Kokeile kuukausi maksutta

”Jäikö sinne jollekin jotain hampaankoloon” – RT:n työmarkkinajohtaja toivoo, ettei kärjistynyt tes-kevät jättänyt jälkiä

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari muistuttaa, että osittainhan tiukat sanat olivat ”sisäpolitiikkaa”.

Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari toivoo, että kevään työriita ei jätä pysyviä jälkiä Rakennusliiton ja RT:n väleihin. Kuva: Anne Kurki

Tapio Kari henkii huojentuneisuutta ja iloa. Lähellekään näin vapautuneelta Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja ei vaikuttanut huhtikuun alussa, kun työnantajajärjestö piti tiedotustilaisuuden tes-neuvottelujen tilanteesta.

Tuolloin tilanne oli kireä ja lakkokin leijui ilmassa. Arviot muuttuivat todeksi, kun Rakennusliitto julisti seitsemän betoniteollisuuden yritystä lakkoon. Jännittävien vaiheiden jälkeen sopu saatiin aikaan viime hetkillä.

Tapio Kari

  • Syntynyt Dragsfjärdissä vuonna 1955
  • Varatuomari, 1985
  • Koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto, 1982
  • Työmarkkinajohtaja, Rakennusteollisuus RT, 2001–
  • Asiamies, toimitusjohtaja, Maalarimestariliitto, 1985–2001
  • Tarkastaja ja vt. ylitarkastaja, Valtion teknillinen tarkastuskeskus, 1982–1984
  • Harrastaa mökkeilyä ja suunnistusta, viimeksi 7-vuotiaan pojanpojan kanssa

Työsulku olisi alkanut seuraavana päivänä. Yleensä jos se alkaa, loppua ei ihan nopeasti tule. Vuonna 1986 keväällä rakennusalan työsulku kesti useamman viikon.”

Tuolloin rakennusalalla lakkoiltiin edellisen kerran kunnolla. Karin mukaan vuoden 1986 ja tämän kevään tapahtumissa oli yhteisiä piirteitä.

Silloinkin Rakennusliitto aloitti maaliskuussa ylityökielloilla, lisäsi painetta paikallisilla toimilla ja edelleen kohdistamalla lakkoja tiettyihin rakennusliikkeisiin tietyillä paikkakunnilla. Suomen Rakennusteollisuusliitto vastasi sululla.

Raskas kierros

Kari myöntää, että neljä kuukautta kestänyt kierros oli raskas. Etelärannassa tunnelmat olivat välillä hyvinkin jännittyneet, kun seuraavia siirtoja odoteltiin. Sopu toikin valtavan helpotuksen tunteen.

”Tällaisen rutistuksen jälkeen näitä rauhallisia aikoja oppii arvostamaan ihan uudella tavalla.”

Kiihkeimpinä aikoina yöunet jäivät kehnoiksi, joten aivan ensin sovun jälkeen Kari nautti kunnon levosta. Pian helpotus vaihtui jälleen toimeliaisuudeksi, sillä aivan oma tarinansa on uudesta sopimuksesta kertominen alalla. Kari kuvailee sitä ”pinnistysvaiheeksi”.

”Eiköhän tämä rutiinilla mene”, hän tuumii.

Meneillään on vielä yksi iso ponnistus tänä keväänä, sillä toimihenkilöiden tes-neuvottelut ovat kesken. Ammattiliitto Pron kanssa käytävissä keskusteluissa on noussut esiin raha.

”Toivottavasti pääsemme sopuisasti maaliin.”

Pettymys tuttu seuralainen

Helpotus oli Karille uusi tunne tes-neuvottelujen yhteydessä, sillä aina tes-kierrosten jälkeen päällimmäisenä on ollut hetkisen pettymys. Yleensä sopu vaatii sen, että jostain antaa periksi.

”Tässä hommassa pettymykseen on ollut pakko tottua. Kokemus on tuonut kyvyn päästää irti siitä yhä nopeammin. Olen huomannut, että joillekin kokemattomammille täällä se on vaikeaa. Se on harmi”, Kari sanoo.

”Pitäisi osata olla tyytyväinen siihen pieneenkin palaseen, minkä saa. Ja työrauhaan. Sitähän me haemme.”

”Vuonna 1986 keväällä rakennusalan työsulku kesti useamman viikon.”

Kari uskoo ja toivoo, että kevään välillä kitkeriksikin julkisiksi lausunnoiksi kärjistynyt työriita ei jätä pysyviä jälkiä Rakennusliiton ja RT:n väleihin. Osittainhan tiukat sanat olivat ”sisäpolitiikkaa”.

”Iso kysymys on se, olemmeko saaneet nyt purettua kaikki jutut – vai jäikö sinne jollekin jotain hampaankoloon. Minusta ei meille ainakaan. Periaatteessahan asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ei tätä kannata henkilökohtaisesti ottaa.”

Asenteet lieventyneet

Kari aloitti työmarkkina-asioiden kanssa työskentelyn jo 1980-luvulla, kun hän pestautui Maalarimestariliittoon asiamieheksi. Tuolloin asenteet olivat jyrkemmät kuin nykyään.

”Koemme toisemme enemmän yhteistyökumppaneiksi. Se on tuonut hyvää tulosta esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa. Meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä kuin erikseen.”

”Periaatteessahan asiat riitelevät, eivät ihmiset. Ei tätä kannata henkilökohtaisesti ottaa.”

Hänestä rakennusalalla olisi nyt tuhannen taalan paikka hyödyntää Suomen Tilaajavastuun keräämää 350000 ihmisen ja 40000 yrittäjän tietopankkia. Ala onkin yhdessä kehittämässä digitaalista työnvälitystä.

”Minusta on aina todella motivoivaa, jos yhdessä keksimme jotain uutta. Ehkä joskus olemme liiankin uudistusmielisiä. Minua on jäänyt harmittamaan kuuden euron työntekijä -työvoimakokeilu, josta ei innostunut kukaan muu kuin me asiasta sopineet.”

Otsikkoa muokattu klo 11.15.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “”Jäikö sinne jollekin jotain hampaankoloon” – RT:n työmarkkinajohtaja toivoo, ettei kärjistynyt tes-kevät jättänyt jälkiä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat