Muuttuuko viruskriisi kohta velkakriisiksi? ”Kun talo palaa, on tehtävä kaikki tarvittava”

Koronavirusepidemia on johtanut talouden massiivisiin elvytystoimiin eri puolilla Eurooppaa.

Tämä on merkinnyt sitä, että velkaantumista rajoittavan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitukset on ainakin hetkellisesti heitetty syrjään.

Elvytyksen myötä useat maat joutuvat ottamaan kahmalokaupalla uutta velkaa. Tämä koskee myös Suomea, joka täytti vielä viime vuonna niukasti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot.

Kuluva vuosi merkitsee muutosta. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että Suomen valtionvelka kasvaa tänä vuonna 12,7 miljardilla eurolla. Sama meno jatkuu ensi vuonna. Tällöin Suomen julkinen velkaantuneisuus nousee 77 prosenttiin eli suuremmaksi kuin koskaan itsenäisen Suomen historiassa, laskee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Velassa on riskinsä. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría on varoittanut raskaasti velkaantuneiden valtioiden ja yritysten koronapandemian vuoksi ottaman velan vaaroista. Myös presidentti Sauli Niinistö nosti asian esiin viikonlopun Kultaranta-keskusteluissaan.

Hankalimmassa asemassa ovat ne Euroopan maat, joiden julkisen talouden alijäämät ovat jo ennestään suuria ja kansantalous velkaantunut. Tähän ryhmään lukeutuu esimerkiksi Italia. Toisesta päästä löytyy vaikkapa vähävelkainen naapurimaamme Ruotsi, joka sekin joutuu ottamaan tänä vuonna uutta velkaa peräti 400 miljardia kruunua.

Käytännössä velkaantuneimpien maiden velkataakka uhkaa kohota sille tasolle, jonka arvioidaan jo painavan kansantalouden kasvua. Edellisen kriisin aikana näin tapahtui Kreikalle. Onko edessä uusi Euroopan velkakriisi, juuri kun edellisestä on alettu nousta kuiville?

Suomi ei vielä mutasarjassa

Varainhoitaja Pictet on arvioinut elvyttävien maiden asemaa velkaantumisen kannalta. Suomi sijoittuu tässä vertailussa muiden Pohjoismaiden kanssa siihen luokkaan, jonka velkataakka on vielä siedettävällä tasolla eli noin 59 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vielä paremmin pärjäävät Ruotsi (36 %) ja Tanska (32 %).

Suuremman vaaran alueelta löytyvät Kreikka (178 %) ja Italia (136 %).

Kuinka kauan velkaantuminen voi jatkua, ennen kuin sen vaikutukset alkavat näkyä kansantalouksien kasvun hidastumisena? Tällä hetkellä velanhoitoa helpottavat alhaiset korkokustannukset, mutta entä tulevaisuudessa?

Arviointia vaikeuttaa se, että velkaantumiselle ei ole olemassa mitään kynnysarvoa, jonka jälkeen hälytyskellot alkavat soida.

”Tiedämme kuitenkin Japanin 1990-luvun romahduksesta taikka sen jälkeen finanssikriisistä, että kun velkaa kertyy, se jättää päälle niin sanotun taselaman, kun taseita korjataan ja velkaa maksetaan pois ennen kuin uutta uskalletaan ottaa. Se hidastaa talouskasvua”, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uutistoimisto Startelille.

Hänen mukaansa tällä hetkellä valinta on kuitenkin tehtävä ”ruton ja koleran välillä”, jolloin velkaantuminen on pienempi paha.

Talon palaessa ei vaihtoehtoja

Samoilla linjoilla on Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Hänen mukaansa velkaantuminen tekee uusia ennätyksiä, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei ole näkyvillä.

”Kun talo palaa, on tehtävä kaikki tarvittava. Jälkeenpäin voi katsoa, mitä palokunnan paikalle saaminen maksoi. Ainakin ensi vaiheessa on pakko ryhtyä mittaviin toimenpiteisiin konkurssiaallon estämiseksi.”

Hänen mukaansa jatkossa vaihtoehdoiksi jäävät korkojen pitäminen pysyvämmin alhaalla taikka jonkinlainen velkojen uudelleenjärjestely.

”Osa Etelä-Euroopan maista alkaa olla niin velkaisia, että jos korot nousevat yhtään, karkaavat velanhoitokustannukset hyvin nopeasti käsistä. Kriisi ei kuitenkaan ole välitön, koska korot ovat niin alhaalla, että velat pystytään jollain lailla hoitamaan”, Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäen arvion mukaan julkinen velkaantuminen voi mennä yli sadan prosentin ennen kuin sillä alkaa olla konkreettisia vaikutuksia.

”Tässä on paljon tilannekohtaisuutta. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen oli paljon länsimaita, jotka olivat rahoittaneet sotimista velalla. Velat pystyttiin kuitenkin kuittaamaan nopean talouskasvun ja nopean inflaation kautta. Nyt ei ole näkyvissä kumpaakaan.”

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Muuttuuko viruskriisi kohta velkakriisiksi? ”Kun talo palaa, on tehtävä kaikki tarvittava””

  1. Noissa luvuissa BKT:n on käytetty ilmeisesti menneisyyden hyvän suhdanteen BKT:ta. Tämän vuoden luvuilla ja tämän vuoden velkataakan jälkeen esim. Italian suhdeluku voi olla lähellä 200 %:n tasoa. Suomessakin julkisen sektorin velka kasvanee tänä vuonna ainakin 20 miljardia, ja ennusteiden mukaan BKT laskee samaan aikaan Suomessa ehkä 8-9 % viime vuodesta. Jos vuonna 2019 vuonna Suomen velkaantuneisuus oli 59 %, kun valtionvelkaa oli vähän yli 100 miljardia euroa, ja jos vuonna 2020 BKT laskee 8 % ja valtionvelka nousee 20 %, niin Suomen velkaantuneisuusaste nousee edellisvuoden 59 prosentista lukemaan 77 %. Tosin jos eläkerahastojen omistamia valtionvelkoja ei poistettaisi Suomessa velkaisuustilastoista, Suomen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi jo viime vuonnakin ollut pari prosenttiyksikköä korkeampi, ja uusi lukema saattaisi olla noin 80 %. Italiassa BKT laskenee huomattavasti enemmän, ja siellä velkaisuusaste vuoden 2020 lopussa voi ylittää jo peräti 200 %:n rajan

    Telan taannoisen tiedotteen mukaan työeläkejärjestelmän varat supistuivat Suomessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 22 miljardia euroa. Sen merkityksestä ei ole kauheasti puhuttu, mutta omaisuuden menetys on suunnilleen yhtä iso kuin mitä valtio ehkä tänä vuonna velkaantuu. Kyse on valtavasta summasta.

Vastaa