Projektit Suunnittelu Uutiset Auri Häkkinen 2 kommenttia

EU ei aio rahoittaa Tallinnan tunnelihanketta – ”priorisoimme todellisia pullonkauloja”

EU:lta tuli kylmää kyytiä Helsinki–Tallinna-tunnelille.

Rautatietunneli kulkisi valmistuttuaan Helsinki-Vantaan lentokentän logistiikka-alueelta Tallinnan Ulemisteen. Kuva: Finest Link

”Uusi liikenneyhteys on tietysti tervetullut, mutta mitä tulee EU-rahoitukseen, me priorisoimme rahoituksessa todellisia pullonkauloja ja puuttuvia linkkejä, kuten nopeaa junayhteyttä Rail Balticia”, EU:n liikenteen ja liikkumisen pääosaston DG MOVE:n johtaja Herald Ruijters sanoo Rakennuslehdelle.

Lehti kysyi Ruijtersilta näkemystä Helsinki–Tallinna-raideyhteyden rahoittamisesta ja sen ottamisesta mukaan TEN-T-verkkoon. Nyt tunneli ei ole mukana TEN-T-verkossa, vaan siinä on laivayhteys Helsingin ja Tallinnan välillä.

EU:sta ei ollut edustajaa tunneliyhteyttä esitelleessä loppuseminaarissa.

Verkkojen Eurooppa CEF (Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka asetuksessa määritetään edellytykset, menetelmät ja menettelyt, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja televiestinnän infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Rahoituskauden 2014–2020 liikennealan budjetti on 26 miljardia euroa, josta 11 miljardia euroa on korvamerkitty koheesiomaille.

CEF:n tukiprosentti vaihtelee 20-85 prosenttiin riippuen hankkeen tyypistä. Suomi on saanut tällä kaudella EU-tukea 20 prosenttia tiettyihin hankkeisiin ja Viro 80 prosenttia.

Esiselvitys tunnelin toteuttamismahdollisuuksista julkistettiin eilen Tallinnassa. Raideyhteyteen perustuvan tunnelin rahoituslaskelmat nojaavat 40 prosentin EU-rahoitukseen. Hanke tehtäisiin ppp-hankkeena 40 vuoden sopimuskaudella. Silloin Suomi ja Viro maksaisivat hankkeesta  ppp-kumppanille yhteensä 280 miljoonaa euroa 40 vuoden aikana eli nämä kustannukset maille olisivat 11,2 miljardia euroa.

Ruijters kertoo, että Suomen ja Viron viranomaiset ovat keskustelleet hänen kanssaan useaan otteeseen meren alittavasta liikenneyhteydestä.

”Tunneli ei parantaisi merkittävästi yhteyttä”

”Nyt Helsingin ja Tallinnan välillä on hyvä laivayhteys ja komissio rahoittaa projekteja, jotka parantavat meriyhteyttä taaten nopeammat, suuremman kapasiteetin ja yhdistettävyyden palvelut. Tunneli  ei toisi uutta yhteyttä eikä parantaisi merkittävästi nyt olemassa olevaa kaupunkien välistä yhteyttä”, Ruijters sanoo.

Hän korostaa, että pitää selvittää kattavasti pitkään merenalaiseen tunneliin liittyvät  ympäristö- ja turvallisuuskysymykset. Myös hyöty-kustannuslaskelmien täytyy olla vankkoja ja projektista täytyy tehdä aukoton rahoitusanalyysi.

Ruijters sanoo – kuten on yleisesti tiedetty Suomessakin – että tunneli on mielekäs vasta kun Rail Baltic on kokonaan toteutettu.

”Tässä vaiheessa on ennenaikaista keskustella mahdollisesta EU-rahoituksesta tai mahdollisesta rahoitustasosta. Kaikki tunneliin liittyvät ylläolevat asiat pitää selvittää huolellisesti ennen kuin olemme tilanteessa, jossa voidaan vakavasti miettiä, voidaanko tämä projekti ottaa osaksi TEN-T-verkkoa”, hän toteaa.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Eihän se ole homma eikä mikään hankkia 20 mrd.euroa rahoitusta. Ei muuta kuin hankkimaan sijoittajia venäjältä, kiinasta, vähän bitcoineja ja vähän lipevää myyntipuhetta.

    Vastaa
  • Kunhan ensiksi tehdään ainoa EU:n edellyttämä Suomen tiehankekin kuntoon eli Turun kehätie joka noin 6% tästä hankkeesta.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia