Elämää koronan jälkeen – toimistotyö ja asuntoalueiden arvostukset muuttuvat

Koronavirusepidemian jälkeen maailma ei ole enää ennallaan. Osa muutoksista on lyhytaikaisia, osa pysyviä. Murrosvaihe jatkuu ainakin niin kauan kunnes virusta vastaan on saatu rokote eli ennusteiden mukaan ehkä jopa vuosi.

Senkin jälkeen ihmisillä on takaraivossaan muisto pelon ajasta. Kukaan tuskin jättää enää esimerkiksi influenssarokotetta ottamatta vaan ymmärtää, että ei halua olla osa tartuntaketjua, joka voi johtaa jonkun kuolemaan.

Vaikka palaisimme nykyisestä etätyöstä normaaliin toimistotyöhön jo syksyllä, on moni asia muuttunut tai ainakin seuraavia muutoksia jo mietitään työpaikoilla.

Kun tulet toimistolle, ovet aukeavat automaattisesti, jotta sinun ei tarvitse koskettaa kahvoja. Kahvat on vaihdettu kuparisiksi tartuntariskin vähentämiseksi tai ne puhdistetaan automaattisesti.

Hissin sijaan käytät mieluummin portaita, koska et tiedä onko joku yskiskellyt hississä. Vaistomaisesti katsot, että hissiin ei ole tulossa muita. Hissin nappuloihin sinun ei tarvitse koskea, sillä hissi toimii ehkä jo äänikomennolla. Hissi pitää itsekin kovaa ääntä, sillä ilmanvaihto on täysillä ja ilma suodatetaan sairaalatason suodattimien läpi jokaisen käyttökerran jälkeen.

Samanlaisia suodattimia on käytössä työtilassakin ja lisäksi tilat on jaettu ilmanvaihdon osalta erillisiin osastoihin tai ilmanvaihto on jopa henkilökohtaista suoraan työpisteellä.

Huomaat, että huoneilma ei ole enää keuhkoja raastavan kuivaa. Rakentamismääräykset ovat saaneet joustaa, kun ilmaa on alettu kostuttaa. Tietenkin niin, että mikrobit eivät samalla kasva.

Ilmaa riittää muutenkin enemmän mihin olet tottunut. Tarpeenmukaiselle ilmanvaihdon säätelylle ei ole nyt tarvetta, sillä terveys on nyt tärkeämpää kuin energiansäästö. Pyörivät lämmöntalteenottolaitteet ovat saaneet väistyä riskittömämpien tieltä.

Jos työpaikallasi on painovoimainen ilmanvaihto, on sitä tehostettu pitämällä ikkunoita auki, taas vastoin ministeriön ohjeita.

Sälekaihtimet ja verhot ovat aina auki, jotta tilaan saadaan mahdollisimman paljon viruksia tuhoavaa auringonvaloa.

Jos olet tottunut avokonttoriin, jossa työntekijät on ahdettu toistensa kylkiin kiinni, voit yllättyä. Tilaa on nyt väljästi ja lähin työkaveri on parin metrin päässä eikä kukaan ole sinua nokikkain. Väljyyden tunnetta lisää se, että osa työkavereista on vuorollaan etätyössä ja vähintäänkin yhtenä päivänä kokouksetkin pidetään etänä.

Tiloja on myös jaettu osastoihin jakoseinillä ja kaapeilla. Sitä riskiä työnantaja ei voi ottaa, että koko työporukka sairastuu yhtä aikaa. Siksi työporukoita jaetaan pieniin ryhmiin, jotka eivät ole kuin etäyhteydessä toisiinsa. Ruokailukin tehdään porrastetusti eikä neuvottelutiloissa saa olla kuin viisi henkilöä kerrallaan. Tarvittaessa muut osallistuvat kokoukseen etänä.

Yleisissä tiloissa ja kahviloissa puolet pöydistä on viety pois ja tuolejakin on vain muutama pöytää kohden. Käytävien ryhmätilat ja sohvat ovat väistyneet yksittäisten tuolien tieltä.

Kaikissa toimiston materiaaleissa on otettu huomioon antimikrobiset ominaisuudet ja helppo puhdistettavuus. Monet sairaaloissa hyviksi havaitut materiaalit ja pinnat on tuotu toimistoihin. Tiloihin saatetaan laittaa yöksi päälle UV-valaistus, joka steriloi pinnat.

Työpisteiden luona on käsidesipulloja ja lisäksi siivoojat käyvät monta kertaa päivässä desinfioimassa pöytiä, ovenkahvoja ja wc-tiloja.

Kukaan ei enää vedä vessaa sulkematta ensin kantta. Käsipyyhkeet ja puhaltimella toimivat käsien kuivaimet on viety pois ja jäljellä ovat vain paperiset kertakäyttöpyyhkeet.

Miten käy toimistotilan tarpeelle?

Voi olla, että et edes palaa vanhaan työtilaasi, vaan työnantaja on ottanut huomioon etätyön tuoman mahdollisuuden vähentää toimistoneliöiden määrää. Työpisteitä on vähemmän kuin työntekijöitä, mikä sekin kannustaa etätyöhön.

Se ajatus, että ihmisiä voi ahtaa aina vaan entistä tiukemmin, on kuitenkin tullut tiensä päässä. Nyt välttämätöntä väljyyttä tulee sitä kautta, että vain osa työntekijöistä on samaan aikaan työtiloissa ja palavereissakaan ei kaikkien ole välttämätöntä olla fyysisesti paikalla. Jos joku haluaa tehdä töitä ihan eri vuorossa kuin muut, se sallitaan ja siihen saatetaan jopa kannustaa.

Se on selvää, että koronavirus ja etätyön kasvu muuttavat toimistotilan käyttöä, mutta muutos voi olla sekä siihen suuntaan, että halutaan lisää väljyyttä että siihen suuntaan, että tarvitaan vähemmän tilaa. Modernille tilalle on kummassakin trendissä kysyntää, mutta vanhentuneen, joustamattoman tilan käyttö hankaloituu entisestään. Sekin on selvää, että niin kauan kuin toimistotyö on murroksessa, yritysten into tehdä kovin pitkäaikaisia vuokrasopimuksia on matala.

Toimistotyö voi olla pysyvästi erilaista kuin se mihin olemme tottuneet. Ison pääkonttorimaisen tilan ja avokonttoreiden sijaan kysyntää voi olla pienistä joustavista tiloista, joissa on hyvät etätyömahdollisuudet. Koronaviruksen tuoma epävarmuus saa osan yrityksistä etsimään joustavaa tilaa, joka vastaa nopeisiin muutoksiin tilan tarpeessa. We Work -tyyppisille liian vilkkaille tiloille ei kuitenkaan välttämättä ole nyt kysyntää.

Etäisyyden ottaminen saattaa tarkoittaa myös sitä, että toimistot ja neuvottelutilat kalustetaan uudella tavalla. Etäisyys, turvallisuus ja hygieania tulevat sisustussuunnittelun tavoitteiksi.

Avokonttorit eivät ole myöskään enää läpikulkupaikkoja vaan kulkureitit suunnitellaan niin, että ei synny turhia kohtaamisia. Kun ennen haettiin ”pöhinää” ja kohtaamisia, nyt niitä pyritään välttämään.

Sellaiset tilat, joihin voidaan helposti osastoida sekä jakoseinillä että ilmanvaihdon ja wc-tilojen osalta pienille ryhmille koronaviruksen tartuntaa vastaan, saattavat kasvattaa suosiotaan.

Isojen kokoushuoneiden tarve sen sijaan vähenee eikä kukaan halua enää puhelinkoppeja, jotka helposti mielletään virusten kasvulaatikoiksi.

Etätyö tulee tavaksi

Tekniikan kehittyminen on tehnyt etätyön aivan toisella tavalla mahdolliseksi kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Isot yritykset ovat olleet etätyön suhteen etulyöntiasemassa, mutta nyt nekin yritykset, joilla ei ole näitä valmiuksia ollut, ovat olleet pakotettuja digitalisoimaan tekemistänsä.

Jopa kolmannes toimistotyöntekijöistä saattaa ottaa etätyön uudeksi työskentelytavakseen vähintäänkin osaksi viikkoa. Nekin johtajat, jotka ennen ovat suhtautuneet skeptisesti etätyöhön ja epäilleet, että ilman kontrollia ei synnyt tuloksia, ovat huomanneet, että etätyö toimii.

Moni työntekijä on saattanut kokea, että esimiehen jatkuva läsnäolo on suurin tekemisen stressitekijä. Etätyössä tätä painetta ei ole ja nyt ne, jotka ovat kaivanneet avokonttorin sijaan omaa työhuonetta, ovat saaneet sen. Etätöissä saa usein jopa enemmän aikaa kuin häiriöille alttiissa toimistossa.

Toisaalta etätyö on ehtinyt osoittaa myös varjopuolensa. Työpäivät voivat venyä ja harvalla on kotioloissa toimistotason ergonomiaa tai rauhallista työsoppea.  Kotona työskentelyn mukavuus ei korvaa tarvetta tavata työkavereita. Kaikkia henkilökohtaisia asioita ei voi jutella teamsissa tai työpaikan whatsup-ryhmässä eivätkä ne ole myöskään parhaita paikkoja uusille ideoille. Kohtaamisia tarvitaan, mutta ne voivat olla erilaisia ja vapaamuotoisempia kuin ennen.

Asunnossa on oltava ainakin yksi huone, jonka voi kalustaa työtilaksi. Miniyksiöiden suosio voi siksi romahtaa. Pieniä yksiöitä voi tulla markkinoille myös siksi, että Aibnb-asunnoille ei ole kysyntää niin kauan kuin rajat ovat kiinni tai ihmiset pelkäävät matkustamista.

Kakkosasuntojen ja sellaiseksi kelpaavien kesämökkien suosio sen sijaan voi kasvaa etätyön suosion myötä.

Etätyön lisääntyminen vaikuttaa myös työmatkailun tarpeeseen ja sitä kautta asumispaikan valintaan. Voi olla, että halutuin asunto ei ole enää vilkkaan metro- tai juna-aseman ja sen ostoskeskuksen vieressä vaan rauhallisella alueella, josta töihin voi ajaa hygieenisesti omalla autolla tai polkupyörällä. Liian tiiviistä kaupungista voi tulla samanlainen uhkakuva kuin täydestä metrojunasta. Nurmijärvi-ilmiön paluusta on jo merkkejä.

Matkustaminen on entistä nopeampaa, kun kaikkien ei ole pakko rynnätä samaan aikaan työpaikalleen. Se on siten myös entistä tarpeettomampaa. Siksi katutilasta lohkaistaan osa kävelijöille ja pyöräilijöille.

Luonto kutsuu nyt suomalaisia enemmän kuin aikoihin, sillä jopa keskustan kävelykadut ja jalkakäytävät saattavat tuntua nykyisellä mitoituksella ahdistavilta, jos ihmisiä ei pysty väistämään. Ehkä näemme jopa yksisuuntaiset, keskikorokkeella tai kaiteella jaetut kävelytiet, joihin on merkitty turvavälit.

Lenkkipolullakin vastaantulija koetaan nyt uhaksi, johon halutaan etäisyyttä. Toivottavasti työkaveria tai asiakasta ei nähdä samanlaisena uhkana.

Lisätietoa:

Jutun julkaisun jälkeen on tullut useita samaa aihetta käsitteleviä kirjoituksia ja tuoteinnovaatioita.

Koronan mahdollisista vaikutuksista arkkitehtuuriin ja rakentamiseen on tehty useita kansainvälisiä artikkeleita, tässä yksi.

Kone lanseerasi toukokuun alussa innovaatioita, joilla hissin käyttö tehdään turvallisemmaksi:

• KONE Elevator AirPurifier on hissin ilmanpuhdistin, joka parantaa hissin sisäilman laatua poistamalla ilmasta useimmat bakteerit ja virukset sekä pölyn ja hajut. Siinä käytetään fotokatalyyttista oksidaatiota (PCO), joka on NASAn kehittämä teknologia avaruusalusten sisäilman puhdistamiseksi.
• KONE Handrail Sanitizer on käsijohteen desinfiointilaite, joka puhdistaa liukuportaan käsijohteet hyödyntämällä ultraviolettivaloa. Ultraviolettisäteily auttaa tappamaan mikro-organismeja, kuten bakteereja ja viruksia, ja ehkäisemään niiden lisääntymistä. Kemikaaliton puhdistus ei aiheuta vaaraa liukuportaan käyttäjille.
• KONE Elevator Call on sovellus, jonka avulla hissin voi kutsua älypuhelimella. Se toimii KONE Flow -sovelluksen sekä tiettyjen pikaviestisovellusten kanssa eri mobiilikäyttöjärjestelmillä. Hissin painikkeisiin tai näyttöihin ei tarvitse koskea lainkaan.