”Lainvastaista ja tarkoituksellista”

Suomessa on yli 400000 rajoitusten alaista Ara-asuntoa. Uusia tehdään jatkuvasti ja vanhoja vapautuu rajoituksista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) valvontapäällikkö Sami Turunen, 40, vastaa tiiminsä kanssa siitä, että lakeja ja säännöksiä noudatettaisiin mahdollisimman tarkasti.

”Tavoitteena on vastuullisesti toimivat yhtiöt, joiden asunnoissa on kohtuullinen, hoito- ja rahoituskustannuksiin perustuva vuokra”, Turunen sanoo.

Haastattelun aikana Turunen on käymässä Lahdesta Helsingissä, jossa hän neuvotteli Araa valvovassa ympäristöministeriössä. Työmatkoja kertyy noin päivä viikossa, useimmiten juuri Helsinkiin. Käytännön valvontakäyntejä hän ei juuri enää tee. Nyt hänen työnsä painottuu niihin jatkotoimiin, joita tarkastuksissa havaituista rikkeistä tai puutteista seuraa.

Turusen johdettavana on kaksi tiimiä, joissa on yhteensä 13 henkilöä. Tehtävä käsittää sekä hakemusten tarkastamista että ohjaus- ja valvontatehtäviä.

”Selvästi suurempi panostus on ohjauksessa ja valvonnassa. Hakemuksien osalta saatetaan ottaa kantaa esimerkiksi joihinkin yritysjärjestelyihin”, Turunen sanoo.

Yleishyödyllisten yritysten valvonnan tarve on lisääntynyt.

”Yleishyödyllisyyden valvonta on nousussa. Siihen on lisätty resursseja siksi, että sääntöjä on rikottu muutamassa yhteisössä. Tietyt toimijat ovat lähteneet haastamaan yleishyödyllistä järjestelmää ja sen sääntöjä”, Turunen sanoo.

Hakematta esiin nousevat Nuorisosäätiön rikosepäilyt ja muun muassa Siscon konkurssin liittyvät sotkut. Nuorisosäätiötä epäillään isoista väärinkäytöksistä ja jopa kymmenien miljoonien eurojen hävittämisestä. Ara on peruuttanut siltä yleishyödyllisen statuksen. Hallinto-oikeus piti ratkaisun voimassa, mutta Nuorisosäätiö on valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Turusen mielestä Nuorisosäätiön ongelmiin puututtiin suhteellisen nopeasti.

”Se on ollut yllättävän laaja ja iso juttu myös säätiön ulkopuolella. Nuorisosäätiö oli kyseenalaistanut ne periaatteet, mitä yleishyödyllinen yhteisö voi tehdä ja mitä ei. Epäilyjen mukaan toiminta oli lainvastaista ja tarkoituksellista.”

Valvonnan prosessit kestävät pitkään. Esimerkiksi Nuorisosäätiön selvitys alkoi Arassa vuonna 2016. Se kertoo myös kielletyn toiminnan laajuudesta.

”Tapaukset voivat kestää tosi pitkään, usein viisi vuotta ei riitä.”

Konkurssiin ajautunut Sisco oli myös iso tukituotannon rakennuttaja. Ara on tehnyt yhtiöstä tutkintapyynnön poliisille. Valtiolla on konkurssivyyhdessä kymmenien miljoonien takausvastuut.

Oikeuteen on päädytty myös kahdessa tapauksessa, joissa asuntoyhtiö on vaatinut sijoittamilleen omille varoille tavallista korkeampaa, yli 4 prosentin korkoa. Ara on voittanut molemmat tapaukset hallinto-oikeudessa, toisessa yhtiö on hakenut valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Suurin osa toimii oikein

Ongelmista huolimatta Turunen muistuttaa, että yhteensä 570 nimetystä yleishyödyllisestä yhteisöstä suurin osa on edelleen todella yleishyödyllisiä ja sitoutuneita. Niiden osalta toiminta painottuu ohjaamiseen ja kysymyksiin vastaamiseen.

Aran valvonta käsittää monia asioita. Keskeistä on valvoa, että asunnot ovat siinä käytössä, mihin ne on rakennettu. Erityisesti tämä koskee erityisryhmien asuntoja, joihin myönnetään korkotukilainojen lisäksi myös avustusta.

”Oleellista on, että erityisryhmien asunnot kohdistuvat niille, kenelle ne on tarkoitettu. Joihinkin tapauksiin olemme puuttuneet, ja tukia on peritty takaisinkin. Pääsääntöisesti asukasvalinnat ovat kuitenkin olleet hyvässä kuosissa.”

Ara valvoo myös vuokrien ja asumisoikeuskäyttövastikkeiden määräytymistä. Asukasvalinnat on keskeinen kiinnostuksen kohde, ja siinä Aran roolina on opastaa, sillä valvonta kuuluu kunnille. Purkuavustukset, asuntojen vapautukset rajoituksista ja käyttötarkoituksen muutokset ovat myös valvonnan kohteina.

Turunen osallistuu myös valtion riskien hallintaan, kun pohditaan, mitä kohteita lainoitetaan ja mihin kohdennetaan tarkastuksia. Yhtiöistä tehdään myös vakavaraisuusarvioita.

”Työssä on paljon erilaisten linjausten pohtimista, esimerkiksi mihin yleishyödyllinen yhteisö voi sijoittaa varojaan. Esimerkiksi Nuorisosäätiö on ottanut selvästi kiellettyjä riskejä. Rajoja vedetään sekä yksittäisissä tapauksissa että yleisellä tasolla”, Turunen sanoo.

Aina valvonta ei onnistu

Aina Aran valvonta ei riitä tai lainsäädäntö ei mahdollista tapahtumiin puuttumista.

Näin kävi, kun Kojamo myi M2-Kodeille yli 8600 asuntoa. Asukkailta vuokrissa kerätyt, asuntojen korjaamiseen tarkoitetut mittavat varat eivät siirtyneet kaupan mukana, koska asunnot myytiin kiinteistökohtaisina kauppoina eikä yhtiöinä.

Aralla ei ollut keinoja puuttua asiaan. Se pystyi vain pahoittelemaan, että korjausvarat eivät siirtyneet kaupassa. Sinänsä menettely toteutettiin lain kirjaimen mukaan.

Ara ei pysty vaikuttamaan myöskään menettelyyn, jossa yleishyödylliset asunnot korjataan priimakuntoon juuri ennen kuin niitä koskevat rajoitukset loppuvat. Silloin korjausten hyöty kohdentuu markkinaehtoiseen toimintaan.

Nykyisin korjausrahojen keräämistä on rajoitettu uusissa kiinteistöissä yhteen ja vanhemmissa kiinteistöissä kahteen euroon neliöltä kuukaudessa.

Ara sai pari vuotta sitten uuden työkalun vuokrien valvontaan. Ensimmäistä kertaa nyt pystytään valvomaan sitä, onko vuokrissa kerätyt korjausrahat myös käytetty korjaamiseen.

”Se on hyödyllinen työkalu, koska se osoittaa omakustannusperiaatteen toteutumisen yhtiössä”, Turunen sanoo.

”Heikompiosaisen puolustamista”

Turusen työkentässä tapahtui iso muutos, kun Kojamo ja Sato vetäytyivät lähes täydellisesti yleishyödyllisestä toiminnasta. Sato teki sen hiljaisesti, Kojamo kertarysäyksellä. Kumpikaan yhtiö ei ole rakennuttanut Ara-kohteita enää pitkään aikaan.

Näin rikkomuksiin puututaan

Kun yleishyödyllisen yhteisön ongelmatapaus tulee ilmi, siitä tehdään perusselvitystä hankkimalla mahdollisimman paljon tietoa eri lähteistä. Muille viranomaisille tehdään tietopyyntöjä. Sen jälkeen ongelmayhtiöön sovitaan tarkastus tai ainakin tapaaminen yhtiön henkilöiden kanssa.
Tarkastukset hoidetaan paikan päällä tapahtuvina tapaamisina.
Tarkastuksen edettyä tehdään alustava tarkastuskertomus, jota tarkastuksen kohteella on oikeus kommentoida. Tässä vaiheessa Ara saattaa jo esittää toimenpiteitä asian johdosta. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Lopullisessa tarkastuskertomuksessa on Aran arvio tapahtumista ja päätös niistä seuraavista toimenpiteistä. Ne käynnistetään välittömästi, mikäli ratkaisussa ei sallita selvityksen kohteelle aikaa puutteiden tai väärinkäytösten korjaamiseksi.
Aralle tehtävien kanteluiden kohdalla toimintatapa on erilainen kuin tarkastuksissa. Kantelun tekijältä kysytään ensin, haluaako tämä, että asia käsitellään kanteluna. Kantelijan nimi tulee prosessissa näkyviin.
Kantelun kohteelta pyydetään selvitys, jonka Ara sitten arvioi. Prosessi on kirjallinen.
Aran ratkaisu kanteluun on viranomaisen näkemys asiasta, eikä ratkaisuun sisälly asiakkaan kuulemista. Kantelun kohteena olevassa asiassa joko havaittiin tai ei havaittu lainvastaista toimintaa.
Joissain harvoissa tapauksissa kantelu voi johtaa tarkastukseen.

Kojamon ja Saton omistusosuus Suomen kaikista Ara-asunnoista on supistunut lähes olemattomiin, 1–2 prosenttiin.

Turusella on kaupallinen, ylemmän tradenomin koulutus, johon sisältyy laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja. Hänellä on takana jo 16 vuotta erilaisissa ohjaus- ja valvontatehtävissä. Arassa hän on ollut 6 vuotta ja sitä ennen muun muassa sertifiointitehtävissä.

Turusessa on aimo annos maailmanparantajan vikaa. Sertifioinnin kohteina olivat Reilun kaupan tuotteet, ja asuntopuolellakin hänellä on isoja tavoitteita.

”Työuraani on leimannut selvästi eettinen painotus. Haluan tehdä työtä, jolla on suurempi tarkoitus, heikompiosaisen puolustaminen. Haluan vaikuttaa rakenteisiin, jotta ihmiset pärjäisivät itse, myös asumisessa. Tämä antaa työhön sisältöä ja tarkoitusta”, Turunen sanoo.

Luulisi, että Nuorisosäätiön kaltaiset tapaukset tekisivät valvojasta kyynisen. Turunen kuitenkin kertoo saavansa voimaa siitä, että suurin osa yhtiöistä on äärimmäisen sitoutuneita asukkaiden aseman parantamiseen ja rehelliseen omakustannusvuokralla toimimiseen.

Myös työn merkittävyys pitää motivaatiota yllä.

”Ara-asunnoissa asuu satojatuhansia suomalaisia. 70 vuodessa on rakennettu yli miljoona asuntoa. Markkinat eivät hoida kaikille ihmisille asuntoja. Tällä työllä on tarkoitus.”

Turusen mukaan pitää kuitenkin varoa, että valvonnassa ei ajauduta turhaan byrokratiaan.

Tehokkaampaa valvonnan kohdennusta

Resurssien niukkuus turhauttaa Turusta. Aran tehtävät ovat lisääntyneet enemmän kuin henkilöstö. Siksi valvontaa on kohdennettava nykyistä tehokkaammin riskikohteisiin. Väärinkäytöksiä pyritään ehkäisemään ennalta keräämällä tietoa ja tapaamalla osapuolia.

Myös digitalisaatiota ja viranomaisten yhteistyötä on petrattava.

”Meidän on pystyttävä toimimaan asiakaslähtöisesti, riskiperusteisesti, ripeästi ja yhteistyössä eri viranomaisten kanssa”, Turunen linjaa.

Valvonnassa on panostettu tiimityöskentelyyn. Silloin kaikkien osaaminen kasvaa ja sijaistukset onnistuvat helpommin.

Turunen antaa päättäjille saman neuvon kuin monet muutkin. Lainsäädäntöön ja määrärahoja koskeviin päätöksiin tarvittaisiin pitkäjänteisyyttä.

”Nopeat muutokset ovat yrityksille vaikeita. Kannatan asuntopolitiikan 8-vuotista toimintaohjelmaa.”