Kokeile kuukausi maksutta

”Rakennustyömaa on kuin tinderi, aina tulee uusi kumppani” – Yhteinen tahti voi olla hakusessa

Aliurakoitsijoita ei saa tanssimaan tahdissa käskemällä eikä suunnittelijoita saa kehittämään toimintapojaan, jos aika ei riitä nykyistenkään tehtävien tekemiseen. Hoikan rakentamisen eli leanin uskotaan kuitenkin parantavan sekä tehokkuutta että työn mielekkyyttä.

Lean ja tahtituotanto kiinnostavat rakentajia enemmän kuin koskaan. Kehitysintoa hidastaa vain se, että kaikilla on ollut kädet täynnä töitä.

”Toimintaan toisi tehoa ja harjaantumista jo se, että sähkömiehet ja mestarit eivät vaihtuisi kesken projektin ja suunnitelmat tulisivat ajoissa”, toimitilakorjauksia tekevän Restokin toimitusjohtaja Jouni Järvenpää sanoi Lean Construction instituutin seminaarissa.

Varsinkin talotekniikkaurakoinnissa ansaintakulttuuri on hänen mukaansa se, että yritykset ahnehtivat liikaa töitä ja kierrättävät sitten miehiä työmaalta toiselle. Harjaantumisesta ei voi puhuakaan, jos alussa perehdytetyn sähkömiehen korvaakin heti joku toinen.

”Rakennustyömaa on työelämän tinderi. Aina tulee uusi kumppani”, Järvenpää sanoi.

Hän innostui pari vuotta sitten leanista ratkaisuna rakentamisen tuottavuusongelmiin. Tahtituotanto hän ei ole kokeillut, koska siihen Restokin projektit ovat liian pieniä ja kiireisiä. Työmaiden käyttöön on kuitenkin otettu muun muassa last planner aikataulusuunnitteluun.

”Itsestään ne laput eivät kuitenkaan seinälle mene, vaan aliurakoitsijoita on koulutettava ja patistettava uusien työkalujen käyttöön”, hän totesi.

Tämä koulutus ja harjaantuminen menevät helposti hukkaan, jos vaihtuvuus työmaalla on suurta. Parasta olisi jos kumppanuus jatkuisi myös seuraavassa projektissa.

Aliurakoitsija ratkaisee tahdissa pysymisen

Aliurakoitsijoiden sitouttaminen on yksi tahtituotannon suurimmista haasteista. Rakennusliikeet eivät enää juurikaan itse rakenna vaan tilaavat työt muilta ja perinteisen työnjohtamisen sijaan valvovat muiden tekemistä.

Bafo Talotekniikan Igor Hokkanen nosti suurimmaksi haasteeksi pääurakoitsijoiden liian vähäisen kommunikoinnin ja ymmärryksen levittäminen alihankkijaosapuolille.  Hän totesi, että jos aliurakoitsijoiden ymmärryksen kehittämiseen panostetaan ja heidät otetaan mukaan oman työnsä suunnitteluun, hyötyvät tahtituotannosta kaikki.

Hokkasen mukaan tahtituotannon tavoitteet vaarantuvat,  jos suunnitelmat ovat puutteelliset, projektin esivalmistelu on huonoa, ongelmiin reagoidaan hitaasti tai jos työmaalla on vajaamiehitystä tai tyhjäkäyntiä. Hyvään lopputulokseen päästään, kun nämä asiat ovat kunnossa, kaikki osaavat asiansa ja yhteistoiminta sujuu

Bafo oli Firan kumppanina ASO Capellan tahtituotantohankkeessa.

Leanista on tullut osa strategiaa

Leanista on viime vuosina tullut keskeinen osa rakennusalan yritysten strategiaa. Vaikka Lean Constructionin yhtenä isänä pidetään Lauri Koskelaa, joka kehitti sen periaatteet jo 1990-luvun alussa, niin lean on tullut uudelleen Suomeen vasta 2010-luvulla Amerikasta ja allianssiurakoiden myötä osin Australiastakin. Myös tahtiajan jo ennen Toyotaa keksineet saksalaiset rakennusliikkeet ovat käyneet Suomessa jakamassa kokemuksia.

Allianssiurakat toivat ensin tutuiksi leanin työkalut last plannerin ja big roomin. Nyt läpimurtoa on tekemässä tahtituotanto, joka yhdessä rakentamisen esivalmistuksen lisäämisen kanssa on nopeuttamassa työmaiden läpimenoaikoja. Länsimetro haluaisi käyttää sitä jopa yhden metroaseman rakentamisessa.

Kevin Mattiszik Bauwens Construction GmgH:sta kertoi, että yhtiön lean-ohjelma lähti todelliseen lentoon siinä vaiheessa, kun yksittäisistä pilottiprojekteista siirryttiin muuttamaan koko organisaation kulttuuria ja luomaan yhteisiä standardoituja toimintamalleja.

Toyotan jo yli 30 vuotta sitten kehittämä lean tuli ensin tunnetuksi JOT-periaatteesta, jossa tavarat toimitetaan juuri ajallaan hukka minimoiden. Suunnittelutoimistoissa leanin on nähty vähentävän jopa hukkasuunnittelua.

Granlundilla on kehitetty kevennetty tavoitekustannuslaskenta, jonka avulla urakoitsijat voivat laskea hinnan nykyistä keveämmillä suunnitelmilla. Tämä vähentää turhaa uudelleensuunnittelua. Myös suunnittelun automatisointia on kehitetty niin, että tekoäly ehdottaa suunnittelijalle vaihtoehtoja.

Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi kertoi Lean Construction -instituutin seminaarissa, että yhtiö otti leanin strategiaansa vuonna 2016, vaikka silloin ei edes tiedetty, mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Granlundilla kehitetään muun muassa prosessin ja jatkuvan parantamisen mallia. Tavoitteena on yhtenäinen toimintatapa ideoiden keräämiseen, jalostamiseen ja jalkauttamiseen.

Metsi myönsi kuitenkin, että työ on vasta korkeintaan puolivälissä.

Lean ei saa jäädä toimitusjohtajan omaksi haaveeksi

A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen on huomannut, että leanista on helppo puhua ylätasolla, mutta muutosta ei tapahdu ilman henkilökunnan innostusta. Tulikuumassa suhdannetilanteessa katsotaan helposti, että nykyinen toiminnan taso saa kelvata.

A-Insinöörit, Lujatalo, Helsingin yliopisto ja Senaatti olivat mukana hankkeessa, jossa selvitettiin miten lean oli saatu jalkautettua organisaatioon. Mittaviiva teki viime vuonna näistä kokemuksista mainion raportin ”Tää on ollut meille tosi tuskasta”. Nimi kertoo hyvin muutoksen vaikeudesta jopa silloin, kun tulokset ovat onnistuneita.

Lujatalo ja Helsingin yliopisto kouluttivat pari vuotta sitten henkilökuntaansa last plannerin käyttöön.  Lujatalossa strategiaan oli monen vuoden ajan kirjoitettuna virtaviivainen toimintatapa ja lean, mutta punainen lanka siitä miten edetään, oli puuttunut. Mittaviivan Assi Koskenvesan vetämä last plannerin käytännönläheinen aikataulunohjaus otettiin sitten hyvin vastaan.

”Last planner auttaa jokaista kertomaan aikatauluasioista omasta näkökulmastaan ja siinä syntyy välitön suora kontakti ja vuorovaikutus, mikä hitsaa porukkaa yhteen”, oli työmaan positiivinen palaute. Toiveena tosin oli, että lappujen liimaamisesta siirryttäisiin digiaikaan.

A-Insinööreillä suunnittelijat kokivat, että kädet olivat niin täynnä töitä kuumassa rakennusuhdanteessa, että leanin ja suunnittelun tahtiaikakonseptinoomaksumiseen ja kehittämiseen ei riittänyt aika. Projektihässäkässä oli paljon helpompi tukeutua vanhoihin toimintatapoihin.

Lean jopa nähtiin toimitusjohtajan omaksi ideaksi, joka ilman neuvotteluja siirrettiin muiden toteutettavaksi.

Lopulta yritykseen palkattiin tutkija selvittämään, miksi lean-menetelmät eivät mene käyttöön. Sille ei ollut nähty akuuttia tarvetta, vaikka yleisellä taholla suunnittelijat myönsivätkin toiminnan tehostamisen ja työn mielekkyyden parantamisen tarpeen. Tämän analyysin pohjalta lean-koulutusta on jatkettu.

”Lean ei ole projekti vaan vaatii vuosien sinnikkyyttä”, Jyrki Keinänen tiivisti kokemukset.

Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson ja A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen näkevät leanin yhdeksi avainasiaksi tekijöiden osaamisen arvostamisen. Kuva: Kaisa Salminen.

Rakennusaika lyhenee tahtituotannolla

Strategiatasolla leanin hyödyntäminen on jo aika syvällä Constissa ja Firalla. Molemmat käyttävät tahtituotantoa ja lisäksi teollisia ratkaisuja, joilla nopeutetaan esimerkiksi kylpyhuoneiden remonttia tai asennusta.

SRV:llä on ollut monta hanketta, joissa on käytetty tahtituotantoa, ja käynnissä on nyt Helsinki-Vantaan päärakennushanke, jossa leanin hyödyntäminen on yksi Finavian ja SRV:n avaintavoitteista.

YIT:ssä lean nähdään johtaja Juhani Nummen mukaan yhdeksi keinoksi läpimenoaikojen lyhentämiseen tavoitellulla 40 prosentilla. Asuntorakentamisen ja toimistokorjauksen pilottikohteissa tähän on jo päästy, ja nyt pohditaan, miten hyvät käytännöt saadaan monistettua.

”Laadun kustannuksella nopeuttamista ei aiota tehdä”, Nummi korosti. Muistissa on 1990-luvun lopun kokemukset, kun aikataulujen nopeuttamistavoite törmäsi betonin kuivumisaikoihin.

Ihan kaikkeen rakentamiseen tahtituotanto ei sovi. Siksi YIT:ssä aikataulutavoitteeseen pyritään myös tietomallin hyödyntämisen ja esivalmistuksen avulla. Nummen mukaan YIT harkitsee jopa teolliseksi valmistajaksi ryhtymistä.

Lehdolla ja Firalla on jo teollista toimintaa ja Skanska tekee BoKlokeja yhteistyössä puutuotevalmistajan kanssa.

YIT:ssä on yhtenäistetty projektinhallinnan periaatteita lisä- ja muutostöiden käsittelystä alkaen. Tietojen keruun ja analytiikan avulla on pystytty vertailemaan, miksi esimerkiksi gryndituotannossa joku mestari selviää toista nopeammin. Parhaita tekemisen tapoja halutaan monistaa.

”Tuotantoa vakioidaan, teollistetaan ja käytetään analytiikkaa apuna kehittämisessä”, Nummi kertoi.

YIT:n strategiasta ja kehittämisestä vastaavalle Juhani Nummelle lean on keskeinen työkalu, kun yhtiö pyrkii nopeuttamaan läpimenoaikoja ja teollistamaan rakentamista. Kuva: Kaisa Salminen.

Projektimaisuus muutetaan tasaiseksi prosessiksi

Skanskalla leaniin kohdistuvat odotukset liittyvät toiminnan tasaisuuden varmistamiseen ja hajonnan pienentämiseen.

”Jos voimme poistaa tappiotyöt, olemme päässeet jo pitkälle”, toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti sanoi.

Lean nähdään Skanskalla keinoksi muuttaa projektimainen toiminta prosessiksi. Siihen liittyy myös vakiodetaljien ja vakiokumppanien käyttö.

YIT:n tavoin Skanska pyrkii yhtenäiseen toimintajärjestelmään, jolla varmistetaan projektien perustaso.

Lean on kuitenkin paljon muutakin kuin työkaluja. Toyotalla työntekijät kehittävät jatkuvasti itse toimintaansa laatupiireissä. Asiakkaita saatetaan kiittää ylenpalttisesti, kun he  ilmoittavat havaitsemistaan virheistä.

Särkilahti myöntää, että Skanskalla ei ole kuunneltu riittävästi työntekijöitä, vaikka yhtiössä heitä on rakennusliikkeeksi varsin paljon ja yhtiöllä on pitä perinne monitoimityökunnista. Työntekijöiden palautetta suunnitelmiin voisi hänen mukaansa kerätä enemmän.

Lue perjantaina ilmestyvästä Rakennuslehdestä, miten lean on nopeuttanut sairaalarakentamista Amerikassa ja millaisin tavoittein ja yhteistoimintakeinoin lentokentän uutta päärakennusta rakennetaan.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “”Rakennustyömaa on kuin tinderi, aina tulee uusi kumppani” – Yhteinen tahti voi olla hakusessa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat