Kokeile kuukausi maksutta

Rakennustuotealalla alkaa laaja lakko – iskee pahasti asuntotuotantoon

Suomen rakennustuoteteollisuus seisahtuu kahden viikon kuluttua laajasti. Rakennusteollisuus RT:n mukaan lakosta koituu selvää haittaa myös työmaille.

”Työnantajat tarjoavat edelleen vain julkisuudessa esillä ollutta EK:n määräämää palkankorotusta. Sen lisäksi työnantajat haluavat Rakennusliiton hyväksyvän jälkikäteen kiky-sopimuksen heikennykset, sunnuntailisien poiston ja vuokratyön täydellisen vapauttamisen”, kertoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tiedotteessa.

Rakennusliitto julisti lakkoon seitsemän rakennustuoteteollisuuden yritystä: Betonimestarit, Betset, Parma, Rajaville, Parmarail, Rudus, Ruskon Betoni ja näiden kaikkien yhtiöiden tytäryhtiöiden työt, joissa työntekijöiden työehtoihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Lakkopäivät ovat 19., 20.,23. ja 24. huhtikuuta sekä 3.,4.,7. ja 8.5.2018.

Lakon piirissä olevat työntekijät eivät tee mitään sellaisia töitä, joihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

”Jostakin täytyy aloittaa”

Jos edellä mainitut työehtosopimusneuvottelujen vauhditustoimet eivät tuota riittävää tulosta, Rakennusliitto ilmoittaa aikanaan uusista vauhditustoimista.

”Jostakin täytyy aloittaa. Luomme ensin rajatusti painetta, jotta saisimme neuvottelut etenemään. Haluamme saada sopimukset aikaan ennen juhannusta”, Harjuniemi sanoo Rakennuslehdelle.

Hän myöntää, että lakonalaiset yritykset valittiin huolella. Ne tuottavat suuren osan esimerkiksi asuntotuotannon betonielementeistä.

”Tarkoitus on jossain määrin merkittävällä uhalla edistää neuvotteluita.”

Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kahdeksan eri alan kaksivuotiset sopimukset päättyivät helmikuun lopussa. Uusista on neuvoteltu tammikuun    puolivälistä lähtien.

”Luomme ensin rajatusti painetta, jotta saisimme neuvottelut etenemään.”

Pääasiallinen erimielisyyden aihe neuvotteluissa on ollut palkankorotusten taso. Rakennusteollisuus RT on tarjonnut yleisen linjan mukaisia 1,6 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden sopimuskaudella molempina vuosina.

Rakennusliitto puolestaan vaatii 50 sentin korotusta tunnille kahtena vuonna. 50 senttiä alan perusansiosta eli 17,41 euron keskituntiansiosta tarkoittaisi 2,9 prosenttia vuodessa.

”Miksi kovapalkkaisille rakennusmiehille pitäisi maksaa lähes kaksi kertaa suuremmat palkankorotukset kuin muilla teollisuuden aloilla tai esimerkiksi matalamman palkkatason naisvaltaisilla aloilla”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari kysyy.

”Paha paikka”

Tapio Kari myöntää Rakennuslehdelle, että nyt on ”paha paikka”. Lakosta koituu hankaluuksia työmaillekin,sillä hankkeet voivat myöhästyä sen seurauksena.

”Rakentamisen ketjuuntuneisuuden takia vahinkoa koituu enemmän kuin se kahdeksan päivää, sillä aikataulut menevät uusiksi ja niiden puljaaminen on hankalaa. Nykyisessä suhdannetilanteessa työmaille on vaikea saada korvaavia elementtejä”, Kari toteaa.

Kari uskoo, että asia menee seuraavaksi sovittelijalle. Sovitut neuvottelupäivämäärät Rakennusliiton kanssa on peruttu. ”Sovimme uusia sitten, kun on jotain neuvoteltavaa. Nyt pidämme hetken tuumaustauon.”

Rakennusteollisuuden mukaan koko rakennusalaan kohdistuvan lakkopäivän vaikutukset Suomen talouteen ovat suuruusluokaltaan arviolta 30 miljoonaa euroa päivässä. Nyt julistetun betoniyrityksiin kohdistuvan lakon aiheuttamaa euromääräistä vahinkoa on vaikea arvioida sen pirstaleisuuden vuoksi.

Juttua on päivitetty klo 15.58. Lisätty Tapio Karin ja Matti Harjuniemen haastatteluosuus.

Juttua on päivitetty klo 16.22. Lisätty palkkatietoa Rakennusteollisuuden tiedotteesta.

Juttua on päivitetty klo 16.35. Ingressiä muokattu

Otsikkoa muutettu klo 17.29

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Rakennustuotealalla alkaa laaja lakko – iskee pahasti asuntotuotantoon”

  1. Ihmetellä täytyy, miksi hyökätään yksittäisiä yrityksiä ja yhtä teollisuuden toimialaa kohtaan?
    Jotenkin tulee etiäinen paperiliitosta ja siitä miten siellä edunvalvonta ajoi työntekijöiden etuja niin hyvin, ettei jäsenten tarvitse enää käydä lainkaan töissä.

    1. Kohta tosiaan Suomen rakentaminenkin tehdään varmaan Kiinassa kun nämä kommunistit vaativat täysin kohtuuttomia osuuksia tekemästään mitättömästä osuudesta.

  2. Minä taas ihmettelen, että minkätakia työnantajat ajavat julkisentalouden menojen hillitsemiseen tarkoitetun sopimuksen ehtoja alalle, jonka toimijat ovat pääosin yksityisiä.

  3. Puolasta työhaluisia… vapaa työvoiman liikkuvuus…Jes!

    1. Viikko sitten työmaalleni tuli uusi työntekijä. 35v, suomalainen mies.
      -Ensimmäisenä päivänä tuli vartin vieressä. Alkoi syyllistää minua siitä että joutui heti töihin, ”Ei edes aamupalaa ehdi syömään”.
      -Toisena päivänä ilmoitti ettei jaksa tulla töihin.
      -Kolmantena päivänä tuli töihin 30min myöhässä. Ripitin häntä asiasta. Olin kuulemma ikävä ihminen ja loin työmaalle huonoa henkeä.
      -Neljättä päivää ei tullut…..

      Eli tällaisiä työnsankareita nämä Suomalaiset

      1. Sinullehan löytyy varmaan puolasta erinomaisia esimieshommia niin ei tarvitse suomalaisten laiskojen kanssa täällä kärvistellä.

  4. Tervetuloa rakennuksille auriko paistaa ja aina on kivaa.Ja ketut ennen kuin arvostelette miettikää mitä ja miten

  5. Virossa ja Venäjällä tehdään ihan samanlaisia betonielementtejä, niitä tehdään suomalaisomisteisissa yrityksissä, tänne sopivin menetelmin ja täällä tehdyin suunnitelmin… Vain työvoima on puolta halvempaa ja niitä kuskaavat tänne sikäläiset kuskit sikäläisellä kalustolla, joten vain liiketoiminnan voitot tulevat tänne, muu hyöty valuu ulkomaille…

    1. Näin on. Kyllä pitäis suomalaisten duunareiden palkat laskea viron tasalle niin olisi kaikki hyvin. Voisivat samalla muuttaa viroon kun ei ole ainakaan pk-seudulla niillä liksoilla varaa asua.

  6. ”…tai esimerkiksi matalamman palkkatason naisvaltaisilla aloilla”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari kysyy.”

    Minä taas kysyn, miksi Verrata naisvaltaisiin aloihin? Miksei verrata saman tien vaikkapa kevätlämpötilojen muutokseen tai kartiohuhtasienen esiintymistiheyden muutoksiin virtasalmelaisilla puutavaralaaneilla? Aivan yhtä relevantteja vertailukohtia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat