Päivi Wilen asuu vuokra-asunnossa Keravalla. Hänestä vuokralla asuminen on tehnyt mahdolliseksi elämän laatuun panostamisen. Kuva: Kalle Koponen / HS

Asuntomarkkinoilla on tapahtumassa murros – Miten vuokra-asuminen vaikuttaa keskituloisten varallisuuteen?

Vuokra-asumisen suosio kasvaa, eikä ilmiölle näy loppua. Pienituloisten lisäksi yhä suurempi osa keskituloisista valitsee vuokra-asumisen.

Näin toteaa Pellervon taloustutkimuksen (PTT) torstaina julkistettu laaja katsaus suomalaisten asumiseen. Raportti herättää monia kysymyksiä siitä, miten suomalaisten kahtiajako omistusasujiin ja vuokra-asujiin on muuttumassa.

Omistusasujat ovat vuosien saatossa vaurastuneet, mutta tapahtuuko niin jatkossakin? Haluavatko ihmiset nyt asumiseltaan enemmän vaivattomuutta kuin mitä omistusasuminen pystyy tarjoamaan?

Vai onko omistusasumisesta tulossa etuoikeus, johon edes keskituloisilla ei pian ole mahdollisuutta?

”Se on vapauteen liittyvä asia”

Perhepsykoterapeutti Päivi Wilen kertoo, että hänelle vuokra-asuminen on ollut tietoinen valinta. Wilen on asunut vuokralla nykyisessä asunnossaan Keravalla 25 vuotta.

”En ole nuorena halunnut sitoa itseäni tiettyyn velkasummaan. Se on vapauteen liittyvä asia”, Wilen sanoo.

”Vuokra-asuminen on mahdollistanut paljon.”

Wilenin mukaan lainataakan puuttumisen ansiosta hän on voinut opiskella ja matkustella. Jos nuorten ajatusmaailma painottaa omistusasumisen ja säästämisen sijasta vapautta ja joustavuutta, Wilen on ollut aikaansa edellä.

”Nuoret ovat ymmärtäneet elämän moninaisuuden eri tavalla. Ei tarvitse olla omaa omakotitaloa, että voisi elämässä paremmin. Nämä ovat meille yhteiskunnassa istutettuja malleja”, Wilen sanoo.

Näin vuokra-asuminen lisääntyy

Helsingissä vuokralla asuvia asuntokuntia on jo vuodesta 2012 alkaen ollut enemmän kuin omistusasuvia. Tampereella vuokralla olevien asuntokuntien määrä on tätä vauhtia ohittamassa pian omistusasuvien määrän.

Edellisten kymmenen vuoden aikana vuokralla asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut koko maassa noin 90 000:lla. Vuokra-asujien suhteellinen osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut.

Suunta on ollut sama koko maan tasolla. Vuokra-asuminen on kasvattanut suosiotaan, vaikka omistusasuminen on PTT:n mukaan ollut edelleen edullista vuokralla asumiseen verrattuna.

Asuntovelkaiset ovat päässeet koko vuosikymmenen ajan nauttimaan alhaisista koroista. PTT:n mukaan omistusasumisen kustannusten arvioidaan tänä vuonna olevan noin 50–60 prosenttia vuokralla asumisen kustannuksista.

Vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut, mikä PTT:n mukaan osaltaan on lisännyt niiden suosiota. Kerrostaloasuntojen rakentaminen on kiihtynyt suurimmissa kaupungeissa, ja suuri osa uusista asunnoista on päätynyt sijoittajille. Vuokra-asuntosijoittaminen on kasvanut myös vanhassa asuntokannassa.

”Vuokra-asuminen on mahdollistanut paljon.”

Vuokra-asumisen suosion kasvu on näkynyt muuallakin Euroopassa: esimerkiksi Britanniassa, Irlannissa ja Baltian maissa.

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita yrittää työssään lisätä vuokra-asumisen osuutta Suomessa. Hänen mukaansa on väärin, että valtio ohjaa poliittisesti ihmisiä pysyvään asumiseen myös niillä alueilla, joilla ei ole töitä tarjolla.

”Näemme, että vuokra-asuminen on paljon joustavampaa. Siinä ostaa asumispalvelun, jossa ei tarvitse olla asumisen osaaja”, Viita sanoo.

”Vuokralla asuessa voi saada asunto-osakeyhtiöön verrattuna helpompaa asumista hyvin kunnossa pidetyssä yhtiössä. Asunto-osakeyhtiöissä asuu sinänsä fiksuja ihmisiä, mutta he eivät ole kiinteistönpidon ammattilaisia.”

Myös keskituloiset vuokraavat entistä useammin

Asumisen muoto on Suomessa jakautunut pitkälti tuloluokkien mukaan. Pienituloisin viidennes kotitalouksista asuu pääosin vuokralla. Tulojen kasvaessa lisääntyy myös asunnon omistaminen. Suurituloisimmasta viidenneksestä harvempi kuin joka kymmenes asuu vuokralla.

Tämä jako on viime vuosikymmeninä voimistunut. Tuloluokka määrittelee entistä enemmän sitä, asuuko kotitalous vuokralla vai omassa asunnossa.

Aivan viime vuosina keskituloisten asuminen vuokralla on lisääntynyt. Vuosien 2013 ja 2016 välillä vuokra-asumisen yleistyminen on tapahtunut keskituloisten ryhmässä sekä pienituloisten ja keskituloisten väliin jäävässä ryhmässä.

Ikäluokista vuokra-asuminen kiinnostaa erityisesti nuoria. Ensiasunnon ostajat ovat vähentyneet viime vuosikymmenestä ja heidän keski-ikänsä on noussut. Eri perhemuodoista vuokra-asuminen on lisääntynyt nopeimmin lapsettomien pariskuntien joukossa.

Sekä pakko että halu ajavat vuokralle

Mistä vuokra-asumisen lisääntymisessä on lopulta kyse?

PTT:n raportissa katsotaan, että keskituloisten kotitalouksien osalta vuokra-asuminen ei ole enää välttämättä pakon sanelemaa.

Suomalaisten odotukset asumisestaan liittyvät isoihin trendeihin, kuten kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen ja digitalisaatioon. Vuokra-asumisen suosion lisääntyminen voi selittyä osin mieltymysten muutoksella.

Suuriin kasvukeskuksiin muuttaville vuokra-asuminen näyttäytyy omistusasumista helpompana, turvallisempana ja joustavampana vaihtoehtona. Vuokra-asumisen joustavuus saattaa myös vastata työelämän koventuneisiin vaatimuksiin.

Vuokralaiset ry:n Anne Viita katsoo, että yhä useammin vuokra-asuminen liittyy omaan valintaan eikä taloudelliseen pakkoon. Yksi selitys hänen mukaan on se, että monet nuoret käyvät vaihto-opiskelijana ja kansainvälisyys tulee heidän ajattelumalliinsa nuoresta pitäen.

”Omistusasunto Suomessa ei silloin välttämättä ole paras tapa sijoittaa”, Viita sanoo.

Toisaalta vuokra-asumista selittää myös raha ja asuntojen hintojen nousu kasvukeskuksissa. Ihmisten halu asua tietyissä kaupungissa ja palvelujen lähellä tarkoittaa, että heidän himoitsemiensa asuntojen neliöhinnat ovat kovia. Se sulkee asunnon omistamisen monilta pois.

PTT:n raportista ei löydy vastausta siihen, kumpi ajaa vuokra-asumisen kasvua enemmän: pakko vai valinta?

”Jos haluaa asua kaupungin ykköspaikalla, hinnat voivat olla myös parempituloisten ulottumattomissa. Mutta varmasti on myös vapaaehtoista vuokralla asumista, jossa arvostetaan vapautta ja joustavuutta”, sanoo asuntoraportista vastaava ekonomisti Lauri Vuori.

Tuomitseeko vuokra-asuminen ihmiset köyhyyteen?

Perinteisesti Suomessa omistusasuminen on ollut tapa kasvattaa kotitalouden varallisuutta. Asuntovelkaa maksamalla omaisuus on kertynyt kuin itsestään. Lisäksi asuntojen hinnat ovat vuosikymmenten aikana nousseet voimakkaasti – joskin hintojen nousu on viime vuosina rajoittunut kasvukeskuksiin.

Asuntojen omistajat ovat voineet nauttia kotiensa verottomista myyntivoitoista, asuntotulon verottomuudesta ja lainakorkojen vähentämismahdollisuudesta.

Omistusasujien asumiskustannukset ovat olleet vuodesta 2008 alkaen laskusuunnassa. Sen sijaan vuokra-asujien asumiskustannukset ovat nousseet lähes koko vuosituhannen ajan aivan viime vuosiin asti.

