Hulppea entinen Tullihallituksen talo Erottajankadun ja Uudenmaankadun kulmauksessa muuttuu toimistoiksi ja muun muassa ravintoloiksi. Samoin muuntautuu tontin toinen rakennus Uudenmaankadun ja Yrjönkadun kulmauksessa.
Erottajankadun ja Uudenmaankadun kulmatalo on tyyliltään uusrenessanssia, ja se on yksi Helsingin arkkitehtonisista maamerkeistä.
Kiinteistöjen sijoitus- ja varainhoitoyhtiö Trevian esitteli vain harvojen sisältä näkemiä taloja tiistaina toimittajille. Trevian on yhdysvaltalaisen sijoitusjätin Blackrockin paikallinen edustaja. Blackrock osti talot viime syksynä. Kauppahinta oli 27 miljoonaa euroa.
Miksi yhdysvaltalainen, maailman suurin sijoitusyhtiö innostui kohteesta jossakin Euroopan pohjoisessa kolkassa?
”He kertoivat, etteivät ole koskaan nähneet Euroopassa pääkaupungin keskustassa yhtään näin hienoa taloa, joka on tyhjänä ja jonka voi ostaa”, sijoitusjohtaja Risto Vuorenrinne Trevianista sanoi esittelytilaisuudessa.
Katso kuvia rakennuksen sisätiloista.
Lapis meni konkurssiin
Vuonna 1891 valmistuneen uusrenessanssirakennuksen on piirtänyt myös esimerkiksi Ateneumin taidemuseon ja Helsingin kaupungin Rikhardinkadun kirjaston suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer.
Naapurissa sijaitsevan jugendtalon puolestaan suunnittelivat Karl Gustaf Grahn, Ernst G. Hedman ja Knut Wasastjerna. Se valmistui vuonna 1905.
”Täällä on valtavasti hienoja yksityiskohtia, jotka ovat säilyneet ja jotka tulemme säilyttämään”, markkinointi- ja viestintäjohtaja Daniel Tuori Trevianista sanoi.
Arvokkaita yksityiskohtia
- Sisätilojen arvokkaita yksityiskohtia ovat muun muassa kattoruusukkeet, koristeelliset kakluunit, ootratut ovet ja voimakas väritys.
- Kakluuneja kiinteistössä on yli 40.
- Suurimmassa osassa tiloja huoneet ovat yli neljä metriä korkeat. Sisäkatot on koristeltu vaikuttavin maalauksin, stucco-koristein ja holvikaarin.
- Tiloissa on paljon graniitti- ja puupilareita, valurautaisia yksityiskohtia, fasettihiottuja peilejä ja lunetti-ikkunoita.
- Yksi näyttävimmistä tiloista on ensimmäisen kerroksen halli, jonka katon kasettikentissä on suuret kullatut ruusukkeet.
Valtio hankki Erottajankadun ja Uudenmaankadun arvorakennukset Kalevalta vuonna 1913 ja omisti ne yli 100 vuotta. Tullihallituksen lisäksi kiinteistössä toimi viimeksi sisäministeriö lyhyen aikaa.
Taloista tehtiin kaupat myös jo nelisen vuotta sitten. Tuolloin valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt myi arvotalot Lapis Rakennus oy:lle vuonna 2015. Kauppahinta tuolloin oli 26,5 miljoonaa euroa.
Lapis oy:n oli tarkoitus peruskorjata talot asunnoiksi.
Lapis Rakennuksen mentyä konkurssiin talot osti viime syksynä Blackrock. Yhtiön ilmoituksen mukaan kiinteistöön tulee Helsingin ydinkeskustaan markkinahintaisia toimistotiloja. Lisäksi katutasoon tulee ravintoloita, mikä on ollut myös Helsingin kaupungin toive.
Todennäköisesti sopivia ravintolatiloja ovat Erottajankadun ja Uudenmaankadun kulmauksen huoneistot.
”Tähän tehdään täydellinen peruskorjaus”
Talot ovat olleet suljettuina, eikä niiden sisätiloja ole nähnyt monikaan helsinkiläinen. Trevian on suunnitellut tilojen avaamista lyhyeksi aikaa myös helsinkiläisten kiertokäynnille.
Kulman uusrenessanssitalo on sisältä huikaiseva lukuisine yksityiskohtineen. Eikä naapurin jugendlinna jää paljon taakse. Neliöitä on yhteensä 10 700, joista 6 200:aan tulee toimistoja.
”Tähän tehdään täydellinen peruskorjaus”, salkunhoitaja Elisa Loitto Trevianista kertoi.
Kiinteistön remontti alkaa syksyllä 2019. Remontti kestää puolitoista vuotta, ja sen suunnittelee L-Arkkitehdit. Ensimmäiset vuokralaiset pääsevät muuttamaan kiinteistöön kahden ja puolen vuoden kuluttua 2021 keväällä.
Tällä hetkellä Erottajankadtu 2:ssa ja Uudenmaankatu 1–5:ssä on meneillään niin kutsuttu laserkeilaus. Neopoint Oy:n tekemien mittausten pohjalta valmistetaan mallinnus talojen tarkempaa suunnittelua varten, kertoi Trevianin teknillinen johtaja Vesa Klemettilä.
Molemmat talot olivat alun perin henkivakuutusyhtiö Kalevan rakennuttamia toimisto- ja asuintaloja. Mielenkiintoista on ehkä, että myös uusrenessanssitalossa oli vuokralaisia. Siinä asui muun muassa suomalainen oopperatähti Aino Ackté.
Eräät toisetkin kuuluisat suomalaiset asuivat paikalla, tosin nykyistä uusrenessanssitaloa edeltäneessä niin kutsutussa Laguksen talossa, nimittäin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg ja Fredrika Runeberg syksyn 1831. Tästä kertova kyltti on Erottajankatu 2:n sisäänkäynnin vieressä.
Runeberg muokkasi talossa asuessaan muun muassa runoelmansa Hirvenhiihtäjät uudelleen.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Erottajan palatsi muuntuu toimistoiksi – rakennus on yksi Helsingin arkkitehtonisista maamerkeistä”
Perheeni asui vuodesta 1960 vuoteen 1974 jugend-talossa 3 eri asunnossa. Kun perheemme muutti taloon 1960 asui siellä kymmenkunta perhettä Metsä- ja Tullihallituksen työntekijöitä. Meitä lapsiakin oli toistakymmentä. Koko talo oli leikkipaikkamme kellareista katolle, kesäisin pihalla oli paljon lapsia leikkimässä ja talvella rakentelimme lumilinnoja pihalle.
Ensin ”myytiin” ihan rahattomalle kerjäläiselle ( lapiksen vaihto oli edellisenä vuona n. 2 millii , ja sitten myytiinkin toiselle äärilaidalle , jotenkin tulee mieleen helenankadun toisinto lampan talo…….icon kruunu ky rahasto…….no nythän tämä tapa on sitten huomattu.
Montako ruokapaikkaa alkaa olla ytimessä 5 kilometrin säteellä.