, palavereja tulee todella paljon, mikä kuormittaa allianssin organisaatiota tavallista enemmän”, Saikkonen toteaa.

Normaalista poikkeavaa on myös se, että allianssi ei vastaa suunnittelusta, vaan Finavia on tehnyt suunnittelusopimuksen Siton kanssa. ”Suunnittelun ohjaus on kuitenkin allianssin vastuulla”, Saikkonen muistuttaa.

Osana Vaihtoliikenteen kehittämisprojektissa

Asematason allianssihanke on siis osa Finavian  megahanketta, lentoaseman kehitysohjelmaa vuosille 2013-2020, ja ohjelmaan kuuluvaa Vaihtoliikenteen kehittämisprojektia, VLK:ta. Tässä projektissa on Asematason allianssihankkeen lisäksi toisena hankkeena lentoaseman terminaalirakennuksen laajennus´, jota tekee projektinjohtourakkana Lemminkäinen.

Finavian investointiohjelma on sen omalle rakennuttamis- ja suunnitteluorganisaatiolle niin iso ponnistus, että omat resurssit eivät ole millään riittäneet. Allianssitiimissä on mukana 39 henkeä Finavista ja Destiasta. Lisäksi Sito on vahvistanut Finavian suunnittelua ja Sweco toimii valvojana.

Koko kehitysohjelma on Finavialle 900 miljoonan euron investointi. Terminaalin laajennuksen osuus tästä on 250 miljoonaa euroa ja allianssiurakan noin 100 miljoonaa.  Lisäksi SRV on valmistelemassa Helsinki-Vantaan laajennusosan ja terminaali 2:n uudistustöitä.

Saikkonen kertoo allianssihankkeesta, että 45 hehtaarin työmaa-alueella tehdään maaleikkauksia 600 000 m3, louhitaan 200 000 m3 kalliota, levitetään asfalttia yli 120 hehtaaria ja valetaan betonilaattoja 60 000 m2. Laajarunkoisten lentokoneiden paikkojen määrä kasvaa alkuperäisestä 14:sta 22:een.

Allianssisopimus allekirjoitettiin elokuussa 2015, ja urakka-aikaa on vuoteen 2020 asti. Tosin aikataulua on jo nyt kiritty niin reippaasti, että betoni- ja asfalttityöt valmistuvat vuonna 2018, jolloin vuodelle 2019 jää vain tekniikka.

Destia tekee Saikkosen mukaan varsin suuren osan töistä omajohtoisesti, esimerkiksi louhinnan, betonilaatat, putkitukset ja sähköt. Lisäksi Destialla on työmaalla omaa konekalustoa.

Lentokentän toiminta ei saa häiriintyä

Hankkeen erityispiirteistä tärkein on se, että töitä tehdään keskellä ympäri vuorokauden toiminnassa olevaa lentokenttää, jonka toiminta ei saa missään tilanteessa häiriintyä rakennustöiden takia. Saikkosen mukaan turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat todella tiukat, ettei lentoturvallisuus vaarantuisi.

Riskiarvioissa niin sanotuiksi järkyttäviksi tapahtumiksi, joita ei missään tapauksissa saa tapahtua rakennustöiden takia, on listattu lento-onnettomuudet niin maassa kuin ilmassakin tai lentokoneen vaurioituminen.

Kaikki kaivutyöt ovat lentokentällä luonnollisesti luvanvaraisia, koska siellä risteää valtava määrä kaapeleita. Nostimien korkeuksille puolestaan on ylärajat.

Esimerkkinä turvatoimista on se, että paikassa, jossa työmaan liikenne risteää lentokoneiden rullaustien kanssa, rullaustien molemmilla puolilla on vartija, joka antaa luvan ylitykseen. Kulkuluvan ylitykseen saadakseen täytyy käydä läpi erillinen perehdytys, jossa käydään läpi rullaustien ylitykseen liittyvät turva-asiat. Lisäksi on varmistettava, ettei työmaalta pääse tuulen mukana aidan läpi tai yli mitään mikä voisi päätyä esimerkiksi lentokoneen moottoreihin. Muun muassa tämän takia työmaan siisteyteen ja järjestykseen on panostettu erityisen hyvin.

Toisaalta työmaalla on betonisilla suojaelementeillä varmistettu, etteivät lentokoneisen moottorien aiheuttamat suihkuvirtaukset vaaranna työmaan turvallisuutta.

Lemminkäisen kanssa yhteistyötä

Urakan vaativuutta lisäävät myös asematason toimijoiden suuri määrä ja työmaan ympäristössä yhtä aikaa käynnissä olevat muut rakennustyöt. Näistä lähinnä allianssin työmaata on tietysti Lemminkäisen terminaalityömaa, jonka kanssa ollaan Saikkosen mukaan niin tiiviissä yhteistyössä, että matkan varrella on jopa tehty muutoksia hankkeiden urakkarajoihin. Yrityksillä on joka viikko yhteispalaveri, jossa käydään läpi mahdolliset törmäyskurssit.

”Nämä kaksi hanketta etenevät käsi kädessä. Investointipäätöksiä ei tehdä erikseen, vaan hankinnat tehdään toimivina kokonaisuuksina”, Finavian puolelta allianssia johtava Martti Nurminen sanoo.

Toisaalta Lemminkäinen on aliurakoitsijana allianssille tekemällä asfalttityöt. Kyse on kolmeen kerrokseen tehtävästä erikoispäällysteestä, jossa eri kerrosten kiviaineksetkin ovat erilaiset.

Turvallisuus korostuu myös työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden valinnassa, sillä kulku työmaalle tapahtuu niin sanotun puhtaan alueen kautta. Siellä turvallisuusvaatimukset ovat vielä tiukammat kuin ns. likaisella alueella. Näistä syistä kaikille työntekijöille on tehty suppea turvallisuustarkastus. Osin tästä syystä työmaan 200 työntekijästä vain 20 on ulkomaalaisia. Niistä merkittävin on virolainen betoniurakoitsija.

”Allianssimalli takaa oikean asenteen”

”Verrattuna esimerkiksi projektinjohtourakointiin projektinhallinta allianssimallilla on perustaltaan ihan sama. Vain reunaehdot muuttuvat. Allianssimalli tosin varmistaa oikean asenteen, että urakkaan asennoidutaan niin, että hanketta viedään eteenpäin yhdessä”, Jukka-Pekka Saikkonen sanoo.

Hänen mukaansa allianssimalli sopii hyvin tähän hankkeeseen, koska kyseessä on suuri hanke todella tiukalla aikataululla, josta tiedettiin, että tulossa oli paljon muutoksia suunnitelmiin. Tämä on otettu huomioon kehitysvaiheessa niin, että suunnittelija toimii silloin kokousten puheenjohtajana.

Allianssi on osoittautunut myös Martti Nurmisen mukaan oikeaksi valinnaksi. ”Sen avulla hankkeeseen saadaan joustavuutta, kun hankintapäätöksiä voidaan kehittää useassa eri vaiheessa.”

Allianssimalli on siis toiminut hankkeessa ilmeisen hyvin. On selvää, että tilaajan näin tiivis mukana olo on välttämätöntä, kun lentokenttä on jo ympäristönä vaatimukseltaan ihan erilainen kuin tavanomaisissa infrahankkeissa.

”Keskellä lentokenttää toiminen on suurin haaste, ei niinkään rakentamisen määrät, vaikka ne ovatkin isot”, Saikkonen sanoo.

Allianssimalli helpottaa urakoitsijavalinnoissa, kun jo kehitysvaiheessa mietitään, missä aliurakoissa pelkkä hinta ei ratkaise. Lentokentällä turvallisuus menee  kaiken muun edelle.

Saikkosen mukaan allianssimalli luo mahdollisuuksia paitsi riskien tunnistamiseen ja niiden eliminoimiseen, ja myös ideointiin ja innovointiin sekä ratkaisujen kustannustehokkaaseen kehittämiseen.

Aikataulua on pystytty huomattavasti kiristämään onnistuneella työnsuunnittelulla. Aikatauluun vaikutti merkittävästi se, että konepaikkojen toteutus päätettiin tehdä alkuperäisestä suunnitelmasta (6×9 metrin konepaikkakohtaiset ruudut) poiketen isoissa 80×100 neliömetrin valuissa, jonka jälkeen laatta sahattiin yläosastaan pienempiin ruutuihin. Näin laattoihin saatiin kaukolämmöllä toimiva lämmitysputkisto.”

”Mitä tilaaja haluaa, on tärkein kysymys, minkä olemme oivaltaneet. Monta asiaa saa anteeksi, kun tekee mitä tilaaja haluaa”, Saikkonen sanoo.

”Tilaajalle on iso asia saada konepaikkoja käyttöön nopeammin”, hän sanoo. Keskimäärin 9 konepaikkaa on ollut koko ajan käytössä, kun alkuperäisenä tavoitteena oli 6 paikkaa. Ylibuukatulle lentokentälle tuolla on iso taloudellinen merkitys.

Saikkonen mainitsee pari muutakin tulosta innovoinnista: ” Tässä hankkeessa rakennetaan ensimmäiset tämän lentoaseman konepaikkakohtaiset pesupaikat, joissa kerätään talteen glykolivesien hallintajärjestelmään.

Allianssimallin yhtenä haasteena Saikkonen mainitsee tavoitteiden määrittämisen. ”Tavoitteita on helppo keksiä, mutta haasteena on se, että ne on oltava mitattavissa.”

Raadin arvioita

Työmaakilpailun raatiin teki vaikutuksen hankkeen isot massat, jotka oli toteutettu vaativassa ympäristössä hallitusti ja suunitelmallisesti. Aina kun noin iso hanke etenee aikataulua edellä ja budjetissa,  on syytä olla tyytyväinen.

Hankkeen tuotantoon ja betonilaattojen tekoon liittyvät innovaatiot olivat tuottaneet selvää lisäarvoa  tilaajalle, joka sai konepaikkoja käyttöön suuniteltua enemmän.  Rakentaja oivalsi mikä on tilaajalle oikeasti tärkeintä ja teki parhaansa sen saavuttamiseksi.

Allianssi antaa mahdollisuudet innovaatioille, mutta tärkeintä on kuitenkin henkilöt, jotka noita mahdollisuuksia osaavat hyödyntää.

Vuoden Työmaa 2017 valitaan kuuden finalistin joukosta 16.11.

Kirjoittajat: Arto Rautiainen ja Seppo Mölsä (raadin työmaakäynnin ja arvion jälkeen)