Työelämä Rakentaminen Talous Uutiset Merja Mannila 4 kommenttia

Työministeri Lindström vaatii lisää nopeaa täsmäkoulutusta: ”Nyt on hätä”

Työministeri Jari Lindström (sin.) uskoo, että tällä pystyttäisiin helpottamaan rakennusalan työvoimapulaa.

Työministeri Jari Lindström. Kuva: Sari Gustafsson

”Peruskoulutuksella on oma paikkansa, mutta nyt on hätä. Rakennusalan muuntokoulutuksen hyvät kokemukset ovat kannustaneet laajentamaan muillekin aloille. Neuvotteluita siitä käydään muun muassa teknologiateollisuuden kanssa.”

Rakennusala käynnisti viime vuonna talonrakentamisen muuntokoulutuksen, ja se on jo laajentunut infrarakentamiseenkin.

”Meillä on ollut hyvää yhteistyötä muuntokoulutuksen kehittämisessä. Siitä on tullut loistavaa palautetta. Nyt tarvitaan koulutusta, joka on täsmäkoulutusta ja nopeaa”, Lindström kuvaa.

Nopea reagointi työelämän vaatimuksiin lisääntyy

Muuntokoulutuksista valmistuvien määrät ovat varsin pieniä. Lindströmin mukaan jostain on aloitettava. Hän uskoo, että nopea reagointi työelämän vaatimuksiin lisääntyy tulevaisuudessa.

”Hommat seis, se oikeasti puree”

Työministeri Jari Lindström sanoo olevansa tyytyväinen sopuun, jonka EU-maat saivat lähetetyistä työntekijöistä aikaan syksyllä Luxemburgissa.

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto päätti, että yli 12 kuukautta kestävissä lähettämisissä tulee lähetettyyn työntekijään soveltaa yhdenvertaista kohtelua työntekomaan kansalaisten kanssa.

”Pelisäännöt ovat mielestäni reilut. Sama palkka samasta työstä, samassa maassa.”

Tilaajavastuulain mukaan tilaajalla on rakennusurakoissa seurausvelvollisuus siitä, että kumppanin lähetetyillä tekijöillä paperit ovat kunnossa. Pääurakoitsijan pitää ilmoittaa aliurakoitsijoidenkin työntekijät verottajalle.

Ongelma on se, että rakennusalan urakat ovat pitkälle ketjutettuja ja valvonta vaikeaa. Valvontaa on yritetty tehostaa muun muassa veronumeron ja henkilötunnisteen avulla.

”Tehokkain valvoja on työmaan luottamusmies. Siinä on se pelote. Hommat seis, se oikeasti puree”, Lindström kehottaa.

Hänestä harmaan talouden valvonnan puolella olisi tehtävää. Mitään pelon ilmapiiriä hän ei aja, mutta hommien pitää kestää päivänvalo.

”Korkea kiinnijäämisriski auttaa siihen, että hommat ovat kunnossa. Se vaatii yhteistyötä ja sitä, että vedetään yhtä köyttä.”

Lindström painottaa yhteistyötä luottamusmiehen ja valvojaviranomaisen välillä, koska julkisella puolella resurssit eivät ole riittävät.

”Muuntokoulutus on hyvin työelämälähtöistä. Siinä opitaan työssä. Tätähän hallitus ajaa ammatillisen koulutuksen reformissakin.”

Iso rooli on Lindströmin mielestä muutenkin työttömien koulutuksella. Työvoimakoulutuksessa on ammatillisen rakennusalan koulutuksen suorittanut tilastojen mukaan 5400 henkeä vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä. Työnjohtajia on valmistunut 57.

Toinen työvoiman saannin kannalta merkittävä ryhmä ovat nuoret. Hallitus lisäsi 15 miljoonaa euroa nuorten palveluihin vuosien 2018–2019 budjettiin. Lindströmin mukaan työministeriö on neuvotellut myös rakennusalan kanssa siitä, miten nuorten siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakouluista työelämään voitaisiin helpottaa.

Ministeri muistuttaa sosiaalisista kriteereistä

Työvoimapulasta kärsivällä rakennusalalla ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistä. Sillä pyritään muun muassa säästämään kustannuksissa. Voisiko hankinnoissa edellyttää kotimaisen työvoiman käyttöä työllisyyden edistämiseksi?

”Uusi hankintalaki ei mahdollista sitä, että ulkomaisen työvoiman maahantuloa estettäisiin. Julkisissa rakennushankkeissa voi käyttää fiksusti sosiaalisia kriteerejä eli esimerkiksi työllistää pitkäaikaistyöttömiä”, Lindström kertoo.

”Laki ei myöskään estä asettamasta kielellisiä vaatimuksia. Niillä ei saa olla syrjivää tarkoitusta. Tavoitteena pitää esimerkiksi olla se, että laatu on hyvä.”

Sosiaalisia kriteerejä pitää Lindströmin mukaan osata käyttää. Vantaa on hänestä tehnyt sen taitavasti jo vanhan lain aikana. Se on esimerkiksi edellyttänyt palveluntarjoajilta työttömien työllistämistä. ”Hieman kun vaivaa näkee ja kerran tekee, sen jälkeen homma on opittu. Ja aina voi ottaa muilta mallia.”

Lindström muistuttaa, että hankintalakia pitää osata käyttää. Se on menettelytapalaki, joka säätää, miten hankintaa tehdään – ei sitä, mitä hankitaan.

Tarveharkinnan poistolla ei isoa merkitystä

Uudenmaan ELY-keskus aiheutti viime vuoden alkupuolella myrskyn suunnitelmillaan luopua rakennusalan niin sanotusta ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta Uudenmaan alueella. Huhtikuussa se teki asiasta päätöksen. Syynä oli työvoimapula.

Työvoiman tarveharkinta tarkoittaa, että viranomaiset arvioivat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden kohdalla, olisiko työpaikkaan tarjolla Suomessa asuvia työttömiä. Jos ammattitaitoisia työttömiä on tarjolla kotimaassa, ei ulkomaalaiselle anneta työlupaa ja siten oleskelulupaa.

Eduskunnassa 108 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä lakialoitteen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta. Tällä hetkellä aloite odottaa käsittelyä eduskunnan hallintovaliokunnassa. Käsittelyn aikataulu on avoin.

Lindström torppasi suunnitelman tuoreeltaan eikä mieli ole muuttunut kuukausien mittaan. ”Se on hallitusohjelmaan kirjattu, että tarveharkinnasta ei luovuta. Lainsäädännöllisiä muutoksia ei ole tulossa.”

”Olen sanonut tämän vaikka kuinka monta kertaa ja sanon sen edelleenkin. Joillakin tuntuu yhä olevan intoa vaikuttaa tähän asiaan.”

Ministerin mukaan viranomaispäätös avaisi mahdollisuuden tuoda halpatyövoimaa EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tilanteessa, jossa suuri määrä suomalaisia rakennusalan ammattilaisia on työttömänä.

”Pyysin tilaston, jotta näkisin, miten tarveharkinnasta luopuminen on näkynyt. Marraskuun loppuun mennessä Uudenmaan TE-toimisto oli tehnyt rakennusalalle noin 300 osapäätöstä. Vastaavana aikana vuotta aiemmin luku oli noin 200 osapäätöstä. Eli sillä ei ole ollut suurta vaikutusta.”

Pääosa tulijoista on Baltian maista ja Puolasta. Uusimaa on ELY-alueista ainoa, jossa haetaan jossain määrin rakennusalan työntekijöiden oleskelulupia.

Työlupien käsittelyaikoja pyritään lyhentämään

Ongelma ei ministeri Jari Lindströmin mielestä ole tarveharkinnasta luopuminen vaan se, että tietyt työlupaprosessit kestävät aivan liian kauan.

Pitkät käsittelyajat kiusaavat varsinkin teknologiateollisuutta, jolla on huoli tarvittavien asiantuntijoiden saatavuudesta.

”Lupaprosesseille voimme ilman muuta tehdä jotain, jotta yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Mietimme niitä parhaillaan. Kuukausia kestävät prosessit ovat liian pitkiä yritysten kannalta”, Lindström kertoo.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Jo pitkään on näkynyt että tällä ministerillä ei ole vastuualueensa faktat hallussa ja/tai ymmärretty: ei työmarkkinoiden tarpeet eikä työttömyyden rakenne, Tämmöinen hätä tälläkertaa.

    Vastaa
  • Suoritin 2016 työvoimakoulutuksena työtehoseuran järjestämänä korjausrakentamisen työnjohtajakoulutus, ammattitutkintoon RAT valmistavaan koulutusjakson, koulutuksen kesto oli 4 kuukautta. Koulutuksessa oli joka päivä tiukka päiväohjelma, oli monenlaista lainsäädäntöön liittyvää koulupäivää, eri sopimusasioita oli paljon asiaa jne.. Mutta sitten kun piti saada varsinainen työharjoittelupaikka ammattitutkinnon suorittamiseen ei kelvannut kenellekään, vaikka työnantaja olisi voinut ilmaiseksi hyödyntää koulutusjakson aikana osaamiseni. Onneksi työllistyin muualle töihin, nyt siistit sisätyöt myyntipäällikön pallilla.

    Vastaa
  • Kuinka monta sataa miljoonaa tämä on jättänyt käyttämättä noita rahoja, joilla kaikki työttömät DI:t olisi koulutettu.

    Vastaa
  • Kyllä sitä on jo tarpeeksi ongelmia työmaalla, kun on näitä ulkomaan apuja. Kielimuurit, vaikka on oltu jopa 10 vuotta Suomessa. Ala sitten ottamaan näitä raksamiehiä, joilla ei ole mitään työkokemusta, vaikka omien sanojen mukaan ovat ammattilaisia. Meillä työmaalla välillä ulkomaalaisia, noin 15hlö ja näistä uskallan yksin päästää tekemään ammattitöitä 1-2hlö. Oman kokemukseni mukaan näistä ulkomaan avuista on enemmän haittaa, kun hyötyä ja tulee varmasti kalliimmaksi, kuin Suomalaiset timpurit. Jos se joskus minusta on kiinni, niin meidän työmaalla tehdään vain ja ainoastaan kotimaisella työvoimalla!

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Ei kohtaa työvoima avoimia töitä? Peruuta vastaus

Rakennuslehden pääuutisia