Kokeile kuukausi maksutta

Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

Jousenkaaren koulu Espoon Tapiolassa alkaa olla surullinen näky.

Keväällä 2016 tyhjilleen jäänyttä Jousenkaaren koulua ja lähirakennuksia on sotkettu. Koulun läheisyydestä on löytynyt tänä keväänä huumeruiskuja. Kuva: Kimmo Räisänen

Puutarhakaupungin länsiosaan vuonna 1960 valmistuneet, Osmo Siparin suunnittelemat koulu ja opettajien rivitalot ovat tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi. Tyhjentyneet rakennukset on tägätty ja spreijattu täyteen, ja rakennusten läheisyydestä on löytynyt huumeruiskuja ja harjoituspatruunojen hylsyjä.

Oppilaat ja henkilökunta ovat evakossa Espoonlahdessa ja Jousenkaaren rakennusten ikkunoissa on levyt.

Jousenkaaren vanha koulukokonaisuus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Opettajien tyhjillään olevissa rivitaloissa on heitelty sohvat ja pesukoneet pihalle. Joku tai jotkut viettävät siellä ilmeisesti aikaansa, sillä piipuista on tullut savua. Kun poliisipartio on käynyt paikalla tarkistamassa tilannetta, rakennuksista ei kuitenkaan ole löydetty ketään.

Komisario Petteri Ovaska Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo, ettei Jousenkaaren koulurakennukselta ja opettajien rivitaloista ole tehty rikosilmoituksia. Tavanomaisia tyhjilleen jääneiden rakennusten järjestyshäiriöihin liittyviä tehtäviä poliisilla on kuitenkin paikalla ollut.

Ongelmista on tietoinen myös Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen.

”Olen tänään [tiistaina] saanut tiedon, että vanhassa tyhjässä opettaja-asuntolassa olisi ollut huumeidenkäyttäjiä”,

Lehtisen mukaan kaupungin tilapalveluista on tehty Jousenkaareen paikan päälle tiistaina tarkastus.

”On laitettu lisälevytyksiä ikkunoihin ja oviin ja lisäämme siellä vartiointia.”

Vuonna 2017 valmistuneissa Espoon kouluinventoinneissa Jousenkaaren koulu on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan kaikkein korkeimpaan luokkaan.

Rakennukset ovat osa Tapiolan valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, mutta niitä ei ole nykyisissä asemakaavoissa suojeltu.

Jousenkaaren koulu valmistui vuonna 1960 nimellä Metsolan kansakoulu. Osmo Sipari piirsi rakennuksen länsipuolelle jokaiselle luokkahuoneryhmälle oman sisäänkäynnin, jonka yhteydessä on oma piha pergoloineen ulkorakennuksineen.

Rakennusten naapurustossa on seurattu surullisena sitä, mitä rakennuksille ja sen ympäristölle on käynyt, varsinkin sen jälkeen kun toiminta tiloissa lakkasi.

Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Lehtinen sanoo, että nykyisen tyhjillään olevan Jousenkaaren koulun kohtaloa ei vielä ole päätetty. Asiaa selvitellään muun muassa Museoviraston kanssa.

”Ratkaisuja ei ole tehty. Me suunnittelemme uutta koulua siihen samalle tontille, mutta eri kohtaan ja sen vanhan koulun kohtalo selviää ajan kanssa, eikä sitä ole vielä ratkaistu”, Lehtinen toteaa.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja Henna Helander ei kommentoi Jousenkaaren koulua, koska ei tunne tapausta, mutta kritisoi yleisesti tapaa, että rakennus jätetään ensin rapistumaan tyhjilleen ja vasta sen jälkeen monen vuoden päästä tehdään päätös sen kohtalosta.

”Kun ensin pitäisi tehdä päätös ja toimia sen mukaan.”

Tietenkin ihmisten terveys on aina ensisijainen asia nopeissa ratkaisuissa, Helander toteaa.

Hänestä on harmillista, että se Tapiola, mitä aiemmin tultiin maailmalta varta vasten katsomaan, katoaa pala palalta.

”Ihan kuin me emme arvostaisi sitä hienoutta. Me emme ole klassisten vanhojen rakennusten maa, joten muun muassa Tapiolan 1950- ja 1960-lukujen rakennukset ovat juuri niitä, mitä meidän pitäisi vaalia.”

Helanderin mielestä Suomessa on tällä hetkellä menossa vastaavanlainen rakennuksia tuhoava aalto kuin 60-luvulla.

”Tuolloin todettiin, että jugend-rakennukset ovat teknisesti vanhentuneita ja niitä ei voi korjata, ja nyt on vähän sama tilanne ja samat argumentit modernien rakennusten suhteen. Mutta kertakäyttörakentamiseen pitää jo ilmastonmuutoksen takiakin tulla stoppi ja meidän pitää osata käyttää meidän rakennuksia.”

Helanderin mukaan vanhoille rakennuksille pitää etsiä uusia käyttötarkoituksia, jos niitä ei voi käyttää siihen, mihin ne on alun perin tehty.

”Jos joku väittää, että emme osaa korjata niitä fiksusti, niin nopeasti tutkimusta tekemään ja kehittämään tätä asiaa.”

Espoon valtuusto käsittelee ensi maanantaina Jousenkaaren koulun uudisrakennuksen rakentamista. Uuden, 19,7 miljoonaa euroa maksavan koulun pitäisi valmistua tyhjillään olevan koulun urheilukentän kohdalle vuonna 2021.

Jousenkaaren koulu toimii kesään 2019 saakka Rehtorintien väistötiloissa. Tämän jälkeen koulu muuttaa keväällä 2019 valmistuvaan Uusikummun kouluun, joka aloittaa Niittykummussa entisistä toimistotiloista kouluksi remontoiduissa tiloissa.

Espoo sulki Jousenkaaren kiireellä keväällä 2016 ja siirsi oppilaat evakkoon Rehtorintielle Espoonlahteen. Näin toimittiin, koska koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää”

  1. Siitä voisivat arkkitehtitoimistot ja safa ostaa edullisesti toimitilaksi soveltuvan rakennuksen ja kunnostaa terveydelle vaarallisen rakennuksen kuntoon. Vai onko se aina joku muu, jonka pitää ottaa riski miljoonien eurojen remontin epäonnistumisesta?

  2. Vielä kun joku kertoisi mikä tuossa oli arkkitehtoonisesti merkittävä? Mahdollisesti pelkkä arkkitehdin nimi? Miten onkin että kaikkien nimekkäiden arkkitehtien jäljiltä on syntynyt kaikista eniten kosteusvaurioisia tai maassamme vallitsevaa ilmastoa kestämättömiä elinkaarikorjauskustannuksiltaan kohtuuttoman kalliiksi muodostuvia ratkaisuita.

    Huonoa suunnittelua huonoilta suunnittelijoilta. Purkuun vaan.

  3. Pöyristyttävää. Etteikö muka nykyisin
    pystytä korjaamaa.
    Tälläistä on vaan Tapiolassa. Ei tiedetä
    mitä tehdää uimahallille samoin
    Jousenkaaren koululle y.m.
    Mistäköhän johtuu?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat