Suunnittelu Kiinteistöt Rakentaminen Uutiset Taru Taipale / HS Ei kommentteja

Miksei uudisalueille rakenneta jo heti alkuun kontti­kauppoja?

Jos palveluita ei tule, uusien asuntojen kauppakin voi tökkiä.

Koirasaarentielle valmistuu Setlementtiasuntojen vuokratalo. Kuva: Vilma Rimpelä / HS

Uudisalueiden ensimmäiset asukkaat ovat eräänlaisia pioneereja, jotka joutuvat kärsimään paitsi rakentamista myös lähipalveluiden puuttumisesta.

Mitä siitä seuraa, jos palveluita ei ole?

Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja ja johtava asiantuntija Henna Helander Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta löytää useitakin ongelmia. Kuten sen, että arki vaikeutuu ja kaupunkilaisten hyvinvointi kärsii.

”Yhteisöllisyyttä ei pääse syntymään, koska se syntyy yleensä palveluiden ympärille. ­Alueen sosiaalinen kehitys kärsii”, Helander sanoo ja jatkaa listaa:

”Lähi­palveluiden puuttuminen lisää myös tarpeettomasti liikennettä. Ja jos tiettyjä julkisia palveluita ei ole, miksi sinne tulisi yksityisiäkään. Jos päivittäistavarakauppa puuttuu, ruoka­ostokset tehdään jossain muualla – esimerkiksi siellä missä päiväkotikin on.”

Keskittäminen on megatrendi

Samaan aikaan Helsingissä uskotaan palveluiden keskittämiseen. Esimerkiksi päivähoitoa keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että uusille asuinalueille ei perusteta pientä päiväkotia tai koulua vaan odotetaan, että jonnekin lähistölle rakennetaan iso yksikkö.

Ja sellaisen rakentaminen taas on iso investointi, jota ennen alueella pitää olla paljon asuntoja, joiden rakentaminen taas riippuu suhdanteista.

Helander puolustaa keskittämistä, joka on megatrendi. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ”Helsingin koneistossa on ehdottomasti parantamisen varaa”.

”Minun mielipiteeni on se, että keskittämisen rinnalla pitäisi tuoda joustavia palasia. Enkä ole ajatusteni kanssa yksin.”

Kivistö kärsi palveluiden puuttumisesta

Palveluiden puuttuminen ei ole täysin ongelmatonta myöskään rakennusliikkeille.

SRV:n hankekehitysjohtaja Toni Kankareen mukaan asunnonostajat katsovat paljonkin sitä, minkä­laisia palveluita uudis­alueella on. Hänen mukaansa esimerkiksi Suurpelto Espoossa ja Kivistö Vantaalla ovat esimerkkejä alueista, jonne palvelut eivät tulleet riittävän nopeasti.

”Ainakin Kivistössä olisi asuntojen myymistä varmasti auttanut se, jos siellä olisi ollut kaupallisia palveluita.”

Kankareen mukaan isojen rakennushankkeiden yhteydessä on tutkittu mallia, jossa alueelle tulee ensin pienempi päivittäistavarakauppa ja myöhemmin se laajenee. Kun asiaa kysyy Keskolta, vastaus on tismalleen sama:

”Ihan ensimmäisenä uudisalueelle voisi tulla vaikka pieni konttikauppa”, sanoo Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä.

Tällaista on kokeiltu esimerkiksi Espoon Suurpellossa, jonne Kesko avasi ensin K-Marketin kokoa olevan konttikaupan ja myöhemmin K-Supermarketin.

Uusille alueille väliaikaisia ratkaisuja

Heikkilän mukaan Kesko päättää uuden päivittäistavarakaupan perustamisesta asukasmäärien, liikenteen ja niiden kehittymisen perusteella. Tärkeää on, että kauppa sijaitsee paikassa, jonne pääsee sekä autolla että julkisilla ja jonne kaupan oma logistiikka toimii. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pitää päästä kauppaan.

SRV:n Kankareen mielestä uudisalueilla pitäisi muutenkin sallia väliaikaisia ratkaisuja. Nyt kaupunki edellyttää, että korttelit rakennetaan kerralla valmiiksi. Kankare peräänkuuluttaa uudenlaista ajattelua.

”Päiväkotejakin voidaan tehdä väliaikaisina, miksi ei ruokakauppaa?” Kankare kysyy.

Kivijalkojen tyhjät liiketilat ongelma

YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas muistuttaa, että ruokakaupan puute on ongelma etenkin autottomille perheille. Jos on epäselvää, milloin ruokakauppa alueelle tulee, uuden kodin hankinta voi siirtyä.

Toinen ongelma ovat kivijalkojen tyhjät liiketilat, joita asemakaava usein velvoittaa rakentamaan. Oinas kertoo, että liiketila, jolle ei ole tiedossa käyttötarkoitusta, voidaan kokea uhkana. Se haittaa asuntojen myyntiä.

Vaikka ostajille kerrottaisiin vaikkapa ettei siihen voi tulla ravintolaa, tyhjä tila askarruttaa silti monia. ”Olisi hyvä, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedettäisiin, mitä kivijalkoihin tulee.”

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia