Norjassa tehdään siltatyöhanke kokonaan ilman piirustuksia

Tietomalliasiantuntijat Suomesta, Norjasta, Tanskasta ja Puolasta tekevät uniikin betonisillan mallintamisen. Kaikki suuret norjalaiset infrahankkeet tehdään nykyisin mallintamalla.

Norjalaissillan pituus on 634 metriä ja pääjänne liki 200 metriä. Kuva: Sweco

Randselva Bru on portugalilaisen Armando Rito Engenharia -toimiston suunnittelema kotelopalkkisilta, jonka pituus on 634 metriä ja pääjänne liki 200 metriä. Suunnitelmat olivat 2D-kuvina, vaikka Norjan kaikki isot infrahankkeet toteutetaan mallintamalla ilman paperipiirustuksia.

”Norjalaiset viranomaiset vaativat, että kaikki sillat tietomallinnetaan, ja Norja on myös Pohjoismaista pisimmällä paperittomien hankkeiden toteutuksessa”, kertoo Swecon silta-vientiosaston päällikkö Antti Jussila.

”Swecon rooli hankkeessa on sillan suunnitelmien mallintaminen, piirustuksettoman prosessin hallinta ja tierakenteiden suunnittelu sillan ympärillä.”

Monimutkaisia muotoja joen yli

Randselva-joen yli kulkevan sillan rakentamismenetelmä on poikkeuksellinen, sillä se pitää sisällään monimutkaisia geometrisiä muotoja.

Tasapainotetussa ulokemenetelmässä silta rakennetaan T-kirjaimen muotoon. Ensin tehdään keskelle suuri välituki ja sitten aletaan rakentaa siltaa kahteen suuntaan. Sillan tietomalli on pitänyt organisoida huolella.

”Malli on suunniteltu niin, että kaikki projektiryhmässä tietävät koko ajan, mikä osa mallia on vaiheessa ja mitä tietoja voi hyödyntää esimerkiksi tavaroiden tilauksissa”, kertoo Swecon BIM-asiantuntija ja parametrisen mallintamisen kehittäjä Rasmus Sainmaa.

Pilvessä tietomalli on yksityiskohtineen kaikkien osapuolten saatavilla, ja suunnittelu- ja työmaakokouksissa kommunikoidaan puhtaasti tietomallin avulla. Malli on hankkeen ainoa virallinen aineisto myös työmaalla.

”Urakoitsijan käytössä on siirrettävä koppi eli BIM-kioski tietokoneineen”, Sainmaa kertoo.

Mallin ansiosta erilaiset pinnat siirretään suoraan koneautomaatioon ja kaivannot tehdään oikeassa koossa oikeisiin paikkoihin. Myös rakenteet mitataan paikoilleen mallin koordinaatti- ja mittatietojen avulla.

”Näin vältetään hankalia työvaiheita. Esimerkiksi paperikuvien koordinaattipisteitä ei tarvitse naputella mittauslaitteelle.”

Yli 200 uniikkia jännekulkua

Siltahankkeessa käytetään parametrisen mallintamisen menetelmää, joka tarjoaa useita konkreettisia hyötyjä.

”Vaikka lähtötiedot tulivat viime tingassa, parametrisen menetelmän ansiosta pystyimme mallintamaan etukäteen monia detaljeja”, Sainmaa kertoo.

Perinteisellä tavalla toteutetussa mallintamisessa muutosten tekemiseen olisi ollut liian vähän aikaa eikä tietomallia olisi ehditty toteuttaa aikataulussa.

”Nyt periaatteet oli jo mallinnettu ja riitti, että päivitimme mallia lopullisilla laskelmilla.”

Valtavaa kokonaisuutta olisi vaikea hallita ilman tarkkaa tietomallia, sillä silta sisältää tällä hetkellä yli 200 uniikkia jännekulkua ja yli 200 000 raudoitetta. Kaiken tiedon käsittely manuaalisin menetelmin olisi mahdotonta.

Suomessa on tehty piirustuksettomista hankkeista vasta joitakin kokeiluja ja osakokonaisuuksia. Helsingin Ruoholahden ja Jätkäsaaren yhdistävä Crusellin silta oli kaupungin ensimmäinen siltahanke, jossa on käytetty mallinnusta kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen. Silta avattiin kesäkuussa 2011.

Mallintamisen pilottina toimiminen aiheutti myös ongelmia hankkeelle. Esimerkiksi mallin ilmoittamat raudoitteiden ja siltakanteen sijoitettujen kaapelien ja kunnallisteknisten putkien törmäyskohdat eivät vastanneet todellisuutta.

Norjassa piirustuksettomia hankkeita on tehty jo useita.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Norjassa tehdään siltatyöhanke kokonaan ilman piirustuksia”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi