Urakassa rakennetaan Finnoon maanalainen asema, huoltotunneli ja siihen liittyvien yhdystunneleiden tunnelitilat sekä Meritien ja Finnoonsillan sisäänkäynnit. Lisäksi rakennetaan itäinen ja läntinen tekniikkakuilu sekä sammutusreitin kuilu.
Rakennettavien tilojen pinta-ala on noin 22 000 neliötä. Urakassa valetaan yhteensä noin 11 000 kuutiota betonia ja erilaisia elementtejä asennetaan yli 4 000 neliötä.
Finnoon aseman rakentaminen toteutetaan GRK Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n työyhteenliittymänä. GRK voitti myös ratalinjan urakan kilpailutuksen. Ratalinjan urakka käynnistyi kesällä 2018.
”Finnoon aseman rakentaminen tuo synergiaetuja ja jatkuvuutta GRK:lla käynnissä jo olevalle ratalinjan urakalle. Työyhteenliittymän myötä tilaaja saa kahden eri organisaation monipuolisen kokemuksen ja osaamisen. Finnoon aseman rakentamisessa hyödynnetään GRK:n infra- ja radanrakennusalan osaamista sekä Aki Hyrkkönen Oy:n talotekniikka- ja toimitilaosaamista”, toteaa GRK oy:n toimitusjohtaja Teemu Lantto.
Kakkosvaiheen rakentaminen etenee tavoitteiden mukaisesti.
”Rakentaminen etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennusurakat ovat jo käynnissä Soukassa, Kivenlahdessa, Kaitaalla ja ratalinjalla. Espoonlahden aseman projektinjohtourakoitsija valitaan sekin tämän vuoden aikana. Sammalvuoren varikon rakennusteknisistä töistä on valmiina jo yli 60 prosenttia, kertoo Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.
Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Työyhteenliittymä GRK ja Aki Hyrkkönen urakoivat Finnoon aseman”
Työturvallisuus tarkkailuun. Tuolla GRK:lla se ei ole missään työmaalla ollut aiemmin kunnossa..
Useita aliurakoita GRK:lle tehneenä en oikein voi olla samaa mieltä Pekan kanssa, mielestäni myös turvallisuusasiat on hoidettu asiaankuuluvasti ainakin niissä kohteissa missä olemme olleet mukana rakentamassa. Tietysti jos vertaa Skanskan systeemiin jossa suurin osa työnjohdon ajasta tuntuu menevän kypärän leukahihnan oikean kiinnityksen ja työhanskojen pitämisen seurantaan niin samalla tasolla ei ehkä olla pikku tarkkuudessa.
Suurilla rakennusliikkeillä on lisäksi se tyyli että mennään kaksilla säännöillä. Omille työntekijöille rimaa hipoen ja aliurakoitsijoita kyykytetään tiukoilla säännöillä
GRK pitää samaa tasoa kaikille
Skanska on kyllä kunnostautunut tässä kyttäyskulttuurissa erikoisen hyvin, todella ikävä mennä urakoimaan heille
Skanska on saattanut kunnostautua johdon osalta myös toisenlaisessakin kulttuurissa. Kovasti ovat ainakin joutuneet tutkimaan. Onkohan johdon kyttääminen unohtunut.
Ja metroaseman yläpuolelle Espoo on kaavoittamassa väljää metsälähiötä. Alan ymmärtää, miksi jotkut aikoinaan puhuivat hankkeesta hukkaputkena.