Rankkasateet uhkasivat romahduttaa rivitalon Tampereella – asiantuntijoiden mukaan moni koti on rakennettu ilman huolta ilmastonmuutoksesta

Nykyvaatimuksilla rakennettujen talojen pitäisi kestää ilmastossa tapahtuvat muutokset, mutta vanhemmissa rakennuksissa tilanne voi olla toinen.

Rinne on sortunut lähes kauttaaltaan ja jättänyt näkyviin talon perustukset. Kuva: Reijo Hietanen

Jatkuvat sateet voivat aiheuttaa tiivistyvissä kaupungeissa ongelmia, joita rakennuskannassa ei ole osattu ottaa huomioon. Riskiä aiheuttavat todennäköisesti tulvat sekä äärimmäiset talviolosuhteet.

Nykyvaatimuksilla rakennettujen talojen ja yhdyskuntarakenteen pitäisi kestää ilmastossa tapahtuvat muutokset, mutta etenkin vanhemmissa rakennuksissa tilanne voi olla toinen.

Pitkään jatkunutta vesisadetta epäillään syyksi Tampereella tapahtuneessa maasortumassa. Kaikki talon asukkaat joutuivat evakkoon, kun maa alkoi murentua Kaarilassa sijaitsevan taloyhtiön alta.

Lue lisää: Romahdusvaarassa olevan talon pelastamiseksi löytymässä ratkaisu

Sortuman syytä selvitetään parhaillaan. Vesimassojen epäillään lisänneen maan painoa, mikä on sitten aiheuttanut vajoamisen.

Tampereen tapaus muistuttaa, että rankka vedentulo ja tulvat saattavat tulevaisuudessa koetella suomalaisia kiinteistöjä aiempaa kovemmalla kädellä.

Suomen kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin ja sateinen. Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan talvikauden keskilämpötila on ollut tähän mennessä 5–6 astetta tavanomaista korkeampi. Tammikuussa oli jopa 10 astetta tavallista lämpimämpää.

Lisääntyvät sademäärät rasittavat julkisivuja

Vastaavia talvia voi tulla lisää, ja myös ääriolosuhteet lisääntyvät, kertoo Ilmatieteen laitoksen Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikön päällikkö Hilppa Gregow. Tämä asettaa rakennustekniikalle uusia vaatimuksia.

Ääri-ilmiöiksi lasketaan muun muassa voimakkaat sateet. Etenkin talvella rankkasateet ovat vahingollisia, sillä maan ollessa roudassa sadevesi ei pääse imeytymään maahan vaan jää pinnalle. Se voi lisätä hulevesitulvia etenkin kaupunkialueilla.

Suuria vahinkoja aiheuttavan rankkasadetulvan todennäköisyys on suurin kaupungeissa, joiden alueella on vähemmän vettä imevää pintaa, kuten puistoja ja muuta kaupunkivihreää, ja rakennustiheys on suurinta.

Lisääntyvät sademäärät rasittavat rakennusten julkisivuja ja pystypintoja. Lämpötilan nousun vuoksi etenkin sisämaassa ja pohjoisessa lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin yleistyy.

Nykyisissä vuonna 2018 hyväksytyissä rakennusvaatimuksissa ilmastossa tapahtuvat muutokset on otettu huomioon, mutta etenkin vanhemmissa rakennuksissa on puutteita, todetaan Tampereen yliopistossa äskettäin tarkastetussa väitöskirjassa.

Suomen kerrostalokannasta yli puolet on rakennettu vuosina 1960–1989.

”1980–90-lukujen rakennetussa ympäristössä ilmastonmuutoksen tuomia ääri-ilmiöitä ei välttämättä ole osattu ottaa huomioon yhtä tarkasti kuin uusissa rakennuksissa”, Gregow sanoo.

Hän katsoo, että vanhempi rakennuskanta ja yhdyskunta-alueet tulisi alueellisesti kartoittaa ääriolosuhteita ajatellen.

”Suomen eri alueet muuttuvat ilmastollisesti eri tahtiin. Mikroilmastossa on suuria eroja nyt ja tulevaisuudessa”, hän sanoo.

”Kunnissa voi olla olla hyvin erilaisia valmiuksia”

Tänä vuonna Keski- ja Pohjois-Lapissa on ollut poikkeuksellisen paljon lunta. Lapissa on näin paljon lunta vain kerran 50 vuodessa.

Gregowin mukaan myös runsaslumisuus on osa ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärisääolosuhteita. Etenkin yllättävän runsaat lumisateet voivat jatkossa aiheuttaa merkittäviä ongelmia.

Rankkasateiden aiheuttamiin tulviin ja taajamatulviin on kaavoituksessa osattu nykyisin varautua jo melko hyvin hulevesien suunnitelmallisella hallinnalla, rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä arvioi.

”Kaavoitusta ohjaaviin säädöksiin on vuodesta 2009 lähtien sisältynyt varautuminen myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Sanoisin, että pääsääntöisesti uusissa kohteissa nämä on osattu huomioida”, Seppälä sanoo.

”1980–90-lukujen rakennetussa ympäristössä ilmastonmuutoksen tuomia ääri-ilmiöitä ei välttämättä ole osattu ottaa huomioon yhtä tarkasti kuin uusissa rakennuksissa.”

Vanhemmissa kohteissa voi kuitenkin hänen mukaansa olla puutteita. Maaperän kantavuuteen saattaa vaikuttaa myös pohjaveden pinnan lasku.

”Kunnissa voi olla olla hyvin erilaisia valmiuksia arvioida esimerkiksi maanperän kestävyyttä”, Seppälä kertoo.

Rakennustekniikan professori Tim Länsivaara Tampereen yliopistosta muistuttaa, että hulevedenpoisto tulee huoltaa ja tarkistaa säännöllisesti.

Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvettä, joka virtaa sateen sattuessa esimerkiksi maan pinnalta ja rakennusten katoilta.

Poikkeuksellinen tapaus

Länsivaara korostaa, että Tampereen maasortuma oli hyvin poikkeuksellinen. ”Ei ole syytä olettaa, että monia tällaisia tapauksia olisi tiedossa muualla”, hän sanoo.

”Etenkin, jos hulevesiasiat ovat kunnossa, mitään syytä huoleen ei pitäisi olla.”

Länsivaara katsoo kuitenkin, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena voi tulla esiin riskikohteita, joita ei aiemmin ole osattu ajatella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi pohjarakenteisiin on tutkittu Suomessa vähän jos ollenkaan, hän kertoo.

”Nykyisissä säädöksissä on varmistettu tietty varmuustaso, mutta on selvää, että osa vanhemmasta rakennuskannasta on jäänyt sen alapuolelle.”

Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi jokiuomien varrella sijaitsevat vanhat talot.

”Ne on aikoinaan rakennettu näyttävästi joen törmälle, mutta ei ole osattu huomioon esimerkiksi joen eroosiota, joka syö joenuomaa”, Länsivaara arvioi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rankkasateet uhkasivat romahduttaa rivitalon Tampereella – asiantuntijoiden mukaan moni koti on rakennettu ilman huolta ilmastonmuutoksesta”

  1. Niin kutsutulla ilmaston muutoksella ei ole mitään tekemistä tämän tapauksen kanssa. Rakennuslehti lähenee päivä päivältä mv-lehteä juttujen sisällön todenperäisyydessä.

Vastaa