Erot omistusasujien ja vuokra-asujien varallisuudessa ovat huomattavat. Vuonna 2016 velattomassa omistusasunnossa asuvien kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli lähes 250 000 euroa. Asuntovelallisilla omistusasuvilla kotitalouksilla nettovarallisuus oli hieman yli 100 000 euroa ja vuokralla asuvilla kotitalouksilla hieman alle 2 500 euroa.

PTT:n raportissa katsotaan, että keskituloisten kotitalouksien osalta vuokra-asuminen ei ole enää välttämättä pakon sanelemaa.

Nettovarallisuus saadaan kun kotitalouden varallisuudesta vähennetään velat.

Kun vuokra-asujien tulot ovat omistusasujia pienempiä ja heidän asumiskulunsa suurempia, erot varallisuudessa eivät ole ihme.

Kun tuloerot ottaa huomioon, vuokralla asuvien sijoitusvarallisuus on samankaltaista velkaisessa omistusasunnossa asuvien kanssa, mutta asuntovelalliset kerryttävät samalla omaisuuttaan lainaerien maksuilla.

Vuokra-asujien siis pitäisi säästää enemmän muihin omaisuuslajeihin, jos he haluaisivat pysyä varallisuudessa omistusasujien tahdissa. PTT:n selvityksessä näkyy tällaisesta ainakin yksi pieni merkki.

”Eläkkeelle pitää jotain sukanvarteen säästää”

Kun verrataan pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitettuja varoja, vuokralla asuvien kotitalouksien mediaanivarallisuus on kasvanut vuonna 2016 jo suuremmaksi kuin asuntovelallisilla kotitalouksilla.

Voisiko tulosta tulkita niin, että vuokra-asujat ovat heränneet osakesäästäjiksi?

PTT:n raportista vastaava ekonomisti Lauri Vuori ei uskaltaisi vielä sitä sanoa. Muissa omaisuusluokissa ei näy käännettä vuokra-asujien varallisuuden kasvussa. Lisäksi Tilastokeskuksen mediaaniluvut koskevat vain niiden varallisuutta, joilla sijoitusvarallisuutta on. Ne eivät ota huomioon sitä, miten suurella osalla omistusasujista ja vuokra-asujista ei ole sijoitusvarallisuutta lainkaan.

”Aika varovaisesti lähtisin tulkitsemaan, että pörssisijoittamisen suosio olisi kasvanut vuokra-asujilla”, Vuori sanoo.

Vuokralaiset ry:n Viita uskoo, että suomalaiset ovat oppimassa sen, että varallisuutta voi kerryttää muillakin tavoilla kuin omistusasuntoa maksamalla.

”Pankit ovat paikoin tehneet hyvääkin työtä kertoessaan, että on muitakin vaihtoehtoja.”

Myös vuokralla asuva Päivi Wilen Keravalta on asiaa miettinyt. Vuokralla asuminen on antanut hänelle vapautta, mutta täytyisikö sen lisäksi olla säästöjä? Wilenillä ei ole perhettä.

”Jos ajatellaan perinteisesti rahallista säästämistä, niin keski-ikäisenä ihmisenä joutuu pohtimaan, että eläkkeelle pitää jotain sukanvarteen säästää”, Wilen sanoo.

”Mutta säästämistä varmaan on sekin, että panostaa elämän laatuun. Se on toisenlaista säästämistä, joka minusta on arvokkaampaa. Se on tässä ja nyt.”

Elämäntilanne ratkaisee

Kumpi vaihtoehto sitten on parempi, oma asunto vai vuokraaminen? Se on elämäntilanteesta kiinni, sanoo PTT:n ekonomisti Vuori.

Hän kuitenkin pohtii sitä, miten omistusasuminen kerryttää hyötyjä ihmisen elämän eri vaiheissa. Ne, jotka pääsevät kiinni omistusasuntoon nuorina, kerryttävät varallisuuttaan velkaa maksaessaan. Eläkeikään mennessä monilla on velaton asunto. Se mahdollistaa alhaiset asumiskustannukset, kun tulot putoavat eläkkeelle siirtyessä.

Silti oikea vaihtoehto on aina kiinni monista seikoista. ”Ei pidä demonisoida vuokra-asumista”, Vuori sanoo.

”Mutta elinkaarivarallisuuden kannalta omistusasuminen tulee varmasti pitkällä aikavälillä olemaan taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Asuntomarkkinoilla on tapahtumassa murros – Miten vuokra-asuminen vaikuttaa keskituloisten varallisuuteen?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi