Tallinna-tunnelin rahoitus etenee, vakuuttaa kiinalaisrahaston nokkamies: ”Raha löytää tiensä kuin virtaava vesi”

Toucstone Capital Partnersin nokkamies Kenny Song ei murehdi Britannian brexit-sotkua, vaikka Tallinna-tunnelin rahoittajaksi sitoutuneen sijoitusyhtiön kotipaikka on Lontoo.

Suomessa vierailevan Songin mukaan finanssialan firmat näyttävät pysyvän Lontoossa, vaikka esimerkiksi autonvalmistajat ovat ryhtyneet brexit-pakolaisiksi.

”Britannia on meille hyvä tukikohta. Sijoitusalan säännöt toimivat siellä hyvin, ja kaupungista on hyvät yhteydet eri puolille maailmaa. Totta kai brexit tuo muutoksia, mutta onhan mahdollista, että esimerkiksi Pohjois-Irlannin Belfastista tulee alennetun verokannan alue”, Song miettii.

Hänen muutaman päivän vierailunsa Suomessa on seurausta 15 miljardin euron aiesopimuksesta, jonka Peter Vesterbackan ja Kustaa Valtosen yhteinen Finest Bay Area ja Songin perustama yritys solmivat viime maaliskuussa. Tavoitteena on toteuttaa Suomen ja Viron välille rautatietunneli, jossa junat kulkevat viimeistään vuoden 2024 joulukuussa.

Jo silloin Song luonnehti HS:n haastattelussa Tallinna-tunnelia kannattavaksi infra-hankkeeksi eikä hänen mielensä ole siitä muuttunut.

”Meillä on kokemusta, teknologista osaamista ja rahoituskykyä juuri tällaisista infrahankkeista. Kun kohde arvioidaan toteuttamiskelpoiseksi ja kannattavaksi, raha löytää tiensä kuin virtaava vesi.”

Mutta ilman päättäjien tukea tunnelirakentaminen ei voi edetä, Song myöntää.

Poliitikot ja virkamiehet Suomessa ja Virossa ovat epäilleet tunnelihankkeen mielekkyyttä ja kannattavuutta. Suomen ja Viron sekä Helsingin ja Tallinnan yhteistyöliittymä Finest Linkin virallisessa esiselvityksissä tunnelin rakennuskustannuksiksi arvioitiin jopa 13–20 miljardia euroa.

Finest Bayn ajatuksena on, että rakennuskustannukset saataisiin maksettua lippu- ja rahtikuluilla. Takaisinmaksuaika voisi olla 17 vuotta, jos esimerkiksi edestakainen matka junalla Helsingistä Tallinnaan maksaisi 100 euroa. Lipun hintaa on pidetty halpoihin laivamatkoihin verrattuna kalliina.

”Jokaisessa rahoituskohteessamme me punnitsemme kannattavuutta useista näkökulmista. Esimerkiksi oletusta matkalippujen tulokertymästä voi perustella sillä, että ihmiset valitsevat vaihtoehdoista itselleen mukavamman ja nopeamman matkustustavan”, Song sanoo.

Song näkee tunnelissa hyvät mahdollisuudet lisätä työllisyyttä, ihmisten liikkuvuutta, nopeuttaa rahtiliikennettä ja kehittää kiinteistöjä uusien asemien tienoilla.

Finest Bayn hankkeessa asemia tulisi neljä: kolme Suomeen ja yksi Viroon. Hankkeen talousyhtälöön liittyy myös asuntorakentamista mahdollistavan keinosaaren rakentaminen Helsingin edustalle.

Ajatuksena on ollut, että juna kulkisi Suomen ja Viron välin puolessa tunnissa, kun nyt nopein lauttayhteys on reilut kaksi tuntia.

Länsimaissa kiinalaisrahoitukseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti kriittisesti eikä Tallinna-tunneli eroa tässä suhteessa muista hankkeista. Touchstonen rahoituksesta tulee Songin mukaan puolet Kiinasta ja puolet muualta.

Song on kuitenkin perustamassa uutta China Investment Construction -yhtiötä (CICG), jonka on määrä listautua pörssiin Britannian lisäksi Hongkongissa ja Singaporessa. Hongkongissa listautuminen on jo vireillä.

Tavoitteena on koota infrahankkeisiin rahoitusta monipuolisesti kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, jolloin ne eivät olisi leimallisesti kiinalaisten rahoittamia.

”Tämän uuden yhtiön alle tulisi myös Tallinna-tunneli”, Song sanoo.

Tunnelin rakentamisesta on tehty puitesopimukset useiden yhtiöiden kanssa. Suomesta mukana ovat A-Insinöörit ja Pöyry, Kiinasta China Railway International Group, China Railway Engineering Company (CREC) ja China Communications Construction Company sekä turkkilainen rakennusyhtiö Gama Holdings.

Jotta tunnelihanke etenee, kaavoituksen tulisi edetä molemmissa maissa. Suomessa Finest Bayn harmiksi hankaluuksia on aiheuttanut jo kaavahierarkian ensimmäinen askel eli uusi maakuntakaava. Siihen ei saatu Espoon kautta kulkevaa tunnelivarausta, vaan vain Helsingin kautta Helsinki-Vantaalle kurkottava linjaus.

Maakuntakaavaa on mahdollista täydentää erillisellä ratkaisulla, jos tunnelihanke Espoon kautta lähtee vetämään.

Ympäristövaikutusten arviointi on edennyt Suomen merialueella, mutta Virossa sen aloitus on takkuillut. Viron parlamenttivaalien jälkeen koottu hallitus on esittänyt Finest Baylle 29 kysymyksen listan, johon Kustaa Valtosen mukaan on kirjoitettu liki tuhatsivuinen vastauskirje.

”He saavat sen tuota pikaa”, Valtonen sanoo.

Kenny Songin tavoitteena on vauhdittaa hanketta eteenpäin tapaamalla avainhenkilöitä molemmissa maissa. Hän toivoo voivansa omalla panoksellaan vakuuttaa päättäjiä hankkeen mielekkyydestä.

Yksi luottamusta herättävä askel voisi olla aiesopimusta laajemman rahoitussopimuksen allekirjoitus Finest Bayn ja Touchstonen välillä. Maaliskuussa osapuolet arvioivat tämän toteutuvan kuudessa kuukaudessa.

”Sitä on hiottu tässä koko ajan, ja olemme melkein aikataulussa. Emme ole pitäneet kiirettä, mutta uutisoitavaa on luvassa ihan lähiaikoina”, Valtonen sanoo, ja Song nyökkää vieressä.

Touchstone on etsimässä muitakin sijoituskohteita ja yhteistyökumppaneita Suomessa ja Baltian maissa. Noin 60 prosenttia Touchstonen rahoituskohteista on infrahankkeita, mutta Britanniassa se on Songin mukaan osallistunut myös uusien asuinalueiden rakentamiseen.

”Britannian hallituksen kanssa on neuvoteltu yhteisestä kaivoshankkeesta Afrikassa”, Song sanoo.

Touchstonen isoin hanke tänä vuonna on ollut Lähi-Idässä Omanissa, missä rahaston omaa rahaa on kiinni kahdeksan miljardia euroa. Tallinna-tunnelissa Touchstone on lupautunut rahoittamaan kolmanneksen eli noin viisi miljardia euroa pääomasijoituksena ja loput velkarahoituksella.

”Voi olla, ettei Tallinna-tunneli ole kaikkein suosituin infrahanke Suomessa juuri nyt, mutta silti sen rakentamiselle on tarvetta”, Song sanoo.