Kokeile kuukausi maksutta

Ministeri veti tulenaran lakiehdotuksen takaisin – lainsäädäntöjohtaja kiistää julkisuuden vaikutuksen

Oikeusministeriö ei tuo tällä vaalikaudella eduskuntaan lakiehdotusta, jolla kumottaisiin lunastuslain arvonleikkauspykälä.

Toteutuessaan lakimuutos voisi nostaa uusien asuntojen hintoja tulevaisuudessa. Kuva: Anne Kurki

Rakennuslehti julkaisi verkkosivuilla eilen torstaina uutisen lakiehdotuksesta. Arvonleikkauspykälän poistaminen tarkoittaisi karkeasti ottaen sitä, että kunta ei voisi enää lunastaa maata yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin raakamaan hinnalla.

Maanomistaja saisi itselleen tulevan kaavoituksen tuoman arvonnousun.

Viime tiistaina Rakennuslehdelle kerrottiin, että lakiehdotus viedään eduskuntaan vielä tässä kuussa. Aikataulun oli linjannut oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen sanoo, että lakiehdotus päätettiin jättää antamatta aikataulupulan takia. ”Katsoimme tänä aamuna kokonaisuutta ja sitä, mihin resursseja suunnataan”, hän sanoo.

Leinosen mukaan oikeusministeriöllä on valmisteilla muitakin lakihankkeita, joiden valmistelusta on huolehdittava.

Hänen mukaansa ratkaisuun päädyttiin virkamiestasolla, vaikka ministeri aina viime kädessä päättääkin eduskuntaan vietävien lakiehdotusten aikatauluista.

Lunastuslaista on valmisteilla kokonaisuudistus, ja Leinosen mukaan arvonleikkauspykälän poistaminen on luontevaa valmistella samassa yhteydessä. Asiaa valmistellaan kevääseen asti työryhmässä, minkä jälkeen seuraa hänen mukaansa lausuntokierros ja normaali poliittinen prosessi uuden hallituksen aikana.

Ihmettelyä onkin herättänyt, miksi lunastuslain kokonaisuudistuksesta aiottiin erottaa arvonleikkauspykälä vietäväksi vielä tällä vaalikaudella eduskuntaan.

Leinonen kiistää, että lakiehdotuksen poisvetäminen olisi johtunut julkisuudesta tai kuntapuolen vastustuksesta. Kyse oli hänen mukaansa normaalista lainvalmisteluhankkeiden eteenpäin viemiseen liittyvästä arvioinnista.

Kuntaliitossa arvonleikkausmenettelyn kumoamista on arvosteltu rajusti.

”Arvonleikkaussäännösten tarkoituksena on estää keinottelu ja spekulointi tulevan kaavoituksen perusteella. Jos säädös poistetaan, vaikutus on selvä: keinottelu mahdollisesti kaavoitettavan maan osalta käynnistyy välittömästi”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen totesi Rakennuslehdelle.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Ministeri veti tulenaran lakiehdotuksen takaisin – lainsäädäntöjohtaja kiistää julkisuuden vaikutuksen”

  1. Asia näyttää ihan eriltä, kun sitä katselee kepulaisen maanomistajan eikä kaupunkilaisen asunnonostajan näkökulmasta.

    Tässä Maaseudun Tulevaisuuden uutinen asiasta:

    MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila suomii kovin sanoin hallituksen päätöstä vetää pois lunastuslain muutosesitys, joka olisi kumonnut niin sanotun arvonleikkauspykälän.

    ”Kyllä tämä on hallitukselta täydellinen mahalasku. Maanomistajien kannalta kyseessä oli tärkein hallitusohjelmatavoite.”

    Esitys oli osa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta omaisuuden suojan vahvistamisesta. Asiaa valmistellut työryhmä asetettiin keväällä ja lausuntokierros päättyi elokuussa. Hallituksen esityksen valmistelu päätettiin kuitenkin viime viikolla siirtää seuraavalle vaalikaudelle. Lainsäädäntöjohtaja Antti T. Leinonen oikeusministeriöstä kertoo, että syynä esityksen poisvetämiseen oli kiireinen aikataulu.

    ”Aika loppui kesken, nyt on viimeiset viikot saada hallituksen esityksiä eteenpäin. Asia on selkeästi osa lunastuslain kokonaisuudistusta, jonka valmistelu jatkuu joka tapauksessa kevääseen.”

    Viime kädessä päätöksen esityksen lykkäämisestä teki oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

    ”Aloittaessani ministerinä puolitoista vuotta sitten, vauhditin lunastuslain uudistuksen valmistelua. Nyt on käynyt kuitenkin ilmi, että lainvalmistelu näin mittavassa hankkeessa vie enemmän aikaa. Hanketta olisi pitänyt poliittisesti vauhdittaa jo vaalikauden alusta lähtien, eikä vasta aloittaessani vaalikauden puolivälissä.”, Häkkänen kommentoi.

    Ministeri pitää lunastuslain uudistamista kuitenkin periaatteellisesti tärkeänä.

    ”Omaisuuden suoja kuuluu ihmisoikeuksiin ja sen tarkoitus on erityisesti suojata yksilöä kuntien tai valtion pakkotoimenpiteitä vastaan.”

    Häkkäsen mukaan nykyiset korvaukset omaisuuden pakkolunastuksesta eivät ole kohdallaan.

    ”Uudistuksen tarkoitus on erityisesti päivittää omaisuuden pakkolunastuksen korvauksia. Uudistuksella pyritään suojaamaan kansalaista esimerkiksi pakkolunastusta suunnittelevaa kuntaa vastaan.”

    Marttila ei niele selitystä ajan loppumisesta.

    ”Hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla ei ollut mitään kiirettä viedä asiaan eteenpäin. Ei tässä voi oikeusministeriön työtä kiitellä.”

    Käytännössä arvonleikkaussäädös tarkoittaa että kunnan tai valtion pakkolunastaessa maata, voidaan korvauksia määriteltäessä jättää huomioimatta maan arvonnousu 7 edeltävän vuoden aikana, jos se johtuu esimerkiksi kaavoituksesta.

    Arvonleikkauspykälästä käytiin 1970-luvulla kova poliittinen vääntö jossa vasemmistopuolueet vaativat ”ansiottoman arvonnousun” leikkaamista pois maanomistajilta, kun taas porvaripuolueet puolustivat täyden korvauksen periaatetta.

    Varsinaista arvonleikkauspykälää on sovellettu harvoin, mutta käytännössä se antaa kunnille mahdollisuuden ostaa raakamaata edullisemmin ja ottaa hyöty kaavoituksen tuomasta arvonnoususta itselleen.

    Kesällä valmistuneen professorityöryhmän selvityksen mukaan arvonleikkauksen poistamisen suorat taloudelliset vaikutukset olisivat vähäisiä. Se kuitenkin vahvistaisi omaisuuden suojaa ja tasapainottaisi maanomistajan ja kunnan välistä neuvotteluasetelmaa. Ruotsissa ja Norjassa vastaavista säädöksistä on luovuttu.

    ”Kyse on myös laajemmin lunastuskorvausten saamisesta länsimaiselle tasolle. Suomi on tässä asiassa banaanivaltio, jossa ryöstetään ihmisten omaisuutta”, Marttila ihmettelee.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat