YIT:n uusi toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa hakee suurta muutosta – ”Kehittyminen pitää juurruttaa koko yrityksen kulttuuriin”

Takana on tiukat yhdeksän kuukautta. YIT:n toimitusjohtajan Heikki Vuorenmaan alkua on varjostanut koko alan heikohko suhdannetilanne. Erityisesti uudisrakentamisen äkkijarrutus on saanut mietteliääksi.

Vuosi on ollut liiketoiminnan pyörittämisen kannalta vaikea samaan aikaan, kun yhtiössä on asennettu toimintarakenteita uuteen muotoon.

YIT irtisanoi toimitusjohtaja Markku Moilasen marraskuussa 2022. Tilalle valittiin Vuorenmaa tekemään isoja muutoksia yhtiöön. Niitä on tullutkin. Maaliskuussa 2023 yhtiö irtisanoi 130 toimihenkilöä ja johtajaa Suomen toiminnoista.

Johtoportaasta ovat saaneet lähteä muun muassa infran vetäjä Pasi Tolppanen ja henkilöstöjohtaja Katja Ahlstedt.

Huhtikuussa astui voimaan myös YIT:n uusi organisaatiorakenne.

Nyt organisaatio koostuu kolmesta liiketoimintasegmentistä: asumisesta, toimitiloista ja infrasta. Kiinteistökehitys-segmentin toiminnot on jaettu muihin segmentteihin ja konsernitoimintoihin.

Muutosohjelma on edennyt ripeästi. Vain talousluvut ovat vaisuja.

Lue lisää: YIT:n liikevoitto laski – Gryndissä ei ollut yhtään aloitusta Suomessa toisella vuosineljänneksellä

”Infra- ja toimitilarakentamisessa markkinoilla on lähes normaalitilanne, ja YIT:n tilauskanta on niissä kehittynyt suotuisasti. Itäisen Euroopan asuntorakentamisessamme olemme saaneet jo jonkin aikaa nauttia hyvästä trendistä. Tämän hetken suurimpana haasteenamme on Suomen asuntomarkkina”, Heikki Vuorenmaa kertoo.

Pilkahtaako valoa loppuvuonna?

Loppuvuonna 2023 Vuorenmaa odottaa näkevänsä valoa Suomenkin asuntorakentamisessa.

”Emme ota kantaa, milloin aloitamme uusien asuntokohteiden rakentamisen. Tarkkailemme markkinaa jatkuvasti.”

Uusia aloituksia hidastaa myymättömien uusien asuntojen muhkea varasto. YIT:llä on myymättä peräti yli 700 hiljattain valmistunutta asuntoa. Niistä Suomessa sijaitsee yli 600. Vuorenmaa uskoo niiden kuitenkin menevän kaupaksi kohtuullisessa ajassa.

”Myytävien asuntojemme portfolio on aika tasapainoinen. Asunnot sijaitsevat isoissa kaupungeissa.”

YIT on myynyt valmiita huoneistojaan vuokra-asunnoiksi yhteisyrityksilleen. Viimeksi 190 asuntoa myytiin YIT:n kassasta yritykseen, jossa YIT on osaomistajana. Vuorenmaa ei kerro, mikä taho toimi kesäkuun kaupassa yhteiskumppanina.,

Kaikkiaan YIT:llä on suuri määrä kiinteistösijoituksiin liittyviä osakkuuksia ja yhteisyrityksiä esimerkiksi OP:n, Ålandsbankenin ja Fincapin kanssa.

YIT:n rahoitustilanteen heikkoudesta on liikkunut tietoja. Keväällä YIT peruutti uuden vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun markkinatilanteen vuoksi.

Velkaantumisaste on myymättömien asuntojen suuren määrän myötä noussut jopa 99 prosenttiin. Se ei Vuorenmaata kauhistuta.

”Yhtiön omistukset ovat taseessa noin kaksi miljardia euroa. Velat rahoituslaitoksille liikkuvat noin 400 miljoonassa eurossa. Strateginen tavoitteemme on tiputtaa velkaantumisaste alle 50 prosentin.”

YIT harkitsee joidenkin toimintojensa myymistä. Jos ostajia ilmaantuu, niin yhtiö on valmis luopumaan muun muassa tuulivoiman hankekehitysportfoliostaan, Ruotsin infraliiketoiminnoistaan ja omistusosuudestaan Helsingin Pasilan Triplan ostoskeskuksessa. Näiden myynneistä koostuisi mahdollisesti noin 400 miljoonan euron potti. Todennäköistä on, että ainakin osa näistä siirtyy tämän ja ensi vuoden aikana pois YIT:n omaisuudesta.

”Ymmärrän muutosvastarinnan”

Vuorenmaa tiesi tarkkaan, millaiseen yhtiöön tuli. Hän työskenteli aiemmin menestyksekkäästi yhtiön päällystysliiketoiminnan vetäjänä. Ennen YIT:lle paluuta Vuorenmaa ehti tehdä muutoksia Peabissa ja useille suuryrityksille konsulttiyhtiön kautta.

”Tunsin monta kollegaa YIT:stä entuudestaan. Aloittaessani toimitusjohtajana halusin heti alkuun kysyä henkilöstöltä, millainen yhtiö heidän mielestään on. Teimme kyselyn, johon vastasi yli 1500 yit-läistä. Kysely kertoi, mitä asioita kannattaisi säilyttää ja mitä muuttaa ja mitä odotuksia henkilöstöllä on minulle.”

Vuorenmaa kertoo tutustuneensa tarkkaan saamaansa dataan.

”Vastauksissa korostui ylpeys yhtiöstä, työkavereista ja tekemisen tasosta. Vastaajat kokivat yhtiön tulleen byrokraattiseksi ja kysyivät, voidaanko päätöksentekoa nopeuttaa esimerkiksi työmaalla.”

Toimitusjohtajalta henkilöstö toivoi selkeää suunnannäyttämistä ja avointa viestintää siitä, miten yhtiöllä menee.

”Henkilöstön oma halukkuus muutoksiin yllätti minut positiivisesti. Muutosvastarintaa toki aina löytyy, kun kaikki pohtivat muutosten vaikutuksia omaan työhön. Ymmärrän sen kyllä hyvin. Vaikeuksista huolimatta meillä on positiivinen katse eteenpäin.”

Vuorenmaa kertoo käyneensä yhtiön tilanteesta keskustelun myös edellisen toimitusjohtajan kanssa ”erittäin hyvässä hengessä”.

Lue lisää: Potkut saaneen Markku Moilasen korvaukset nousevat yhteensä yli 1,6 miljoonaan – sisältää myös satojen tuhansien kannustimet

Mutkatonta viestintää

Hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen kehui Vuorenmaan toimitusjohtajavalinnan aikaan tämän näyttöjä muutosjohtamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Kaukonen kuvaili sen olevan YIT:lle ”kriittistä nyt ja lähitulevaisuudessa”.

”Uskon, että minulla on kyky viestiä henkilöstölle aika avoimesti ja mutkattomasti asioita, joita yhtiössä täytyy tehdä eri tavalla tuottavuuden kasvattamiseksi”, Vuorenmaa itse sanoo.

”Mietin hyvin paljon sitä, miten konkretisoin viestittävän asian ja saan vaikkapa muutostilanteissa sen ymmärrettävästi kommunikoitua. Muutoksessa ihmisille pitää näyttää haluttu uusi tila esimerkiksi numerotiedoilla. Haluan käydä henkilöstön kanssa keskustelua eri näkökulmista parhaiden päätösten tuottamiseksi.”

Analyyttiseksi ja aikaansaavaksi itseään kuvailevan Vuorenmaan suurimmat näytöt tehokkuuden ja tuloksen kasvattamisesta tulivat YIT:n, sen aikaisen Lemminkäisen, päällystys- ja kiviainesliiketoiminnan kehittämisestä.

”Teimme silloin merkittävän taloudellisen parannuksen tilanteessa, jossa koko segmentti oli tappiolla. Muutos kesti kolmisen vuotta, ja ylitimme kaikki strategiset tavoitteet.”

Hän kertoo YIT:ssä toiminnan suunnan pohjaavan strategiatyöhön, jota jalkautetaan hallituksen, johtoryhmän ja henkilöstön kanssa.

”Suunta tarkoittaa teemoja ja meille tärkeitä asioita, joita haluamme viedä eteenpäin. YIT:ssä ne tällä hetkellä tarkoittavat esimerkiksi teollista rakentamista, lean-prosesseja ja edelläkävijyyttä ympäristöasioissa.”

Analysointi jatkuu

Syksyn 2023 aikana YIT jatkaa toimintansa analysointia. Muutoksia on edelleenkin luvassa.

”Tutkimme esimerkiksi työmaatoimintoja. Tahtituotantoa viemme vahvasti eteenpäin muun muassa Slovakiassa, jossa se on jo tähänkin mennessä kehittynyt paljon. Skaalaamme myös toimitusketjuja ja hankintoja. Tällainen kehitystyö vie aina aikaa. Kehittyminen pitää juurruttaa koko yrityksen kulttuuriin, jotta uusista käytännöistä tulee jatkossa normaali tapamme toimia.”

Hän itse aikoo kiertää aktiivisesti asiakkaiden parissa.

Vuorenmaan mukaan strategisten muutosten on jäätävä yhtiöön pysyväksi malliksi.

”Kahden–kolmen vuoden päästä YIT on edelleen erittäin hyvä kumppani asiakkailleen ja haluttu työpaikka. Haluamme viedä rakennusalan isoja teemoja eteenpäin ja näyttää niissä johtajuutta.”

Aika konsulttina toi syvyyttä

Sattumoisin muutosjohtaja Vuorenmaan gradun aihe vuonna 2006 oli strategisen muutoksen kokeminen sidosryhmien näkökulmasta.

”Löysin oman intohimoni aika aikaisin. Gradu toimi vähän kuin lähtölaukauksena siihen, mitä olen työurallani tehnyt.”

Todellinen muutosjohtamisen oppikoulu oli YIT:tä edeltänyt pesti McKinsey & Companylla. Vuorenmaan mukaan konsulttityö toi lisää työkaluja ja syvyyttä muutoksen johtamisen työkalupakkiin.

”Tein muutosten läpivientiä laajasti erittäin suurten yritysten kanssa Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Pääsin näkemään erilaisia johtoryhmiä ja konkreettisesti toimimaan ulkoisena muutoksen läpiviejänä.”

Vuorenmaa koki jo alle kolmikymppisenä muutosten tuulet silloisessa työpaikassaan Nokia-yhtiössä.

”Olin Nokialla muutoksen keskiössä, kun asiat lähtivät yhtiössä menemään heikosti. Silloin tehtiin todella vaikeita ja kipeitä päätöksiä eri puolilla maailmaa. Itselleni se aika merkitsi ensimmäisiä kovia paikkoja, joissa minun osaamistani ja henkisiä voimavarojani testattiin ihan äärimmäisyyksiin saakka.”