Suomen ja Viron pääministerit tapaavat toukokuun 7. päivänä, ja siihen tähtää myös uusi virkamiesvetoinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohjustaa jatkotoimia.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) nimittämässä työryhmässä on edustus molempien maiden liikenne- ja viestintäministeriöistä sekä Helsingin ja Tallinnan kaupungeista.
Työssä on huomioitava tunnelin laajemmat taloudelliset vaikutukset, rahoitukseen liittyvät kysymykset, kuljetuksen ja logistiikan yhteydet sekä liiketoimintamallit, sujuvat matkaketjut ja tuleva teknologinen kehitys.
”Me katsomme, mitä tunnelista nyt tiedetään, ja miten jatketaan eteenpäin”, sanoo työryhmän jäsen, Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Ulla Tapaninen.
Samaan aikaan yksityisrahoitteisen tunnelivaihtoehdon aktiivit hiovat omaa konseptiaan.
Torstaina Espoon Otaniemen Startup Saunassa pelikonkari Peter Vesterbacka kumppaneineen veti yhteen jättimäisen projektin lupaprosessia. Kansainvälinen ympäristövaikutusten tarkastelu, vesiluvat, ruoppausluvat ja rakennusluvat ovat vain osa noin sadan kilometrin pituisen tunnelin edellyttämistä viranomaispäätöksistä.
Yleiskaavat aikataulullisesti hankalimpia
Aikataulullisesti hankalimpia ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan yleiskaavat, joihin tunneli pitäisi saada merkittyä.
Esimerkiksi Helsingillä kului kokonainen vaalikausi yleiskaavan valmisteluun, josta osia kumoutui valitusten vuoksi. Valituskäsittely jatkuu.
Seminaariin osallistunut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) nosti listan jatkoksi Uudenmaan maakuntakaavan, jossa ison hankkeen tulee näkyä. Maakuntakaavan valmistelu on juuri alkanut.
Tiilikainen varoi huolellisesti ottamasta kantaa minkään tunneliyhteyden puolesta tai sitä vastaan. Suomen ja Viron hallituksille valmistellaan parhaillaan toukokuuksi historiallista yhteistä kokousta. Tiilikaisen mukaan ei ole varmuutta, tuleeko tunneli tämän kokouksen asialistalle.
EU ei ole rahoittamassa tunnelia
Yksityisen tunnelihankkeen nimi on FinEst Bay Area Project, ja sen kanssa kilpaileva hanke on nimeltään FinEst Link.
Helmikuussa valmistuneen FinEst Link -esiselvityksen perusteella Tallinnan lentokentältä Helsingin keskustan kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ulottuva raidetunneli voisi maksaa 13–20 miljardia euroa. Viranomaisselvityksessä on lähdetty siitä, että EU voisi rahoittaa kuluja 40 prosentilla.
FinEst Link -esiselvityksen tilasivat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan liitto, Harjun maakunta, Liikennevirasto ja Viron liikenneministeriö.
Helsingillä kului kokonainen vaalikausi yleiskaavan valmisteluun, josta osia kumoutui valitusten vuoksi.
Tallinna-tunneli ei ole Euroopan unionin selvitys- tai infrahankkeiden listalla. Rakennuslehden haastattelussa helmikuussa EU:n liikenteen ja liikkumisen osaston johtaja Henrik Ruijters sanoi, ettei unioni ole rahoittamassa Tallinna-tunnelia, vaan priorisoi ”todellisia pullonkauloja ja puuttuvia linkkejä”.
Tätä taustaa vasten Vesterbackan kokoamalle pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden sekä kiinalaisten sijoittajien rahoitukselle voisi olla kysyntää, jos vain se varmistuu.
Silloin kiistanalainen kysymys onkin linjaus. Viranomaisselvityksessä reitti kulkee Helsingin keskustan alitse, Vesterbackan versiossa Espoon Keilaniemen kautta. Onko niin, että reitin määrittää se, joka saa rahat kokoon?
”Reitin on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävissä. Sen pitää joka tapauksessa läpäistä kaikki viranomaisselvitykset ja lupamääräykset”, muotoilee Tiilikainen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Tallinna-tunnelien taistelu voi ratketa toukokuussa”
Linjaus Keilaniemen kautta on täyttä huuhaata. Miksi matkustusaikaa pitäisi lisätä yli varttitunnilla? Se aika kuluisi siirtymiseen Rautatientorilta Keilaniemeen. Ja Pasilasta matkaan kuluisi ehkä 25 pitempi aika kuin käytettäessä suoraa Pasila – Helsingin keskusta (esim Kamppi) – Tallnna (Ülemiste) yhteyttä. Ei Keilaniemi eikä edes Leppävaara ole mikään liikennesolmu.
Ja miksi rakentaa koko tunnelia? Tämä logistiikka hoituisi helpommin auto-/junalautoilla, jollaisia käytettiin Malmö-Kööpenhamina -välillä ennen sillan valmistumista. Juna ajaa laivaan ja toisessa päässä ulos. Matkalla voi sitten käydä laivan myymälässä, ravintolassa tai kannella katsomassa lokkeja tai jatkaa istuskelua autossa / junassa valintansa mukaan. Lautat voisi ostaa vaikka käytettynä. Tulisi aika hiton paljon halvemmaksi ja ajaisi ihan saman asian ja jopa enemmän. Nopeilla aluksilla matka olisi joka tapauksessa riittävän lyhyt.
En osaa kuvitella kuka haluaisi /uskaltaisi istua junassa siellä tunnelissa, josta mahdollisen onnettomuuden sattuessa selviytymismahdollisuudet olisivat 0%. Ja entäs missä autot olisivat? Entä rekat ja rahti? Ei tunneli ikinä voisi korvata lauttoja.
Sitten vielä se hinta: laskekaapa / selvittäkääpä joku nohevampi, paljonko matkustajia kulkee nykyään lautoilla ns. reittimatkoilla ilman autoa. Tämä on se osa matkustajista, jotka luultavasti voisivat käyttää tunnelijunaa. Ja heistäkin vain osa, koska hinta ei varmaankaan ole enää 6€/suunta. Risteilijät ovat liikkeellä halvan viinan, karaoken ja rietastelun perässä, autoilijat eivät mukaan mahdu ja rekkamiehistä tässä ei tarvitse puhuakaan. Siirtotyöläiset (=remonttimiehet pakuineen) tarvitsevat oman auton, joten heistä ei ole junan pelastajaksi.
Ainoa potentiaalinen uusi matkustajaryhmä olisivat junalla Itä-Eurooppaan suuntaavat reilaajat yms. matkailijat, joita ei tuskin pitkiksi jonoiksi asti riittäisi johtuen lippujen tolkuttomista hinnoista. On selvä, että tunnelin hinta olisi laitettava tavalla tai toisella lippujen hintoihin, joten ihan tyhjätaskuille tämä matkailu ei sopisi. Estimoimalla matkustajamääriä, miettimällä hommalle jonkin oletetun kateoletuksen ja funtsaamalla tunnelin kokonaiskustannusta liityntäkiskoineen, taitaa päästä lippuhjen hintojen osalta jotenkin yhtälöön, jonka lopputulemana on mahdoton.
Summa summarum: tunneli on huuhaata. Mutta niin sen on ilmeisesti tarkoitus ollakin. Koko puuhailu muistuttaa erehdyttävästi erään hämäläisen moottoritien varteen suunniteltua autokaupan keskusta…
Vaikka rahoitus eteni, ei hanke tule koskaan olemaan kannattava. Esim tuo 15 mrd yltää ehkä Suomen puolikkaan rakentamiseen. YVA-ohjelma on niin täynnä virheitä ja puutteita ja ristiriitoja, ettei sitä voida hyväksyä ikinä tuollaisena.
Ei pitäisi niin, mutta luuletko tuon viherspedejä estävän millään tavoin? Kas kun ideologia ensin ja realiteetit vasta sitten.