Voiko Malmin lentokenttä sittenkin säilyä lentokäytössä? Uudenmaan ely-keskukseen laskeutui syvä hämmennys

Ympäristöministeriö vaatii ely-keskusta perustelemaan asunnot mahdollistavan päätöksensä myös rakennusperinnön kannalta. Ely-keskus kertoo tehneensä sen jo.

Malmin lentokenttä huhtikuussa 2018. Kuva: Mika Ranta / HS

Voivatko Helsingin suunnitelmat uuden asuinalueen rakentamisesta Malmin lentokentälle vielä kaatua?

Ympäristöministeriö tiedotti perjantaina palauttavansa laajasti vastustusta kirvoittaneen, lentoaseman rakennussuojelua koskevan päätöksen uudelleen valmisteluun.

Uudenmaan ely-keskus päätti viime kesänä, ettei lentoasemaa rakennuksineen ja kiitoratoineen tarvitse suojella. Ympäristöministeriön mukaan ely-keskus oli kuitenkin katsonut asiaa vain kaavoituksen näkökulmasta, kun sen olisi pitänyt tarkastella asiaa myös rakennusperintölain valossa.

Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager on vielä maanantaiaamunakin ymmällään ympäristöministeriön tuoreesta päätöksestä.

Wager kertoo, ettei vielä tiedä, minkälaisen vastauksen ely-keskus aikoo muotoilla ympäristöministeriölle.

”En ymmärrä itsekään”

Erikoiseksi ympäristöministeriön pääperusteen tekee se, että ely-keskuksen alkuperäisessä päätöksessä perustellaan, miksi rakennusperintölaki ei ole oikea väline kentän kohtalon ratkaisuun. Rakennusperintölakia ei siis Wagerin näkemyksen mukaan ole sivuutettu, toisin kuin ympäristöministeriö väittää.

Mitä ympäristöministeriö siis nyt edellyttää? ”Se tässä nyt on se kysymys. En ymmärrä itsekään, vaikka olen tehnyt vastaavia päätöksiä seitsemän kahdeksan vuotta”, Wager sanoo.

Palautuksen voi hänen mukaansa nähdä niin, että Malmin kentän valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriarvoja ei olisi huomioitu riittävästi.

”He [ministeriössä] viittasivat, ettei ole käsitelty valtakunnallista merkitystä ja otettu siihen kantaa. Mutta kun meidän oman käsityksemme mukaan olemme nimenomaan ottaneet kantaa siihen, että kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.”

Malmin kenttää koskevat valtioneuvoston määrittelemät valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Ely-keskus taas on todennut, että kulttuuriarvot turvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan – käytännössä siis sitä mukaa kuin Helsinki saa tehtyä alueen tarkkaa rakentamista määrittelevät asemakaavat.

”Totesimme jo, ettei valtakunnallisesti merkittäviä arvoja saa vaarantaa. Ne turvataan kaavaprosessissa, eikä rakennusperintölakia siksi tarvita siihen”, Wager sanoo.

Helsingin kaavarunko ja asemakaavan muutos varmistavatkin, että kentän keskeisimmät rakennukset säästyvät. Lentoaseman aukio on osoitettu katuaukioksi. Rakennusten säilymiseksi on siis jo Wagerin mukaan tehty riittävät päätökset.

Vain vaatimukset alueen kokonaan avoimena säilyttämisestä ja lentokenttäkäytön mahdollistamisesta eivät sovi kaupungille. Silloin rakentaminen asunnoiksi olisi liian tehotonta.

”Edellytykset täyttyvät, ja siksi oikea väline on asemakaavassa toteutuva suojelu”, Wager sanoo.

”Lentotoimintaa ei voi suojella”

Entä kiitoradat? Voisiko palautus juontua tarpeesta säilyttää kiitotiet, rullaustiet ja asemataso? Niiden suojelua on korostanut esimerkiksi Museovirasto.

Käyttötarkoituksen suojelemista rakennusperintölaki ei ely-keskuksen mukaan mahdollista.

”Siitä ympäristöministeriö on nähdäkseni samaa mieltä. Lentotoimintaa ei voi suojella”, Wager sanoo.

Siihen, tulisiko kiitoradat säilyttää, ministeriöllä ei olisi toimivaltaa. Ministeriö valvoo ely-keskuksen päätösten lainmukaisuutta mutta ei voi määrätä päätösten sisällöistä. Ne ovat Wagerin mukaan ely-keskuksen päätösvallassa.

Kiitoratojen linjauksia on kaupungin kaavarungon mukaan määrä kunnioittaa katuina ja puistoalueina.

Valtio luopui kentästä vuoden 2016 lopussa

Asuinalueen rakentamisen tukena on tässä myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös Helsingin yleiskaavasta joulukuulta 2018. Kiitorata-alueen täyden avoimuuden säilyttäminen ei KHO:n mukaan ole välttämätöntä alueen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi.

KHO siis katsoi, ettei Malmin kentän muuttamiselle asuinalueeksi ole estettä. ”Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on jo turvattu ylemmillä kaavatasoilla”, Wager sanoo.

Voisiko valtio vielä puuttua lentotoiminnan säilymiseen Malmilla? ”Ei”, Wager vastaa.

Valtio luopui Malmin kentästä vuoden 2016 lopussa. Alueen luovuttaminen Helsingin kaupungille perustuu siihen, että valtio haluaa Helsingin rakentavan riittävästi uusia asuntoja. Siksi kenttäalue on tärkeä kaupungin kasvamisen sekä valtion ja kaupungin neuvottelutuloksen kannalta.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kenttä muutetaan asuinalueeksi. Päätös on Wagerin mukaan yksin kaupungin vallassa. ”Valtio tai ely-keskus ei voi puuttua valtuuston päätökseen.”

Voiko päätöksen Malmin muuttamisesta asuinalueeksi siis perustella vielä selvemmin?

”Jollain tapaa meidän pitää pystyä tämä perustelemaan uudestaan, koska ympäristöministeriö on sitä mieltä, että emme ole riittävästi perustelleet asiaa. Käymme tämän nyt uudestaan läpi”, Wager sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Voiko Malmin lentokenttä sittenkin säilyä lentokäytössä? Uudenmaan ely-keskukseen laskeutui syvä hämmennys”

  1. Ely keskuksen virkamiehet ja päättäjät ovat laiminlyöneet Rakennusperintölain noudattamisen ja Museoviraston asiqntuntijalausunnon.

    Rakennusperintölain mukaan nimenomaan Museovirasto on asiantuntijaviranomainen.

    Tästä pitäisi käynnistää poliisitutkinta virka-aseman väärinkäyttöepäilystä sekä rakennusperintölain rikos/rikkomusepäilyn vuoksi.

    Malmin kentän kokonaisvaltaisen säilyttämisen puolesta on tehty adresseja ja nimiä on riittänyt jopa kansalaisaloitteeseen asti.

    Nyt kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen. Malmin kentän lentotoiminta on niin uniikki, että se koskettaa koko Suomea – ei pelkästään Helsinkiä.

    Malmin kenttä on meidän kansalaisten omaisuutta, ei pormestareiden tai muiden pikkuvirkamiesten henkilökohtaisten bisneskuvioiden oravannahka.

    1. Tai sitten se nyt vaan kannattaa rakentaa yhtenä viimeisistä isoista maa-alueista kaiken maailman etuoikeutettujen punaniskojen ulinasta huolimatta?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi