Alkujaan vuonna 1934 rakennetun Wärtsilän tehdaskiinteistön tiiliseinien sisällä on nyt 165 loft-asuntoa sekä toimistotiloja. Satamanosturin oikealla puolella näkyy Telakkarannan uudisrakennuksia.

Turun Telakkaranta sai Kestävä Kivitalo -palkinnon 2018

Turun Telakkarannalle on myönnetty vuoden 2018 Kestävä Kivitalo -palkinto tunnustuksena asuinalueen suunnittelusta, toteutuksesta ja ohjauksesta paikallarakentamisen hyviä perinteitä vaalien.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Telakkaranta on rakentunut Turun paraatipaikalle Aurajoen itärannalle. Vanha tehdaskiinteistö on saanut sisäänsä loft-asuntoja ja naapureikseen uusia kerrostaloja. Julkisivujen punatiili antaa korttelille yhtenäisen ilmeen.

Wärtsilän vanhan L-tehtaan tiilinen julkisivu ja betonirunko olivat Museoviraston suojelemia. Niiden sisään on nyt rakennettu 165 loft-asuntoa.

L-tehtaan viereen, Aurajokisuuhun, on kaavoitettu rakennusoikeutta yhteensä yli 43000 kerrosneliömetriä. Rakenteilla on lähin kortteli, johon tulee kaikkiaan seitsemän 7–8-kerroksista pistetaloa. Niistä viisi on jo valmiina. Valmistuttuaan Telakkarannan rakentaminen käsittää lähes 900 metrin mittaisen jakson Aurajoen itärannasta.

Yhtenäinen kokonaisuus

”Vanhan ja uuden rakennuskannan ulkoarkkitehtuurin ajallisesta erilaisuudesta huolimatta Telakkarannan asuinalue muodostaa tyylikkään ja yhtenäisen kokonaisuuden”, Kestävä Kivitalo -ryhmän puheenjohtaja Pentti Lumme toteaa tiedotteessa.

Rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ajateltu pitkää elinkaarta, asumisviihtyvyyttä sekä rakennusten elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia.

”Uusi rakennuskanta tiilisine julkisivuineen ja lasitettuine parvekkeineen on yhdistetty vanhempaan tiiliseen teollisuusarkkitehtuuriin tavalla, joka tekee alueesta mielenkiintoisen ja näyttävän.”

Näkymät joen yli Turun linnalle

”Arkkitehtisuunnittelun yhtenä haasteena oli, miten luodaan kaupunkikuvallisesti sopusuhtainen kokonaisuus. Luonnollisena ratkaisuna oli tehdä liuskekivillä verhotuin sokkelein laituritasosta reilusti ylös korotettu jalusta ja kaikkien uudisrakennusten julkisivut puhtaaksi muurattuna samalla tiilellä. Lopputuloksesta ei huomaa, että mukana on ollut useampi eri rakennuttaja”, arkkitehti Pekka Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Arkkitehdeistä toteaa.

Kaava määritteli julkisivuun punatiilen ja sokkeleihin luonnonkiven.

”Valitsimme ruskonkirjavan Makasiini-tiilen, joka istuu hyvin kokonaisuuteen. Yhtenäinen kortteli oli yksi suunnittelun perusasia ja tärkeää kestävän ympäristön kannalta”, Mäki toteaa.

Kestävä jo alun alkaen

L-tehtaan kiinteistö on 110 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 26 metriä korkea.

”L-tehdas oli jo alun perin tehty hyvin loft-henkeen”, arkkitehti Kari Haroma Arkkitehtitoimisto Haroma & Partnersista sanoo.

Hyvin säilynyt julkisivu oli aikoinaan tehty neljän tiilen paksuisena.

”Museovirasto ei hyväksynyt lisäeristystä, mutta ei sitä olisi tarvittukaan. Paksu tiiliseinä ilmaväleineen eristää lämpöä hyvin. Kylmäsiltoja eristettiin ja ikkunat vaihdettiin lämpöarvoiltaan paremmiksi”, Haroma toteaa.

Kiinteistö on saanut uudeksi nimekseen Loft-Tehtaan. Sen kaikille asunnoille ei saatu näkymää joelle, mutta sitä korvaa kaksi tilavaa, lobby-tyyppistä sisäpihaa.

Kaavoittaja halusi rakennukseen monipuolista käyttöä, joten Loft-Tehtaassa on myös toimistotiloja rakennuksen keskellä.

Haroman mukaan loft-asuntojen rakentaminen vanhaan kiinteistöön on parasta mahdollista kierrätystä.

”Rakennusmassa on iskostunut kaupunkikuvaan ja ihmisten mieleen. Loft-Tehtaan julkisivun tiilet lähtevätkin nyt toiselle kierrokselleen, joka kestää uudet 70 vuotta. Tämä on järkevä rakennustapa, mutta ei välttämättä halvin.”

Kaavoitus keskeisessä osassa

Turun kaupungin kaavoituksella on ollut hyvin keskeinen rooli Telakkarannan alueen toteuttamisessa.

”Kaavallinen tavoite oli suunnitella Turun oloissa sopivan kokoiset, yksittäin toteutettavat kerrostalotontit ja selkeä liikenneverkko. Alueelle laadittiin talonsuunnitteluun rakentamistapaohjeet kaavamääräysten lisäksi”, kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari Turun kaupungilta kertoo.

”Maanomistaja Wärtsilä Kiinteistöt ei halunnut luovuttaa aluetta yhdelle toteuttajalle, vaan myi enintään kaksi tonttia kerrallaan, jotta moninaisuus toteutuisi.”

Paula Keskikastari muistuttaa, että Telakkaranta on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön osa ja Aurajoen teollista maisemaa.

”Teollisesta vaiheesta jääneet ominaispiirteet, nosturit, telakan osa ja rannan muoto säilytettiin. Suojellut nosturit luovat ihan oikeasti paikan henkeä ja kadun tason pienet telakkafragmentit ovat myös tärkeitä.”

Turun Telakkarannan toteuttajat

As.oy Turun Loft-Tehdas I–IV

  • Rakennuttajat: YH Kodit oy ja Jatke oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners oy, pääsuunnittelija Renni Haroma, projektiarkkitehti Antti Rinne
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka oy
  • Rakennusurakoitsija: Jatke oy
  • Rakennusaika: 2014–16

Telakkarannan uudiskohteet

  • Rakennuttajat: Skanska Talonrakennus oy, Skanska Kodit, Sato oyj sekä TKU-Rakennus oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: Sigge Arkkitehdit / pääsuunnittelija Pekka Mäki, projektiarkkitehdit Juha-Petri Virtanen, Altti Suominen ja Roope Elojärvi
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka oy
  • Rakennusurakoitsijat: Skanska Talonrakennus oy ja TKU-Rakennus oy
  • Rakennusaika: 2012–1/2019

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Turun Telakkaranta sai Kestävä Kivitalo -palkinnon 2018”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi