Uutiset Kiinteistöt Korjausrakentaminen Rakentaminen Seppo Mölsä 25 kommenttia

Sisäilma-asiat osoittautuivat liian vaikeiksi kansanedustajille

Terveet tilat 2028 -hanke keräsi eduskunnassa kiitosta, mutta keskustelusta näkyi, että asiantuntijoita ei oltu kuunneltu. Alan tutkimuskenttä on ilmeisesti liian riitaisa tuottaakseen päättäjille objektiivista tietoa.

Pääministeri antoi 28.11.2017 eduskunnalle ilmoituksen Terveet tilat 2028 ohjelma. Siihen oli koottu Rakennuslehden uutisoiman asiantuntijakeskusten johtopäätöksiä. Eduskuntakeskustelun perusteella kansanedustajilla on kuitekin suuria vaikeuksia omaksua objektiivista asiantuntijatietoa. Pääministeriä kyllä kiiteltiin aloitteellisuudesta, mutta asiantuntijanäkemyksille viitattiin kintaalla. Niin sanottuja ympäristöherkkiä oli kuunneltu sitäkin tarkemmin. Tämä ei lupaa hyvää päätöksenteolta.

Vihreiden Satu Hassi nosti OAJ:n ja Turun yliopiston vahvasti kiistellyn  opettajien kyselytutkimuksen rinnalle Turun yliopiston tuoreimman selvityksen hoitajista.

”Tänään on julkaistu ammattiliitto SuPerin yhdessä Turun yliopiston kanssa tekemä tutkimus sisäilmaongelmista ammattiliiton jäsenten työpaikalla, ja vastaavahan on aikaisemmin tehty myös Tehyn ja OAJ:n jäsenistä. Niiden tutkimusten tulosten mukaan homeen haju työpaikalla korreloi tilastollisesti merkitsevästi paitsi astman myös useiden muiden sairauksien kanssa, kuten niveloireiden, lihas- ja selkäkivun, kroonisen väsymysoireyhtymän ja useiden neurologisten oireiden kanssa. Uusi havainto on, että viemärin hajulle altistuminen korreloi vieläkin useamman sairauden kanssa kuin homeen hajulle altistuminen.”

Toisin kuin Hassi väitti, oireet olivat vastaajien itsensä ilmoittamia, ei siis välttämättä lääkärin diagnosoimia. Myös yhteys sisäilmaongelmiin jäi tässäkin kyselyssä pelkästään tilastolliseksi arvailuksi.

Sekin jäi Hassilta kertomatta, että kyselyn vastausprosentti oli vain 11 eli vielä pienempi kuin opettajilla. Aktiivisimmin vastasivat vanhusten kanssa työskentelevät ja kotihoitajat. Muissa kuin terveyskeskussairaaloissa vastausprosentti oli 3-4. Voi siis hyvin puhua vastaajajoukon selvästä vinoumasta.

Näistä tutkimuspuutteista huolimatta moni kansanedustaja oli heti halukas myöntämään Turun tutkijoille virallisen aseman Suomen tärkeimpänä sisäilma-alan tutkimuskeskuksena. THL tai Duodecim, joka viime vuonna kokosi asiantuntijaryhmän laatimaan hoitosuositukset kosteus- ja homevaurioista kärsiville potilaille, voisivat olla toista mieltä siksi kovia kiistoja hometutkijoiden välillä on jo pitkään ollut. Turku edustaa siinä kiistelyssä  toista laitaa.

”Me tarvitsemme kliinisen tutkimusyksikön, joka pystyy auttamaan diagnoosien luomisessa ja rakentamaan hyviä hoitoketjuja. Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota ja on nähnyt, että esimerkiksi Turussa olisi mahdollisuus perustaa tämmöinen tutkimusyksikkö, joka voisi siten hyödyttää koko Suomea”, sanoi vasemmistoliiton Silvia Modig.

Uuden, helpomman vihollisen kimppuun ennen vanhan nujertamista

Demarit ja vasemmistoliitto heittelivät oppositiosta 100 miljoonaa euroa korjausrahaa kunnille, mutta hallitus katsoi, että korjaaminen on kuntien itsensä asia. Rahan odottaminen voisi edelleen vain lykätä välttämättömiä korjauksia. Kuntaministeri Anu Vehviläinen sentään välätti mahdollisen purkuavustuksen jakamista.

Vaikka suurimmat sisäilmaongelmat on vanhoissa, aikoinaan ehkä huonostikin rakennetuissa ja suunnitelluissa rakennuksissa, niin parannuskeinoja haettiin taas sinnikkäästi siitä helpommasta vihollisesta eli uudisrakentamisesta. Sitä voi ohjata ilman valtion rahallisia panostuksia.

Asunto-, ympäristö- ja energiaministeri Kimmo Tiilikainen ehdotti jo kesäkuussa yhdeksi ratkaisuksi koulujen sisäilmaongelmiin 60-70-luvun koulujen purkutalkoita.
Uudet koulut hän rakentaisi allianssi- ja elinkaarimalleilla.

”Näistä on mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa on pystytty ottamaan paremmin huomioon myös kiinteistön toiminnalliset mahdollisuudet, kuten vaikkapa uudenaikaisen opetussuunnitelman toteuttamista tukeva oppimisympäristö tai erilaiset monikäyttötilat. Hyviin käytäntöihin perustuva malli tehostaisi myös osaamisen lisäämistä muun muassa sisäilmaongelmien tunnistamisesta ja ongelmiin puuttumiseksi.”

Eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti näyttävästi sisäilmaongelmat esiin vuosikymmenen alussa. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan asiat eivät ole kuitenkaan ainakaan parantuneet eduskunnan tekemän toimenpideohjelman ansiosta. Olisiko yksi syy siinä, että toimenpiteet painottuivat uudisrakentamiseen? Tästä vinoumasta Rakennuslehti huomautti jo heti eduskunnan tarkastusraportin julkistamisen jälkeen.

Silti tätä jo tepsimättömäksi todettua lääkettä tarjosi myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan uusi puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Hän kohdisti samalla huomion tämän päivän rakentamisen mediaseksikkäisiin uutisiin.

”Toimeenpanossa edelleenkin on useita asioita hoitamatta, ja ne liittyvät muun muassa siihen, millä tavalla koulutetaan alan toimijoita käyttämään sellaisia rakennusratkaisuja ja rakennusaikaisia työtapoja, jotka vähentäisivät tätä kosteus- ja homeongelmaa. Hälyttäväähän tässä on se, että nämä ongelmat koskevat ei vain vanhaa asuntokantaa tai vanhaa rakennuskantaa vaan uusia, muutama vuosi sitten valmistuneita rakennuksia. Viimeksi Jätkäsaaresta on esimerkki, jossa puukerrostalo (Wood City) on oli rakennettu ilman, että olisi tehty suojausta sateiden varalta. Nyt ollaan uudessa huippukohteessa, jonka piti olla esimerkki suomalaisesta laaturakentamisesta, homeongelman kanssa tekemisissä. Se on järkyttävää.”

Keskustan Mirja Vehkaperää puurakentamisen kosteusongelmat eivät vieneet uskoa puurakentamisen terveellisyyteen. Tuo mantra on tuonut massiivipuurakentamiselle uusia helpotuksia energiansäästötavoitteissa.

”Hallituksella on juuri parhaillaan menossa puurakentamisen ohjelma, johon on miljoonatolkulla rahaa. Tulisiko juuri tästä puurakentamisesta Suomelle se valtti? Pudasjärvellä esimerkiksi hirsikampuksen osalta on turvallinen, terve, hyvä ilmanlaatu todettu jo parhaillaan. Puurakentamisesta varmaan saadaan myöskin vientituote.”

 

 

Keskustelu artikkelista: 25 kommenttia

  • Jussi Mattila

    Jutun perusteella näyttää kovasti siltä, että tätä(kin) asiaa lähdetään ratkomaan mielikuvien pohjalta.
    Tuskin sillä metodilla päädymme ainakaan nykyistä parempaan tilanteeseen.
    Sisäilmaongelmia ja korjattavaa riittänee siis tulevinakin vuosikymmeninä.

    Vastaa
    • Koska Betoniteollisuus alkaa huomioimaan materiaalien kosteudenhallintaominaisuudet tuotteissaan?

      Vastaa
      • Jussi Mattila

        Kosteudenhallintaominaisuudet?

        Useilla valmistajilla on kyllä esimerkiksi nopeasti kuivuvia betonilaatuja. Niiden käyttö vain taitaa olla suhteellisen vähäistä.

        Vastaa
  • Eduskuntakeskusteluilla ei onneksi ole juuri mitään päätösten kannalta. Kansanedustajat itsekin ovat todenneet, että se on lähinnä teatteria, jossa kunkin puolueen kuuluu perinteiden mukaisesti haalia puheenvuoroja ja nostaa esiin niitä asioita, joita haluavat esiin vuorosanoissaan nostella – koittaen esittää olevansa perehtynyt aiheeseen kuin aiheeseen.

    Vuoden aikana välillä esitetään puheenvuoroja rakentamisen kosteusasioista, hetken päästä vaikkapa sotesta, sitten riistanhoitomaksuista, sitten työsuojeluasioista, sitten pankkien vakavaraisuusvaatimuksista, sitten kalastusoikeuksista, sitten vähän alkoholin vähittäismyyntipuheenvuoroja, etunimilainsäädäntöä ja vaikkapa käräjoikeusverkoston sopivaa kokoa käsitteleviä puheenvuoroja.

    Eduskunnalla on satoja käsiteltäviä asioita vuoden aikana, joihin voi käydä lausumassa puheenvuoroja suuressa salissa. On aivan selvää, että päätöksistä aika iso tehdään aika ohuilla tiedoilla päätettävästä asiasta, koska aineistoa tulee jatkuvasti niin paljon. Jo pelkästään hallituksen esitysten yhteispituus vuoden aikana on kymmeniä tuhansia sivuja, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kansanedustajista monet joutuvat valikoimaan, mihin perehtyvät ja mihin eivät perehdy kauheasti, vaan toimivat vaan ryhmän mukana äänestäen. Pisin lakiesitys on tänä vuonna ollut sote-lakiesitys, joka on 1003-sivuinen esitys.

    Perehtyneisyyttä sitten koitetaan osoittaa puheenvuoroissa vaikkapa viittailemalla joihinkin vakuuttavalta kuulostaviin lähteisiin.

    Osa eduskuntapuheenvuoroista on kansanedustajien avustajien valmistelemia, koska edustajien oma aika perehtyä kaikkiin asioihin on rajallista.

    Vastaa
    • Näköjään jäi joitain sanoja välistä, mutta lukija voi täydentää ne mielessään. Mielikuvista ja perehtyneisyydestä totean vielä sen, että suuren salin puheenvuorot edustavat aiheissaan yleensä puolueidensa kuhunkin aiheeseen parhaiten perehtyneitä. Kansanedustajien keskimääräiset käsitykset asioista voivat olla vielä enemmän mielikuviin perustuvia kuin niiden kannat, jotka kokevat perehtyneensä aineistoihin edes sen verran, että ovat halunneet esittää aiheessa puheenvuoron.

      Sitä varten asiat käyvät poliittisten ryhmien ulkopuolella viranomaisvalmistelussa, ettei asioita ratkottaisi vain sen pohjalta, miltä enemmistöstä kansanedustajista kunkin asian kohdalla tuntuu. Poliitikot voivat sitten täydentää, poistaa tai muuttaa jotain siihen nähden, mutta prosessi varmistaa sen, että ihan mitä tahansa ei päätöksinä pääse menemään läpi.

      Vastaa
  • Keskusteluissa ei ole otettu huomioon käytettäviä materiaaleja. Nykyiset materiaalit sisältävät todella laajan kirjon eri kemikaaleja, joiden terveysvaikutuksia ihmisille ei edes tunneta (osa myös tunnetaan). Juuri nämä kemikaalit ovat enenevässä määrin aiheuttamassa ongelmia varsinkin herkimmille, mutta myös pitkään altistettuna vähemmän herkistyneistä tulee herkistyneitä (ympäristöherkkyys). Muiden muassa tätä tulisi esim. Betoniteollisuuden miettiä huomattavasti tarkemmin

    Vastaa
    • Jussi Mattila

      Eiköhän kuitenkin ole niin, että betoni on yksi kaikkein vähiten vaihtuvia kemikaaleja sisältävistä rakennusmateriaaleista. Betonista 99,9 % on kiveä ja vettä. Vain noin 0,1 % on lisäaineita, eivätkä nekään ole sisäilmaan haihtuvaa materiaalia.

      Vastaa
      • Kyllä ne haihtuvat. THL selvitteli sisäilman styreenin haittoja useissa kerrostaloissa Etelä-Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Lisäksi on ollut useita ammoniakkitaloja sekä meillä että Venäjällä, joita suomainen rakennusfirma joutui sitten korjailemaan kun oli betonin talvilaatu osoittautunut vähän ongelmalliseksi.

        Vastaa
        • Meidän paikkakunnalla on koulu, jossa ammoniakkiongelma. Sitä yritettiin korjata tiivistämällä. Poistuuko ammoniakkiongelma pelkästään tiivistämällä. Onko tiivistyskorjaukset onnistuneet?

          Vastaa
  • THL:n omissa tutkimuksissa homeille herkistyneitä oli 4 % ja pölypunkeille herkistyneitä 6 % satunnaisotoksella tutkitusta väestöotoksesta. Ympäristöherkkiä on Turun yliopiston tutkimuksessa vain 1 %. Herkistyminen mitattiin THL:n tutkimuksessa objektiivisesti ihotesteillä ja vasta-ainetestillä. TTL:n ylil. Karvalan väitöskirjan mukaan 24 % tutkituista oli IgE-välitteisesti kosteusvauriomikrobeille herkistyneitä.

    TYKSin lastentautiklinikan tutkimuksen mukaan kolmannes astmaa sairastavista lapsista on allergisoitunut homeille tai muille sienille. Prof. Juha Pekkasen johtamassa astmaa sairastavien lasten tapausverrokkitutkimuksessa homekohteissa oli nelinkertainen astman riski vertailurakennuksiin verrattuna. On merkillistä, ettei TTL ja THL nyt ’muista’ näitä omia tutkimustuloksiaan julkisessa keskustelussa. Pelkästään THL:sta ja TTL:sta on julkaistu yli 30 väitöskirjatason tutkimusta, jossa on mitattu keuhkofunktioita, nenähuuhtelunäytteitä ja selvitetty homealtistuksen vaikutusmekanismit koe-eläintutkimuksilla ja soluviljelmillä.

    Ei kyse ole vain Turun yliopiston tutkimuksista.

    Homealtistuksen haittoja on tutkittu perusteellisesti yli 25 vuoden aikana tehdyssä systemaattisessa tutkimustyössä. Niiden pohjalta on annettu STM:n ohjearvot ja koulutettu iso määrä rakennusterveysasiantuntijoita. THL:n apuna on ollut VTT:n asiantuntijoita ja DI-tason insinöörejä.

    TTL on tutkinut myös homealtistuksen syöpäriskiä ja tilastollisesti merkitsevä kohonnut riski todettiin erityisesti naisilla (A Laakkosen väitöskirja). Aikaisemmin TTL:n sivuilla oli suositus, ettei raskaana olevia naisia saa pitää työpaikoilla, joissa tapahtuu altistumista toksisille homeille. Mihin se suositus on kadonnut?

    Vastaa
    • Kadonnut siinä vaiheessa kun Työterveyslaitoksen omia tiloja olisi pitänyt alkaa korjaamaan.

      Vastaa
    • Seppo Mölsä toivoi TTL:n asiantuntijoiden ja Duodecimin kannanottojen parempaa huomioon ottamista. Tässä on luettavaksi eräs Duodecimissa julkaistu katsausartikkeli. Kyllä tässäkin nivelvaivat mainitaan. Hyvin on vedetty yhteen sekä kotimaisen että ulkomaisen tutkimuksen tulokset.
      http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1996/15/duo60295

      Vastaa
      • Oho, yksi artikkeli löytyi.

        Yli 20-vuotta vanha artikkeli.

        Vastaa
        • Niin. Ainakaan minä en ole nähnyt Betoniteollisuuden julkaisevan yllä viitattuja tutkimuksia tai niiden aineistoja mitä betoni sisältää lisäaineineen ja mitä vaikkapa lattialämmityskohteissa tai julkisivuissa käytetyistä betonilaaduista haihtuu tai on haihtumatta sisäilmaan tai muihin rakenteisiin, kuten eristeisiin.

          Kovasti tässä odotellaan valmistajan todistavan ”ettei mitään haihdu”. Todistustaakka on väitteen esittäjällä.

          Kyselytutkimus betonimylläreille?

          Vastaa
    • Selittelyä asian sivusta

      Eivät nämä selityykset poista sitä, että OAJ:n ja Superin ”tutkimukissa” oli paljon tutkimuksen laatua heikentäviä epäkohtia ja ne oli sivuutettu tulosten tarkastelussa. Ei pitäisi uskoa ihan kaikkea sitä, mitä näistä kyselytutkimuksista sattui epätarkkuuden vuoksi esiin pomppaamaan.

      Vastaa
      • Väitätkö nyt, että Aineisto ei pidä paikkaansa ja että vastaajina olleet terveydenhuollon henkilökunta ja opettajat ovat valehdelleet vastatessaan tutkimuksen kyselyyn?

        Vastaa
        • Seppo Mölsä

          Kyse ei ole vastaajien vilpillisyydestä vaan kyselytutkimuksen vinoumasta silloin, kun vastaajajoukko on hyvin pieni ja osin tahattomastikin valikoitunut. Matalat vastausprosentit tuottavat merkittävää epävarmuutta tuloksiin ja saattavat aiheuttaa myös merkittävää harhaa.

          Pari kappaletta tutkimuksesta, kertoo mistä oli kyse:

          ”Vaikka vastausprosentti oli matala (11 %), voidaan vertaamalla tuloksia muihin tutkimusaineistoihin arvioida otoksen edustavuutta. ”

          ”Suurin osa vastaajista oli työssä vanhusten hoitolaitoksissa ja palvelukodeissa, 14 % kotihoidossa olevien vanhusten hoidossa, 12 % terveyskeskuksissa ja noin 10 % lasten päivähoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Muissa työpaikoissa työskentelevien osuudet jäivät niin pieniksi, ettei ryhmien tuloksia ole käsitelty erikseen.”

          Voidaan perustellusti kyseenalaistaa oliko kyse kuitenkaan satunnaisesti valikoidusta otoksesta vai vastasivatko pääasiassa ne, jotka olivat erityisen huolestuneita sisäilma-asioista.

          Ainakaan sairaaloiden tilanteesta kysely ei kerro mitään, koska vastaajia oli niin vähän, että tuota joukkoa voitu edes analysoida. Jos kodinhoitajilla on paljon sisäilmaoireita, niin kertooko se kotien sisäilmaongelmista vai terveydenhoitoalalla työskentelevien työoloista?

          Työterveyslaitos ampui pikaisesti alas edellisen Turun yliopiston kyselytutkimuksen, jonka se oli tehnyt OAJ:n kanssa.

          ”Sisäilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Tieteellinen näyttö ei tue sellaisia Turun yliopiston ja OAJ:n tutkimuksesta tehtyjä johtopäätöksiä, joiden mukaan sisäilman epäpuhtaudet aiheuttaisivat nivelrikkoa, reumaa, kilpirauhasen sairauksia tai tulehduksellisia suolistosairauksia.”

          Superin selvityksessä vedettiin ihan vastaavanlaisia johtopäätöksiä kuin OAJ:n selvityksessä. Niitäkään ei varmaan purematta niellä ennen lisätutkimuksia.

          Yleisesti voi todeta, että tällaiset kyselytutkimukset pääasiassa pohjaavat itseraportointiin sekä altistumisen (esim. kosteusvauriot oletettuna syynä) että oireiden ja sairauksien suhteen.

          Yleisesti ottaen erilaiset oireet ovat tavanomaisia väestötasolla, oli sisäilmaongelmia tai ei, ja niiden kokeminen ei ole täten suora osoitus sisäilmaongelmasta vaan oireiluun vaikuttaa lukuisat erilaiset tekijät kuten yksilölliset ja ympäristötekijät.

          Julkinen keskustelu ja median huomio vaikuttaa kyselyjen tuloksiin. Esimerkiksi huolestuneisuus koulun tai sairaalan sisäilmasta on nähty muissakin tutkimuksissa yhteydessä oireiluun ja se luo merkittävää epävarmuutta tulosten tulkintaan.

          Vastaa
          • Esitit väitteen, jossa kerrot; ”…kyselytutkimuksen vinoumasta silloin, kun vastaajajoukko on hyvin pieni ja osin tahattomastikin valikoitunut. Matalat vastausprosentit tuottavat merkittävää epävarmuutta tuloksiin ja saattavat aiheuttaa myös merkittävää harhaa.”

            Kerrotko nyt mihin perustuu väite vinoumasta, valikoitumisesta ja epävarmuudesta? Lainaukset tekstistä eivät ole valideja perusteita väitteille.

          • Niin, kyllähän näiden pitäisi olla kyselytutkimuksissa ihan peruskauraa, mutta eivät vain näytä olevan. Kysehän on nimenomaan siitä, että vinoumaa ei tiedetä, ellei selvitetä ei-vastanneiden tilannetta. Jos vastausprosentti on kovin pieni, vinouman merkitys kasvaa. Tällaisessa aiheessa vinouman todennäköisyys on kyllä selkeästi olemassa (ne, jotka oireilevat ja kokevat oireiden olevan peräisin sisäilmaongelmista, ovat motivoituneempia vastaamaan kuin ne, jotka eivät haittoja koe). Jos pienen vastausprosentin kyselyssä nousee yllättäviä tuloksia, pitäisi ensimmäisenä epäillä vastaajajoukon olleen valikoitunut kuin huudella tuloksia kovaan ääneen.

          • Luulisi nimimerkin ”Perusjuttuja” tietävän myöskin ettei mahdollisesta valikoitumisesta voi päätellä trendiä l. sitä miten luotettavia vastauksia vastaajajoukko on antanut.

  • Rakennuslehden linja on kyllä muuttunut selkeän hyökkääväksi kun on puhe mahdollisista rakennusongelmien aikaansaannoksista (siis asukkaiden/koululaisten/työntekijöiden sairastumiset ja oireilu).
    Jotenkin vaan tulee mieleen se vanha sanonta: ”Se koira älähtää…”

    Vastaa
    • Pelkästään tervetullutta, että edes joku haastaa näitä maailmanlopun profeettoja. Ovat saaneet kylvää paniikkia jo aivan liian pitkään.

      Vastaa
      • Maailmanlopun uhkakuvat käsittävät Wikipedian mukaan seuraavia kohtia:
        -Antibioottiresistenssi
        -Asteroidi
        -Gammapurkaus
        -Ilmastonmuutos
        -Joukkosukupuutto
        -Jääkausi
        -Lama
        -Liikakansoitus
        -Lumipallomaa
        -Megatsunami
        -Nälänhätä
        -Pandemia
        -Supertulivuori
        -Teknologinen singulariteetti
        -Termohaliinikierron sammuminen
        -Ydinsota
        -Ympäristökatastrofi
        -Öljyhuippu.

        Mihin paniikkiin viittaat Maailmanloppua koskien? Onko öljyhuippu ohitettu? Johtaako terveellinen rakentaminen Lamaan? Uhkaako tulivuori purkautua? Uhkaako Suomea liikakansoitus?

        Vastaa
  • Tieteellinen todistusarvo tällä populistisella tutkimuksella on valitettavan vähäinen. Vastausprosentti on ollut selkeästi liian vähäinen, jotta sen pohjalta tehdyt raflaavat korrelaatiot kestäisivät mitään lääketieteellistä tarkastelua.

    Lääketiedettä ei juuri kiinnosta tutkia mitkä tekijät ovat johtaneet tiettyyn sairauteen/ oireeseen vaan se keskittyy enemmän ongelmaan ja hoitoon.

    Rakennuksiin liittyviin kosteusvaurioihin ja niistä seuraaviin sisäilman ongelmiin pitäisi mielestäni keskittää yhteiset voimavarat niin lääketieteen, biogogian ja rakennusfysiikan aloilta. Ei enää näitä pelkkien kyselyiden pohjalta vedettyjä subjektiivisien käsitysten ja lääketieteen yhdistämisiä, vaan tieteellistä faktaa mikä ongelmat aiheuttaa, muten niitä voidaan hoitaa ja muten ne estetään jatkossa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia