Eduskunta myönsi Naantalissa sijaitsevan Kultarannan korjauksiin täksi vuodeksi lähes viisi miljoonaa euroa, mutta sillä saadaan kuntoon vain osa puistosta.
Kokonaisuudesta ei vielä ole tarkkaa kustannusarviota, koska hankesuunnitelma ja päätös remontista on tehty vasta puiston osalta.
Kultarannassa on 46 rakennusta tai rakennelmaa sekä 54 hehtaaria maata. Kallein osa korjausta on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema graniittilinna, jossa on 19 huonetta.
Kustannusarvioita ei ole
Linnanvouti Anne Puonti sanoo, ettei lopullista hintaa pysty sanomaan, koska esimerkiksi rakennusten osalta kustannusarvioita tai toteuttamispäätöksiä ei ole. Hänen mukaansa korjausvelka alueella on mittava.
”On meillä arvauksia kokonaiskustannuksesta, mutta niitä ei tässä vaiheessa pysty oikein antamaan julkisuuteen, jotta ne eivät vaikuttaisi kilpailutukseen. Kilpailutuksia ei ole vielä tehty kuin puiston korjauksen ykkösvaiheen osalta”, Puonti sanoo.
Hän sanoo, että ei ole vielä täyttä varmuutta siitäkään, kestääkö korjaus suunnitellut viisi vai lopulta kymmenen vuotta. ”Jos koko aikajänne otetaan huomioon, puhutaan varmasta useammasta kymmenestä miljoonasta eurosta.”
”Etenemme varovaisesti”
Puonti sanoo, että Kultarannan kunnostusten kokonaiskustannus jää kuitenkin pienemmäksi kuin Presidentinlinnan. Presidentinlinnan korjaus valmistui vuonna 2014. Remontti maksoi 45 miljoonaa euroa.
”Me etenemme varovaisesti, jotta tästä ei tulisi hallitsematonta. Pian olemme pääsemässä hankesuunnitteluvaiheeseen, jossa luodaan aikataulut ja urakkamuoto. Kilpailutukset tulevat myöhemmin.”
Remontissa on kolme kokonaisuutta: puisto, rakennukset ja infrastruktuuri.
Kaikkia rakennuksia ei ole koskaan peruskorjattu. Puisto on korjattu 1960-luvulla ja graniittilinna osin 1980- ja 1990-luvuilla. Talo on valmistunut vuonna 1916.
Puistossa uudistetaan kuusiaita
Kultarannan puistoa on kutsuttu pienois-Versaillesiksi. Puistossa on noin 3 500 ruusun tarha, jota ympäröi leikattu kuusiaita.
Ensi kesään mennessä pitäisi olla valmiina puiston korjausten ensimmäinen vaihe. Puistossa uudistetaan yksi sen näkyvimmistä osista eli arkkitehtonisesti muotoiltu kuusiaita.
”Aita on satavuotias. Se joudutaan uudistamaan kokonaan.”
Monissa graniittirakennuksissa kosteusongelma
Graniittilinnassa on sama kosteusongelma kuin Suomen monissa muissa viime vuosisadan alussa graniitista tehdyissä merkkirakennuksissa, kuten Helsingin päärautatieasemalla, Kansallismuseossa, Turun taidemuseossa ja Tampereen tuomiokirkossa.
Näihin rakennuksiin on päässyt kertymään kosteutta, koska graniittiverhoiluun ei alun perin tehty ilmareikiä.
”Silloin 1900-luvun alussa jostain syystä nämä rakennukset rakennettiin samalla virheellisellä tavalla. Yksi kerrallaan niitä on nyt korjattu.”
Puonti sanoo, että Kultarannassa on kyse kansallisomaisuudesta, jonka kunnossapidosta tasavallan presidentin kanslian on pidettävä huolta.
”Ei näitä asioita tekemättäkään voi jättää.”
Tuhat neliötä kasvihuoneita
Kultarannan rakensi Suomen rikkaimpiin ihmisiin kuulunut Alfred Kordelin. Hän ehti olla rakennuksessa vain parina kesänä ennen kuin venäläinen matruusi murhasi hänet loppuvuodesta 1917.
Vuodesta 1922 Kultarantaa on käytetty tasavallan presidentin kesäasuntona. Presidentti asuu rakennuksessa yleensä kesäkuun puolivälistä elokuuhun. Puisto on avoinna yleisölle kerran viikossa.
Kultarannassa on kasvihuoneita noin tuhat neliömetriä. Puutarha tuottaa tasavallan presidentin talouteen kukat ja vihannekset ympäri vuoden.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Presidentin kesäasunnon remontti voi maksaa kymmeniä miljoonia – linnassa sama rakennusvirhe kuin muussakin graniitista rakennetussa kansallisomaisuudessa”
Taas kummaa kirjoittelua rakennuslehdessä. Eivät nämä rakennukset ole ”graniittirakennuksia”. Kyllä tämä asia löytyy tästäkin kirjoituksesta, jos ymmärtää, mistä on kysymys: tiilirunko, verhouksena graniittilaatat. Tuuletus puuttuu verhouksesta. Olisivatko rakennukset pelastuneet, jos graniittiverhouksessa olisi ollut tuuletusreiät? Ehkä ne olisivat säästyneet kostumiselta – jutussa ei kerrota, kuinka vakavasta ulkoseinän kostumisesta on kysymys. Ehkä olisivat säästyneet. Mutta graniittilaattojen kiinnitysskramlat olisivat joka tapauksessa jo ruostuneita ja uusittavassa kunnossa.