Uutiset Rakentaminen Talotekniikka Johanna Aatsalo Ei kommentteja

Maakunnissa ja kasvukeskuksissa vireillä yli kymmenen korkean rakentamisen hanketta

Pääkaupunkiseudun korkean rakentamisen ilmiö on leviämässä muuallekin Suomeen.

Laptin Kuopion Portti -hankkeen katutason havainnekuva kaakosta katsottuna. Kuva: Lapti

Tiivis ja matala rakentaminen on hallinnut kaupunkisuunnittelua 2000-luvun alussa, mutta Yhdyskuntasuunnittelun seuran mukaan 2010-luvulla esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Tampere alkoivat kasvaa selvästi myös ylöspäin.

Eri kaupungeissa on tehty useita korkean rakentamisen selvityksiä, joiden mukaan Suomessa on vireillä korkean rakentamisen hankkeita useita kymmeniä.

Pelkästään Helsingissä korkeiksi tulkittavia hankkeita on kymmeniä.

Korkean rakentamisen avulla tiivistetään kaupunkirakennetta, monipuolistetaan asuntotarjontaa ja sen avulla ajatellaan edistettävän myös kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia, kuten esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja jakamistaloutta.

Pienemmät asunnot

Tornitalojen asunnot ovat kooltaan tavanomaista pienempiä ja jakautuvat yhteen suuntaan aukeaviin sekä kulma-asuntoihin. Tilantuntua saadaan ylimmissä kerroksissa avarilla näkymillä.

Savonlinnaan nousevan Casinotowerin pohjakuva. Kuva: Primahotels

Alemmissa kerroksissa kansitasojen läheisyys sekä muiden tornien vaikutus valoisuuteen ja näkymiin voivat vähentää torniasumisen houkuttelevuutta. Korkeammat rakennuskustannukset heijastuvat myös suoraan asuntojen hintoihin.

Korkeassa rakentamisessa korostuu eri suunnitteluosapuolten välinen yhteistyö. Toisaalta suunnittelu ja rakentaminen ei ole matalamman rakennuksen skaalausta vaan eri järjestelmien suunnittelua korkeammalle.

Kolme savolaista tornia

Monessa kasvukeskuksessa ja maakuntakaupungissa on valmistelussa tai alkamassa vähintään kymmenen kerroksen tai yli 56 metriä korkeiden asuinkerrostalojen rakentaminen.

Esimerkiksi Kuopion Portti -hankkeessa Kuopion asemanseudulle rakennetaan yhteensä neljä taloa, joista kolme on 14–16-kerroksisia. Asunto-, toimisto-, liike- ja pysäköintitilaa muodostuu yhteensä noin 5 100 neliömetriä. Hanke toteutetaan neljässä eri vaiheessa noin viiden vuoden aikana. Rakentamisen on tarkoitus alkaa tämän kevään aikana.

”Hankkeen käynnistämisessä kaupunki on ollut myös itse aktiivinen ja pohtinut, että missä olisi sopiva alue ja paikka. Kun esimerkiksi maakuntien kaupunkikeskukset ovat tyypillisesti matalaa 4–5-kerroksista aluetta, alueen pitää olla sellainen, johon tornitalot luontevasti sijoittuvat”, Laptin aluejohtaja Risto Pekkarinen kertoo.

Pekkarinen huomauttaa, että kaupungilla ja erityisesti sen kaavoittajilla pitää olla hallussaan kokonaisnäkemys kaupunkikuvasta. Kuopiossa se on Pekkarisen mukaan osattu tehdä oikein.

”Autopaikka- ja muiden kaavaan liittyvien vaatimusten pitää olla toteuttamiskelpoisia rakentajankin näkökulmasta. Jos ne eivät ole järkeviä ja toteutettavissa, hyvin usein hankkeesta joudutaan luopumaan.”

Pohjoinen portti

Kuopion hanke lähti Laptilla liikkeelle lehtikirjoittelun seurannasta. Matkakeskuksen aluetta pidettiin kirjoituksissa rumana, vaikka se onkin kaupungin pohjoinen portti. Kun kaupunki lopulta käynnisti alueen kehityksestä hankintakilpailun, laptilaiset osallistuivat siihen.

Kuopion portti -havainnekuva katutasosta, suunta etelään. Kuva: Lapti

”Korkean rakentamisen hankkeessa suunnittelulta vaaditaan valtavasti. Suunnittelu on tärkeässä roolissa, ja suunnittelijoiden valinta on hankkeen onnistumisen kannalta keskiössä. Suunnittelupöydällä lyödään lukkoon kustannukset.”

Pekkarinen kiinnittää huomiota erityisesti tuotannon vetäjiin, työpäälliköihin ja työmaatasolla vastaaviin työnjohtajiin.

”Kokemusta vastaavista hankkeista löytyy ja pitää ennestään ollakin”, Pekkarinen sanoo.

Näkyvät tornit

Kuopion hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaavan Qvim Arkkitehtien arkkitehti Reijo Mitrunen huomauttaa, että kaupunkikuvallisesti suunnittelu pitää tehdä hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Maakuntien korkean rakentamisen hankkeita

  • Vaasa, asuntoja, hotelli, liiketilaa

25 kerrosta, rakennuttaja YIT

  • Tampere, useita keskustahankkeita

Luminary, asuntoja,

21 kerrosta, rakennuttaja Skanska

Kansi ja Areena, toimisto- ja liiketilaa,

asuntoja, hotelli

Viisi tornitaloa, korkein 29 kerrosta,

rakennuttaja SRV

  • Kuopio, asuin-, liike- ja toimistotilaa

14–16 kerrosta, rakennuttaja Lapti

  • Savonlinna, hotelli ja asuntoja

16 kerrosta, rakennuttaja Primehotels

  • Turku, hankkeita suunnitelmissa
  • Oulu, useita hankkeita

Keskusta, asuntoja, 16 kerrosta,

rakennuttaja Skanska

Keskusta, 3 kpl, 12 kerrosta, asuntoja,

rakennuttaja YIT

Kontinkangas, 19 kerrosta, asuntoja,

rakennuttaja Otokylä ry

Välkkylä, 16 kerrosta, asuntoja,

rakennuttaja Psoas

  • Jyväskylä, useita hankkeita

Kankaan alue, asuntoja, 16 kerrosta,

rakennuttaja Koas

Ruusupuisto, asuntoja, 15 kerrosta,

rakennuttaja Koas

  • Joensuu

Penttilänranta, puukerrostalo, 14 kerrosta,

asuntoja, rakennuttaja Opiskelija-asunnot

Joensuun Elli

  • Hämeenlinna

Ykköskortteli

  • Nokia, asuntoja, liiketilaa

8 ja 12 kerrosta, rakennuttaja

rakennuttaja: Pohjola Rakennus Häme

”Korkeat rakennukset näkyvät hyvin ympäristöönsä, ja niistä myös nähdään hyvin. Esimerkiksi asemakaavassa on valmisteltu paljon kaupunkikuvallisia asioita, tehty viitesuunnitelmaa ja hahmoteltu rakennusmassoja. Tästä prosessista meillekin syntyi lähtötiedoksi havainneaineistoa, jonka avulla voimme yhdessä virkamiesten kanssa pohtia, miten tavoitteet toteutuvat. Nyt haemme käytännön toteutusvaihtoehtoa esimerkiksi yhdessä kaupunkikuvatyöryhmän kanssa”, Mitrunen toteaa.

Mitrusen mukaan vuodenvaihteessa voimaan astuneet ja myös korkeaan rakentamiseen vaikuttavat uudet rakennusmääräykset helpottavat urakkaa.

Kuopion Portti -hankkeessa rakennuslupaa haetaan uusien määräysten mukaisesti.

”Porrashuonejärjestelyihin tuli helpotuksia. Esimerkiksi enää ei tarvitse olla erityistä sulkutilaa porrashuoneen ja asuntojen välillä, joten enää ei tarvitse hukata niin paljon neliöitä porrashuoneisiin ja käytäviin. Tämä on rakentamistehokkuuden kannalta hyvä asia.”

Helpotuksia tilaohjelmaan

Erillisen sulkutilan poistuminen vaatimuslistalta helpottaa myös asuinpohjan järjestelyä. Portailla pitää kuitenkin olla sellaiset mittasuhteet, että paareilla kuljettaminen on mahdollista.

Toisaalta esimerkiksi pelastusviranomaisten kanssa voidaan uusia säännöksiä soveltaa soveltuvin osin. Mukana suunnittelussa pitää käyttää myös paloteknistä konsulttia.

”Käyttövesi ei korkeassa rakentamisessa tule pelkästään vesijohtoverkon paineella, vaan siihen tarvitaan paineenkorotuslaitteita. Meidän suunnitelmissa myös palokunnan kuivanousu varustetaan paineenkorotuksella.”

Samanlainen ratkaisu tehtiin hissien kanssa. Tornirakennuksissa on kaksi hissiä, joista toinen on alun perin asukkaiden muuttoja helpottamaan ja korisyvyydeltään 2,1 metriä. Teknisin muutoksin se voitiin toteuttaa uusien määräyksien mukaisena kevennettynä palomieshissinä.

”Hissit ovat kerroksittain osastoivia, ja ne on suunniteltu niin, että ne kulkeutuvat palotilanteessa alas ja ovet jäävät auki. Palomieshissiä pelastuslaitos voi käyttää niin sanotulla kolmiokara-avaimella. Lisäksi sen sähkönsyöttö ja tietyt rakenteet on varmistettu palotilanteen varalta.”

Varmuuden vuoksi varautumista

Riskeihin varaudutaan myös rakenteellisesti. Esimerkiksi Kuopion kohteen vieressä on linja-autopiha. Jos linja-auto karkaa kuljettajan käsistä, rakennuksen pitää se kestää.

”Rakentamisen on oltava erityisen varmaa”, Mitrunen sanoo.

Hänen mukaansa tavanomaisesta asuinkerrostalorakentamisesta korkea rakentaminen poikkeaa myös asuntovalikoimassa. Ylimpien kerrosten asunnot ovat suurempia.

”Rakennejärjestelmänä torniosalla on kantavat väli- ja ulkoseinät. Välipohjat valetaan paikalla. Jos tämä olisi toimistorakennus, siellä olisi pilareita, palkkeja ja ontelolaattoja. Toisaalta asuintornin jäykistäminen on helpompaa, toimistorakennuksissa sama tehtäisiin pääosin porrashuoneen ja hissikuilun seinien avulla.”

Kuopion hankkeessa käytetään sääsuojauksena todennäköisesti elementtiulkoseiniä, jotka on varustettu ulkokuoristaan kumitiivisteillä. Ne tiivistyvät toisiinsa, ja samalla syntyy sääsuoja esimerkiksi viistosateelta. Samaa menetelmää käytettiin myös Tampereen tornihotellissa.

Swecon Itä-Suomen Rakennetekniikan yksikönjohtaja Pauli Pehkonen huomauttaa, että korkeissa rakennuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen stabiliteettiin ja värähtelyyn.

”Tämä vaatii, että siitä tehdään Fem-laskentamalli. Erityisesti on otettava huomioon rakennuksen rungon ja perustusten yhteistoiminta. Myös rakenteiden jännitystason tasaisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota kuin matalammissa rakennuksissa. Yli 8-kerroksisissa rakennuksissa jatkuvan sortuman vaatimukset ovat myös suuremmat”, Pehkonen sanoo.

Staattista painetta ja salamasieppari

Talotekniikkaankin kohdistuu erityisvaatimuksia. Esimerkiksi korkeuden aiheuttama staattisen paineen kasvu lämpöjohtoverkostoissa kompensoidaan jakamalla verkostoja pystysuuntaisesti niin sanottuihin vyöhykkeisiin.

Tarpeita pystysuuntaiseen vyöhykejakoon alkaa syntyä, kun rakennuksessa on 15–16 kerrosta. Käyttövesipuolella näitä tarpeita syntyy jo aikaisemmin.

”Käyttövesipuolella verkostot jaetaan myös pystysuuntaisesti vyöhykkeisiin ja ylimpien kerrosten vyöhykkeissä käytetään paineenkorotuspumppuja”, Kuopion Portin lvi-suunnittelusta vastaava Mika Rissanen Swecolta kertoo.

”Lämpöjohtopuolella pattereiden maksimirakennepaine on tekijä, joka tulee vastaan korkeassa rakentamisessa staattisen paineen kasvun kautta. Tämä tulee huomioida verkostojen jaossa vyöhykkeisiin korkeussuunnassa.”

Rakennuksen välikerroksiin voidaan joutua tekemään erillisiä teknisiä tiloja esimerkiksi lämmityksen välisiirtimiä varten tai käyttöveden paineenkorotusta varten. Kuopion Porttiin on suunnitelmissa vyöhykejaot korkeussuunnassa sekä lämmitykselle että käyttövedelle.

Hormivaikutus kuriin

Ilmanvaihdon osalta on käytännössä samat periaatteet, eli se joudutaan jakamaan korkeussuunnassa tapauskohtaisesti noin 4–5 kerroksen omiin pystyvyöhykkeisiin, jotta esimerkiksi verkoston säätäminen on helpompaa sekä hormivaikutuksen aiheuttamat paine-erot saadaan paremmin hallittua.

Hormivaikutusta ilmanvaihtoon voidaan kompensoida myös käyttämällä huoneistokohtaista ilmanvaihtoa keskitetyn ilmanvaihdon sijaan. Uudet määräykset ja ohjeet ovat helpottaneet huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen jäteilman ulospuhalluksen johtamista ulkoseinästä.

”Tämä tulee kuitenkin joka kerta käydä läpi paikallisen rakennusvalvonnan viranomaisten kanssa”, Rissanen huomauttaa.

Ukkossuojaus ja järjestelmämitoitukset

Sähkösuunnittelussa yli kahdeksan kerrosta korkeissa rakennuksissa korostuu esimerkiksi poistumisteiden turvavalaistus, ukkossuojaus ja järjestelmämitoitukset.

”Salamoiden varalta pitää tehdä riskiarvio ja käyttää esimerkiksi salamasiepparina salamasuojaustankoa, josta salamanisku johdetaan alastulojohtimia pitkin maahan maadoituselektrodiin. Salama houkutellaan salamasuojaustankoon”, Swecon sähköasiantuntija Jouni Palmu kertoo.

Sähköjärjestelmissä käytetään jännitehäviöitä pienentämään tavanomaista sähköjohtoa järeämpää sähkönjakelukiskoa, jota pitkin mittauskeskuksille viedään sähkö.

”Lisäksi esimerkiksi antenniverkon puolella joudutaan käyttämään enemmän alavahvistimia, jotta esimerkiksi tv-signaali ei vaimene liikaa.”

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia