Suomen rakentamisesta halutaan maailman luotettavin ja tehokkain ja hiilidioksidipäästöt puolitetaan

Rakentajat ovat laatineet kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2030. Tuottavuuden ja luotettavuuden on parannuttava selvästi ja rakentamisen hiilidioksidipäästöt puolittuvat nykyisestä.

Professori Olli Seppänen opettaa tahtituotantoa oppilailleen ja toivoo, että nämä valmistuessaan muuttavat maailmaa.

Building 2030 –konsortion (aiempi nimi Visio 2030) tavoitteena on kehittää Suomen rakennusalalle visio pohjautuen kansainvälisiin vertailuihin, vertailuihin muihin aloihin ja teknologian sekä digitalisaation mahdollistamaan toimintatapaan.

Joulukuussa visiotyöryhmä listasi seuraavat visiot Suomen rakentamiselle:

Vuonna 2030 Suomen rakennusala

  • On maailman luotetuinta toiminnan laadussa ja asiakaslupausten pitämisessä
  • Tuottaa rakennettua ympäristöä, joka vastaa käyttäjän kehittyviin tarpeisiin, on turvallista ja tarjoaa siitä tiedot kiinteistöjen koko elinkaaren tarpeisiin.
  • Rakentaa kiertotalouden periaatteiden mukaan ja on puolittanut rakentamisen hiilidioksidipäästöt vuodesta 2018.
  • On parantanut tuottavuuttaan merkittävästi ja tuottaa asiakkaalle eniten arvoa alan kansainvälisissä vertailuissa.
  • Innostaa alalle tulijoita ja tarjoaa teollisuuden parhaat työpaikat yhteistyöhenkisessä ja kehittämismyönteisessä ympäristössä.

 

Näiden visioiden avulla halutaan varautua alaan kohdistuviin tulevaisuuden muutoksiin – kuten digitalisaatioon, nopeaan kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen – ja samalla varmistaa, että rakennusalan liiketoiminta on jatkossakin kestävällä pohjalla.

15 yritystä mukana, lisää mahtuu

Konsortioon kuuluu Aalto-yliopiston lisäksi 15 rakennusalan yritystä. Ohjausryhmän jäseniä ovat A-Insinöörit, Fira, Haahtela, Rakennusliike U. Lipsanen, Skanska (pj), SRV ja YIT. Konsortiossa ovat mukana myös Granlund, Lujatalo, Parma, Ramboll, Ramirent, Stark, Tocoman ja Trimble.

Konsortio on Aalto-yliopiston rakentamistalouden professori Olli Seppäsen mukaan luonteeltaan avoin ja toivottaa tervetulleeksi muutkin rakennusalan kehittämisestä kiinnostuneet organisaatiot.

Toimitusjohtajat pohtivat konsortiossa keskenään vuosikymmenen yli meneviä muutostrendejä ja erilaisissa kehityshankkeissa parannetaan tämän päivän rakentamista.

Konsortio rahoittaa vision kehittämistä ja toteuttamista edistävää tutkimusta. Lisäksi yritykset hyödyntävät visiotyötä suunnatessaan omaa kehitystoimintaansa.

Visiotyö jakautuu moniin tutkimusprojekteihin, joihin Aallon rakentamistalouden tutkimus samalla painottuu. Visio syventää siten yritysten ja yliopiston yhteistyötä.

Tuottavuutta parannetaan leanin avulla

Visiotyöryhmä haki aluksi maailmalta parhaita käytäntöjä esimerkiksi leanin käytöstä, sillä tuottavuusloikka on monissa  maissa ollut yksi rakennusalan tärkeimmistä tavoitteista. Englannissa esimerkiksi kymmenien prosenttien tuottavuusloikkaa tavoitellaan BIM:n ja leanin avulla. Suomi on jo BIM:ssä Euroopan kärkimaita ja leanin työkalujen käyttö alkoi yleistyä 2010-luvulla allianssiurakoiden myötä.

Tavoitteena on, että ala parantaa merkittävästi tuottavuuttaan ja tuottaa asiakkaalle eniten arvoa kansainvälissä vertailuissa. Tahtituotannon lisäksi selvitetään talotekniikan esivalmistuksen lisäämistä, logistiikan kehittämistä ja hukan mittaamista esimerkiksi työntekijöihin kiinnitettyjen sensoreiden avulla.

Teollisuudessa jo pitkään tehonsa osoittanutta tahtituotantoa on testattu rakennustyömailla hyvällä menestyksellä jo yli kymmenessä hankkeessa. Niistä osa on visiokonsortion pilotteja ja osa Rakentamisen intergraatiokyvykkyyttä selvittävään RAIN-hankkeeseen kuuluvia.

Visio: ”Vuoteen 2030 mennessä rakennusala tuottaa arvoa asiakkaalle. Tuottavuusongelma on ratkaistu suunnittelussa, työmailla ja koko rakentamisen toimitusketjussa. Parhaat käytännöt levitetään tehokkaasti. Tuottavuushaasteen laaja-alainen ratkaisu ensimmäisten joukossa maailmassa tarjoaa suomalaisille yrityksille merkittävää vienti- ja kansainvälistymispotentiaalia.”

Suunnittelun ja rakentamisen rajapinnan kitkoja poistettava

Vuonna 2016 visiotyöryhmä kartoitti rakentamisen kipupisteitä, joista konkreettisin koski suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden yhteistoiminnan sujuvuutta. Tulokset olivat karut. Suunnittelijoiden mielestä urakoitsija ei tuo suunnittelun ohjaukseen lisäarvoa. Urakoitsijoiden mielestä pääsuunnittelija ei ohjaa riittävästi muita suunnittelijoita. Seurauksena tästä on se, että suunnitelmat ovat usein virheellisiä, puutteellisia ja toteutuskelvottomia tai liian aikaisin tehdään liian tarkkoja suunnitelmia, jotka joudutaan suunnittelemaan pian uusiksi.

Big Room –työskentely on antanut mahdollisuuksia tiivistää urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden vuoropuhelua. Se on osa leanin suunnittelunohjauksen työkalupakkia, joka koostettiin kansainvälisesti löydetyistä menetelmistä ja parhaista käytännöistä. Erityisen paljon suunnittelunohjaukseen on panostettu Norjassa ja Kaliforniassa.

Suomesta rakentamisteknologian kärkimaa

Visiotyössä yhtenä keskeisenä tavoitteena on halu pitää Suomi teknologian kehittämisen kärkijoukossa mukana. Erinomaisia esimerkkejä siitä ovat jo tietomallinnuksen kehittäminen ja Oulun yliopiston siihen liittyvä työ tietomallia hyödyntävien työkoneiden kehittämisessä infratyömaille. Infra-ala on jopa mennyt talorakentamisen ohi rakentamisen digitalisoitumisessa.

Uusien teknologioiden avulla saadaan reaaliaikainen tilannekuva työmaasta ja tekoäly voi arvioida kuvista laatua. Seppäsen mukaan reaaliaikainen digitaalinen tilannekuva, joka saavutetaan muun muassa sensoreilla, droneilla, valokuvilla ja erilaisilla mobiilisovelluksilla, mahdollistaa tekoälyn tekemän jatkuvan analyysin ja tulevaisuudessa myös päätöksenteon. Myös virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus kehittyvät tarjoten mahdollisuuksia tilannekuvan muodostamiseksi.

Aalto-yliopisto on mukana Tekes-hankkeessa Reality Capture (RECA, jossa valokuvista arvioidaan mitä on saatu aikaiseksi.

Suomessa maailman luotettavinta rakentamista

Suomalaisesta rakentamisesta halutaan maailman luotettavin niin yhteistyökumppaneiden kuin käyttäjienkin silmissä

Visio: ”Vuonna 2030 rakennusalan yritykset nähdään luotettavina kumppaneina. Rakentamisprosessi on läpinäkyvä ja ymmärrettävä kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lopputuotteet ovat laadukkaita ja valmistuvat ajallaan ja budjetissaan. Rakentaminen on ennakoitavaa, eikä siinä synny yllättäviä ja ennakoimattomia lisäkustannuksia tai viivästymisiä.”

Jotta tavoitteen vaatima toiminnan läpinäkyvyys toteutuisi käytännössä, tilannetiedon pitäisi kulkea reaaliajassa ja palautetta antaa pitkin koko toimitusketjua: suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, tilaajien, viranomaisten ja loppukäyttäjien välillä.

Seppäsen mukaan tavoitteena on jatkuva 360 asteen rakennushankkeen toimijoiden arviointi. Ralalla jo käytössä oleva rakennuttajapalaute on yksi osa tätä. Työmailta halutaan kerätä palautetta esimerkiksi työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden eli yhteistyökumppaneiden fiiliksistä.

”Työmaan fiiliksien tunteminen on tärkeää, koska ne voivat hälyttää ennen kuin ongelmat näkyvät virallisissa raporteissa”, Seppänen sanoo.

”Kuluttajan tai käyttäjän antama palaute on kuitenkin se kaikkein tärkein.”

Parhaillaan on tekeillä pilotteja siitä, miten tätä palautetta kannattaisi kerätä niin, että se olisi jatkuvaa ja helppo hoitaa mobiilisti.

Käyttäjälähtöinen ja älykäs rakennus tavoitteena

Vision keskeisiin tavoitteisiin kuuluu käyttäjän kehittyviin tarpeisiin tehty rakennus. Se tarkoittaa sitä, että rakennuksessa ei ole sisäilma- eikä turvallisuusongelmia ja rakennus on älykäs ja siinä on tiedot kiinteistön elinkaaren tarpeisiin.

Visio: ”Vuonna 2030 tilan käyttäjä saa reaaliaikaista tietoa kiinteistön olosuhdetekijöistä ja kiinteistö ennakoi suorituskykyään ja ylläpitotarpeitaan. Kiinteistö mukautuu käyttäjän toimintaan. Kiinteistöt ja koko rakennettu ympäristö on suunniteltu käyttäjälähtöisesti ja pitkäaikaisturvallisiksi. Kiinteistöt ovat muuntojoustavia ja tukevat käyttäjän liiketoimintaa.”

Kestävän kehityksen kärjessä

Kestävä kehitys tarkoittaa visiossa muun muassa hiilipihiä rakentamista, jossa on kiertotalouden periaatteiden mukaan karsittu turhaa muovin ja veden käyttöä.

Visio: ”Vuonna 2030 kestävä kehitys ohjaa kaikkea päätöksentekoa. Rakentamisessa käytetään kierrätettäviä ja turvallisia materiaaleja. Rakennusjäte on pientä ja hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet verrattuna vuoden 2018 tasoon.”

Rakentajat kilpailevat parhaista nuorista

Tärkeänä pidetään myös sitä, että rakennusala kykenee innostamaan nuoria tulemaan raksalle töihin.

Visio: ”Vuonna 2030 rakennusala houkuttelee nuoria ja ulkomaalaisia osaajia ja startupeja. Alan toimijat tulevat erilaisilta toimialoilta ja työskentelevät tehokkaasti yhdessä. Alan työnantajat ovat innostavia ja heidän käyttämänsä johtamis- ja tuotantomallit ovat innovatiivisia. Työnantajat kannustuvat alan toimijoita vastuullisiin ja tutkittuun tietoon pohjautuviin kokeiluihin, joiden opit siirretään tehokkaasti seuraaviin projekteihin.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Suomen rakentamisesta halutaan maailman luotettavin ja tehokkain ja hiilidioksidipäästöt puolitetaan”

  1. Jos idiootit osaisivat lentää, olisi rakennusala yhtä kiitorataa! sanoo:

    Mistä ihmeestä näitä ylitsevuotavia pöhöjä oikein syntyy? Kuulostaa hieman siltä kuin rakennusalalta olisi lähtenyt mopo käsistä, joten onneksi juuri nyt ei tarvitse ostaa uutta asuntoa. Olisiko otsikko sittenkin pitänyt muotoilla tähän tyyliin: Kun Suomi joskus tulevaisuudessa oppii rakentamaan, haluamme ottaa järjen käteen, emmekä enää juokse rakennustuoteteollisuuden narun jatkona.

    1. Mikä olisi sinun ratkaisusi alan laatu- ja tuottavuushaasteeseen? Jos saisit itse ottaa ”järjen käteen”, mitä muuttaisit?

      1. Ne ovat vähän eriparia, jenkkilän urakoitsujat antavat asiakkaan valita, laatu, hinta tai toimitusvarmuus. Tuottavuus saadaan nostettua riittävälle tasolle laadusta tinkimällä, koska rakennsuliikkeestä saatu asiakaskokemus on ainutkertainen, oli se hyvä tai huono, jälkimmäisessä tapauksessa voidaan yhtiö vielä ottaa haltuun ja huoltoon omilla miehillä isännöinnissä. Ainut riski on, että tulee alitettua rima tosi pahasti, käyttöönotot viivästyvät. Se on tietysti jokaisen tällaisten kanssa asioivien tultava järkiinsä, äänestettävä jaloillaan ja otettava lisälainaa, että pääsee parempaan kohdetasoon kiinni. Ylläoleva juttuhan on ruohonjuuritasolta katsottuna täyttä roskaa.

  2. Rakentamisen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen kuulostaa melkoiselta osa-optimoinnilta. Rakentaminen tuottaa aina pitkäkestoisia investointeja. Eikö pitäisi silloin pyrkiä katsomaan myös sitä, mitä näiden investointien katteeksi saadaan.

    Rakentamisen hiilidioksidipäästö on nimenomaan investointi, millä sitten saadaan monia toiminnallisia hyötyjä, kuten pitkäikäisyyttä, muuntojoustavuutta, käyttömukavuutta, turvallisuutta, ja myös sitä kiertotaloutta. Jostain syystä isomman hiilijalanjäljen tuotteilla kiertotalous toimii. Pienemmän jalanjäljen tuotteilla kierrätystä ei ole saatu edes liikkeelle.

  3. Kyllä terästä ja puuta kierrätetään aika laajasti, metalleja hyvinkin tarkkaan.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi