Miljardien rautatietunneli Pasilasta lentoaseman ali Keravalle ottaa askeleen eteenpäin – Helsinki, Vantaa ja Tampere ovat perustamassa yhtiön hanketta varten

Ainakin Helsinki, Vantaa ja Tampere ovat HS:n tietojen mukaan perustamassa yhteisen yhtiön niin kutsutun Lentoradan valmistelua varten.

Suunnitteluvaiheen hankeyhtiöstä voi olla hyötyä eduskuntavaalien jälkeisessä tilanteessa, kun lukuisat eri väylähankkeet kilpailevat valtion rahoitusosuudesta.

Lentorata on kaksiraiteinen sähköistetty kaukojunien rata, joka yhdistäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman pääradan kaukojunaliikenteeseen. Se nopeuttaisi matkaa Helsingin keskustasta sekä pääradalta lentoasemalle noin vartilla.

Eniten rata vaikuttaisi muun maan yhteyksiin lentokentälle.

”Meillä on vireillä monia hankkeita, ja kaikki ovat kalliita. Jossain vaiheessa valtiovallan on laitettava ne järjestykseen. Käsityksemme on, että suurimmat hyödyt tulevat ensivaiheessa Helsingin ja Tampereen välisen yhteyden parantamisesta ”, kommentoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok).

Vapaavuoren mukaan pääradan parantamiseen liittyvä niin kutsuttu Suomi-ratahanke on kokonaisuudessaan tarpeellinen.

”Me tarvitsemme nopean junayhteyden Helsinkiin”

Kaupunkien tavoitteena on vauhdittaa Lentoradan suunnittelua, jotta se olisi sopivassa valmiudessa EU:n seuraavaa rahanjakoa varten vuonna 2021. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd) korostaa, että yhtiömuoto, jos siihen päädytään, on vain väline, ja ensisijaisena tavoitteena on suunnittelun aloittaminen.

”Me tarvitsemme nopean junayhteyden Helsinkiin, ja tunnelirata on osa sitä. Mutta tarvitsemme myös lisäraiteita pääradalle Riihimäen pohjoispuolelle”, Lyly sanoo.

Pasilasta Keravan Kytömaalle kulkeva maanalainen Lentorata maksaisi Väyläviraston päivitetyn kustannusarvion mukaan noin 2,4 miljardia euroa.

Kaupungit ovat pyytäneet hankeyhtiöön mukaan myös valtiota, mutta liikenneministeriön ylijohtaja Sabina Lindströmin mukaan keskustelut ovat olleet vasta alustavia.

Jos valtio lähtisi hankeyhtiöön mukaan, päätöksen tekisi maan seuraava hallitus.

Helsingin ja Tampereen pormestarit sekä Finnairin ja VR Groupin toimitusjohtajat julkaisivat tammikuun alussa tiedotteen, jossa he nostivat Lentoradan maan liikennejärjestelmän kannalta kriittiseksi investoinniksi.

VR:n toimitusjohtaja Rolf Janssonin mukaan matkustajamäärät Helsingin ja Tampereen välillä ovat parissa vuodessa kasvaneet 21 prosentilla. Janssonin mielestä kriittisintä olisi lisätä kapasiteettia nimenomaan Helsingin ja Tampereen välille, jossa on eniten matkustusta ja kysyntää.

Lisäraiteet tulisivat neljänneksen Lentorataa halvemmiksi

Uudenmaan liitto vertaili viime syksynä Lentoradan ja pääradan lisäraiteiden vaikutuksia ja totesi, että pääradan lisäraiteet tulisivat halvemmiksi. Niiden hinta olisi noin neljännes maanalaisen Lentoradan hinnasta eli noin 635 miljoonaa euroa.

Lentoradan vaikutukset talouteen työpaikkoina ja euromääräisesti mitattuna olisivat selvityksen mukaan kuitenkin olennaisesti suuremmat kuin lisäraiteiden vaikutukset. Pääradan varsi on jo nyt varsin tiiviisti rakennettu, ja lisärakentamista tapahtuu koko ajan.

Lentorata muuttaisi kehityksen painopistettä siten, että lentoaseman eteläpuolinen Aviapolis kehittyisi kaupunkimaisemmaksi. Finavia on ottanut Lentoradan maanalaisen varauksen huomioon nykyisissä laajennushankkeissaan lentoasemalla.

Helsingin seudun joukkoliikenteen uusimmissa suunnitelmissa Lentorata on luokiteltu nopean kaupunkiliikenteen yhteydeksi. Samaan ryhmään kuuluvat myös Espoon kaupunkiradan jatko sekä tunnin juna Turkuun.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi pitää erinomaisena sitä, että ratahankkeita vauhditetaan eri tavoin myös kaupunkien hankeyhtiön avulla.

”Jotta Lentorata olisi toimiva, se edellyttää lisäkapasiteettia kaikkein ruuhkaisimmalle osuudelle Pasilan aseman ja päärautatieaseman välissä. Ratkaisu tähän on Pisara”, Rihtniemi sanoo.

Tunnin juna on saanut miljoonia

Pisararata on noin 1,3 miljardin euron arvoinen lähiliikenteen junarata Helsingin kantakaupungin alla. Pisararadan yleissuunnitelma, ympäristövaikutusten arviointi ja asemakaava on hyväksytty jo vuosia sitten, mutta valtion rahoitusosuudelle ei ole ollut enemmistön kannatusta eduskunnassa.

Pasilan aseman mittavat rakennushankkeet täyttävät Pasilan pohjoispuolisen ratapihan niin, etteivät kaukojunat enää edes pystyisi kääntymään siellä.

Pasilaan päättyvää matkustajaliikennettä ei ole Helsingin seudulla pidetty järkevänä ratkaisuna tilanteessa, jossa suuri osa matkustajista pyrkii Helsingin keskustaan.

Lukuisat eri ratahankkeet kilpailevat parhaillaan huomiosta, jotta ne saisivat hyvän jalansijan tulevissa hallitusneuvotteluissa. Niistä Turun ja Espoon hellimä nopea junayhteys, tunnin juna, on saanut miljoonia euroja suunnittelurahaa nykyiseltä hallitukselta.

Jos Lentorata kiilaa ratahankkeiden kärkeen, Espoon haaveet nopeasta yhteydestä länteen voivat hautautua moniksi vuosiksi.