Kokeile kuukausi maksutta

Pikavauhdilla ajettava lakimuutos voisi nostaa asuntojen hintoja, kun se vaikeuttaisi kuntien maanhankintaa

Maanmyyjä rahastaisi tulevan kaavoituksen aihettaman arvonnousun, jos jo valmisteltu lakimuutos toteutuu.

Kunnissa pelätään lakimuutoksen nostavan tonttimaan hintaa. Kuva: Anne Kurki

Kunnat arvostelevat rajusti pikavauhdilla eduskuntaan vietävää lakiesitystä.

Oikeusministeriössä on valmisteltu lakimuutos, joka poistaisi lunastuslaista arvonleikkauksia sääntelevän pykälän. Muutos tarkoittaisi karkeasti ottaen sitä, että kunta ei voisi enää lunastaa maata yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin raakamaan hinnalla.

Maanomistaja saisi itselleen arvonnousun, jonka tuleva kaavoitus tuo. Hanketta perustellaan omaisuuden suojan parantamisella.

Kunnat ja niitä edustava Kuntaliitto vastustavat hanketta asiasta antamissaan lausunnoissa. Ne pelkäävät, että kuntien maanhankinta kallistuu ja maapolitiikan kokonaisvaltainen hoitaminen vaikeutuu.

Kunnissa arvioidaan myös vapaaehtoisten maakauppojen vähenevän ja pakkolunastusten lisääntyvän, jos arvonleikkauspykälä poistetaan. Arvio on, että asunnot kallistuisivat rakennusmaan kallistumisen myötä.

Häkkänen määräsi pikaisen aikataulun

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jari Salila vahvistaa, että lakimuutosta ollaan viemässä pikavauhtia eduskuntaan. Tavoite on, että hallituksen esitys annetaan marraskuun viimeisellä viikolla.

Oikeusministeriössä valmistellaan parasta aikaa lunastuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Sitä valmistelevalla työryhmällä on aikaa ensi helmikuuhun saakka. Pakkolunastuksia koskevan arvonleikkauspykälän poistaminen on kuitenkin irrotettu paketista, ja se aiotaan tuoda pikaisesti eduskuntaan.

Kiire ihmetyttää, kun ottaa huomioon kuntien kriittisen suhtautumisen lakimuutokseen. Salilalla on kuitenkin selitys kiireelliseen aikatauluun.

”Olemme saaneet ministeriltä ohjeet, miten kyseisen asian kanssa edetään”, Salila sanoo. Oikeusministeri on kokoomuksen Antti Häkkänen.

”Keinottelu käynnistyy välittömästi”

Oikeusministeriö teetti selvityksen arvonleikkaussäännösten poistamisen vaikutuksista. Siinä lakimuutoksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Muutos asuntohintojen tasoon olisi selvityksen mukaan käytännössä melkein olematon.

”Arvonleikkaussäännösten vaikutusta kunnan maapolitiikan suunnittelun välineenäkään ei enää voitane pitää niin tärkeänä, että sääntelyn poistamiselle olisi kokonaisuus huomioon ottaen esteitä”, selvityksessä todetaan.

Kuntaliitossa asia nähdään täysin erilaisena.

”Arvonleikkaussäännösten tarkoituksena on estää keinottelu ja spekulointi tulevan kaavoituksen perusteella. Jos säädös poistetaan, vaikutus on selvä: keinottelu mahdollisesti kaavoitettavan maan osalta käynnistyy välittömästi”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo.

”Myös vapaaehtoiset maakaupat yksityisten ja kuntien välillä pysähtyvät. Sen jälkeen kuntien on pakko lunastaa maata, kun tähän asti lunastusmenettelyä on käytetty vain poikkeustapauksissa.”

”Korottaisi vääjäämättä asuntojen hintaa”

Käytännössä tilanne johtaisi Holopaisen mukaan siihen, että kunnat joutuisivat maksamaan myös puistojen, katujen ja yleisten alueiden maista rakennusmaan hintaa.

”Arvonleikkauksen poistaminen vaikuttaisi vääjäämättä raakamaan hintaa korottavasti ja sitä kautta asuntojen hintaan. Jos raakamaasta maksettaisiin kaavoituksen tuoman odotusarvon mukainen korotettu hinta, luovutettavien tonttien osuus asuntojen hinnoista nousisi merkittävästi nykyiseen verrattuna”, Holopainen arvioi.

Hän on huolissaan myös siitä, että lakiuudistuksen vaikutuksia kuntataloudelle ei ole selvitetty.

”Vaalit ovat tulossa. Ehkä arvellaan, että asian saisi hoidettua tällä hallituspohjalla”, Holopainen pohtii kiireen syytä.

Oulussa lakimuutos huolestuttaa

Oulu tunnetaan pitkäjänteisestä maapolitiikasta ja edullisista asunnoista. Siellä arvioidaan, että asuntojen hinnat lähtisivät lakimuutoksen takia viiveellä nousuun.

”Oulun kaupungin mielestä uudistuksia, jotka johtavat kuntien vapaaehtoisten maakauppojen vaikeutumiseen suoraan tai välillisesti, ei tule tehdä”, Oulun lausunnossa todetaan.

Maa- ja metsätalousministeriö kannattaa lunastuspykälän poistamista, mutta valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö suhtautuvat siihen kriittisesti. Ministeriöiden kannanotoista voi päätellä, että keskustan sisällä maatalousministerillä ja asuntoministerillä on eri kanta lakimuutokseen.

Jutun otsikkoa ja alkua on muokattu 16.11.2018 klo 11.57

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Pikavauhdilla ajettava lakimuutos voisi nostaa asuntojen hintoja, kun se vaikeuttaisi kuntien maanhankintaa”

  1. Tämä asia kuuluisi maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen, mutta keskusta ja kokoomus haluavat varmistaa, että tämä heidän tukijoilleen tärkeä asia saadaan hoidettu alta pois vielä kun ne ovat hallitusvastuussa.

    Asia on erityisen tärkeä Oululle. Sen pitkäjänteistä, vuosikymmeniä jatkunutta tonttipolitiikkaa on kehunut ympäristöministeriökin ja Oulu on nostettu esimerkiksi muille kunnille aktiivisesta tonttipolitiikasta. Asiaa saattaa siten olla kiusallinen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle, jonka tontille Häkkänen nyt meni.

    Oulu kaavoittaa yleensä vain omistamaansa maata elise ostaa sen edulliseen hintaan ennen kuin kaavoituksen tuomat arvonnousut ovat menneet täysimääräisenä ensin tonttien ja sitten asuntojen hintaan. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä kohtuuhintaisiin asuntoihin ja myös rakennusliikkeet ovat olleet tyytyväisiä, koska pelisäännöt ovat olleet kaikille samat ja tontteja on riittänyt. Toisin oli aikoinaan toimitilarakentamisessa, jossa tontit oli pitkään korvamerkitty vain Technopolikselle.

    Tilanne muuttui kuntaliitosten myötä. Nyt keskusta ja sen myötä sen vahva lestadiolaissiipi käyttää valtaa myös Oulussa. He haluavat, että maanviljelijät saisivat rahastaa maillaan täysimääräisesti Oulun kasvusta ja asuntobuumista. Kaupungin maanlunastukset ovat herättäneet Oulussa paljon keskustelua vuosien aikana.

    Lestadiolaisverkosto on Oulun seudun yrityselämässä vahva. Tästä Aini Linjakumpu teki äskettäin Rovaniemen yliopistossa tutkimuksenkin nimeltään Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot. https://www.hs.fi/talous/art-2000005674806.html

    ”Herätysliikettä lähellä olevat yritykset tuovat elinvoimaa Oulun seudulle, mutta verkostoista syntyy myös vääränlaisia sidonnaisuuksia”, selvitys tiivistää. ”Olennaista on ymmärtää, että taloudellisissa verkostoissa on mukana lestadiolaisia, jotka eivät ole kovin vakaumuksellisia. He ovat sosiaalisesti lestadiolaisia ja pysyvät liikkeen piirissä, koska siitä on hyötyä ja iloa – myös yritystoiminnan näkökulmasta.”

    Linjakumpu löysi eniten lestadiolaistaustaisia yrittäjiä rakennusalalta: muun muassa talonrakennuksesta, rakennusten asennus- ja viimeistelytöistä, rakennuttamisesta ja rakennustuoteteollisuudesta eli esimerkiksi ovien ja ikkunoiden valmistuksesta.

    Linjakumpu ei mainitse yrityksiä nimeltä, mutta ne tunnetaan Oulussa muutenkin. Merkittäviä vallankäyttäjiä ovat muun muassa Hannu Lehto ja Technopoliksen entinen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen, joka on monien lestadiolaistaustaisten yritysten hallituksen puheenjohtajana.

    Pääministeri Juha Sipilä kuuluu Rauhan sana -herätysliikkeeseen, joka on lestadiolaisen herätysliikkeen yksi suuntaus ja joka eroaa yksityiskohdiltaan vanhoillislestadiolaisuudesta. Sipilän tukijoissa on Helsingin Sanomien jutun mukaan silti paljon vanhoillislestadiolaisia, tietysti myös siksi, että hän asuu liikkeen vahvalla seudulla Kempeleessä, Oulun naapurissa.

    Seurakunnassa keskeinen vallankäyttäjä on tuomiorovasti Matti Pikkarainen, joka on toiminut myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Hänen aikanaan esimerkiksi Arina sai paljon julkisuutta rakentaessaan kauppakeskuksensa luvatta tietäen, että se saa poliittisilla suhteillaan luvan jälkikäteen, kuten saikin. Pikkarainen tunnetaan hyvistä väleistään rakennusalan yrityksiin, mistä itsekin olen nähnyt esimerkkejä.

    Oulussa seurakunta on suurena maanomistajana halukas rahastamaan maaomaisuudellaan. Tuore esimerkki tästä tulee Ouluun nykyisin kuuluvasta Kiimingistä. https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kaupunginhallitus-yllatti-kiimingin-jokirannan-koulu-siirtyy-lukion-naapuriin-tulevaan-uuteen-kouluun/787522/

    Kaupunginhallitus yllätti kuntalaiset ja ilmoitti, että Kiimingin Jokirannan (home)koulun korvaava uudiskoulu rakennetaan Kiimingin lukion naapuriin (kelvottomalle suolle) eikä koulun nykyiselle tontille. Tämä päätös tarkoittaa sitä, että seurakunnan tontti hienolla paikalla joen rannalla voidaan pistää tuottamaan ja asuntojen rakentajaksi on tiettävästi jo valittu Lehto.

    Oulun kaupunki on lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa vastustanut hallituksen esitystä, kuten muutkin kunnat. Oulun uusi asemapäällikkö Kari Nykänen on joutunut kuitenkin jo poliittisten päättäjien hampaisiin. Nykänen on ilmoittanut haluavansa kehittää kaupunki yhä urbaanimmaksi, kun taas moni kuntapäättäjä haluaisi siirtää rakentamisen painopistettä Ouluun liitettyihin kuntiin, eli isäntien maille. Vastapuolen eli isäntien tavoitteena on maaseutumainen kaupunki, jossa kaupunki koostuisi monista keskuksista.

    Korruption määritelmä kuuluu, että se on vallan väärinkäyttöä, jossa suositaan yksityistä etua ohi yleisen edun. Ainakin Oulussa kärsijöinä ovat nyt tavalliset kaupunkilaiset eli asunnonostajat ja voittajina yksityiset maanomistajat.

    Lainsäädäntö on kuitenkin puolueiden normaalia toimintaa, jossa voidaan toki samalla jakaa hyvää omille intressiryhmille. Kyseissä tapauksessa kyse on näiden kahden puolueen tärkeiden tukiryhmien yleisestä miellyttämisestä ja varmaan osin ideologiastakin kuin siitä, että vaalirahoituksen ehtona olisi ollut tällainen lainmuutos.

    Kansanedustajat ovat rajanneet itsensä korruptiolainsäädännön ulkopuolelle, kuten olen kirjoittanut rakennusalan korruptiota koskevassa historiikissani Rakentamisen musta kirja. Siinä on monta lukua myös Oulusta. Jos Turussa on ollut Turun tauti, niin kyllä Oulussakin on ollut oma tautinsa.

    https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/

    Sipilän kyvystä hoitaa kotiseutunsa asoita kertoo se, että hän yllätti Liikennevirastonkin junailemalla määrärahan Kempeleestä Kemiin menevälle tiehankkeelle. Päätös tuli täysin puskista. Sitä ennen hän sai nimensä siltarumpupoliitikoiden historiaan järjestämällä rahoituksen Raippaluodon siltahankkeelle. Raippaluodon siltojen pituus ylittää Norrbackin (Raippaluoto) ja Pekkarisen siltojen (Kärkistensalmi) pituudet, mikä pääministerille sallittakoon.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat