Suomalaisuutuus tekonurmien valmistamisessa – tekee mahdolliseksi kierrätyksen

Suomalaisyhtiö on kehittänyt ympäristöystävällisen ratkaisun, joka voi laittaa autonrenkaista valmistetun kumirouheen historiaan.

Espoonlahden tekonurmikenttä on kokonaan kierrätettävistä ja biohajoavista materiaaleista valmistettu. Kuva: Johanna Aatsalo

Kunnat odottavat muutoksia tekonurmikenttien ympäristösäädöksiin. Saksalainen Welt am Sonntag uutisoi heinäkuussa EU:n aikovan kieltää kumirouhetekonurmet jo vuoden 2022 alusta alkaen. Taustalla olivat epäilykset tekonurmikenttien täyttöaineen ympäristövaikutuksista.

EU kumosi kieltoväitteen, mutta tekonurmimarkkinoille epäselvä tilanne jäi hämmentämään. Asialla on myös yhteiskunnallinen merkityksensä, sillä esimerkiksi Suomessa on yli 400 tekonurmikenttää ja suurimmassa osassa niistä on täyttöaineena kumirouhe.

Esimerkiksi tekonurmia valmistava ja toimittava suomalaisyhtiö Unisport teetti uutisoinnin jälkeen tutkimukseen, jonka mukaan kunnat odottavat tekonurmikenttien ympäristövaatimusten tiukkenevan. Kysely lähetettiin elokuussa 150 suomalaiselle kunnalle.

”Noin puolet vastaajista kertoi olevansa huolissaan ympäristövaikutuksista. Erityisesti urheilevien lasten vanhemmat ja ympäristöjärjestöt sekä osa poliitikoista ovat tuoneet asiaa esille. Vastanneista kunnista lähes 80 prosenttia on uusimassa kenttiänsä lähivuosina, joten täyttöaineen valinta on ajankohtainen asia”, Unisportin Suomen maajohtaja Pekka Elo kertoo.

Elo huomauttaa, että esimerkiksi Pohjoismaissa  tekonurmikentillä käytettävä kumirouhe on peräisin Euroopasta ja se on täyttänyt vuodesta 2010 lähtien voimaan astuneen pah-yhdistekiellon vaatimukset.

Kasvipohjainen rouhe on biohajoava

Unisport on jo vuosien ajan kehittänyt kenttämateriaalejaan. Ensimmäinen sen kehittämä päästötön tekonurmikenttä on asennettu Espoonlahteen ja on käytössä ensimmäistä vuottaan.

”Tekonurmikenttä on kokonaan kierrätettävä ja kun sen elinkaari tulee päätökseensä, siitä voidaan rouhia uudelleen muovin raaka-ainetta. Siinä ei ole ollenkaan esimerkiksi lateksia ja sen täyttöaineena on luonnonmukainen ja orgaaninen rouhe”, ELo kertoo.

Kentän rouhe on tehty sokeriruo’osta tai sokerijuurikkaasta ja materiaali syntyy sokerin valmistuksessa sivuvirtana syntyvästä raaka-aineesta. Se on sertifioitu täysin biohajoavaksi ja kompostoitavaksi. Se voi korvata kumirouheen, kun kenttiä uusitaan.”

Materiaali ei ime vettä, ei jäädy eikä muuta muotoaan. Se on kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan hyväksymä.

Elokuun loppuun mennessä Suomeen on asennettu kolme päästötöntä kenttää. Espoonlahden lisäksi muut sijaitsevat Iisalmessa ja Rajamäellä. Kentät ovat korkeimman laatutason tekonurmikentiä kaikille jalkapallon eri pelitasoille.

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suomalaisuutuus tekonurmien valmistamisessa – tekee mahdolliseksi kierrätyksen”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi