Asia kävi ilmi kuntien tekniselle johdolle suunnatussa kyselyssä. Vastaajilla oli silti selvä viesti päättäjille: systemaattisia toimia tarvitaan, jotta infraverkostojen kunto ei lähde alamäkeen epidemian loppulaskun realisoituessa kunnille.
Kunnissa ei ole selviä viitteitä siitä, että inframäärärahoja oltaisiin voimakkaasti leikkaamassa koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia, ilmenee Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvan Infra ry:n tekemästä selvityksestä.
”Paniikkijarrutusta ei näy. Hankkeiden lykkäyksistä tai vähentämisistä on suunnitelmia tai päätöksiä noin 15 prosentissa kunnista, ja lopuista enemmän kuin joka viides on käynyt aiheesta keskusteluja. Investointisuunnitelmat kuitenkin aina hieman elävät, eikä tästä voi vielä vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä”, Ifran johtaja Kari Muhonen sanoo.
Suurimpana uhkana nähdään henkilöstön sairastumiset ja karanteenit alalla, jolla osaajista on muutenkin pulaa.
”Näiltä osin tilanne on pystytty pitämään infra-alalla hyvin hallinnassa ohjeistuksen ja uusien käytäntöjen avulla. Korona ei ole päässyt merkittävästi haittaamaan infrarakentamista, ja kun ohjeistuksiin sitoudutaan edelleen, se ei haittaa jatkossakaan.”
Valtio voisi rohkaista aloittamaan hankkeita
Kuntainfrassa investointeja tehdään 3–5 vuoden aikajänteellä. Haastatteluvastauksissa nouseekin huoli siitä, miten infran käy, kun velkaantuneet kunnat ottavat vastaan koronakevään laskun myöhemmin.
”Kuntien kyky investoida tulee heikkenemään dramaattisesti, kun talouden tunnusluvut tulevat vastaan seuraavien viiden vuoden aikana”, yksi haastateltu tiivistää.
Laskusuhdanteessa infralla nähdään olevan elvytysvaikutusta alueilla.
”Merkittävä infrahanke voi työllistää 500–2000 henkilötyövuotta, mikä vaikuttaa suoraan ja välillisesti työttömyyteen”, toinen vastaaja toteaa.
Vastaajista 88 prosenttia arvioi, että infra-alalla on kohtalainen tai suuri elvyttävä vaikutus omalla alueella. Moni vastaajaa uskoo, että kuntien tuleva taloudellinen isku pehmenisi ennakoivalla, työllisyysvaikutusta korostavilla infrainvestointien valtion tuella.
Ei porkkanarahoja, vaan systeemi
”Pienillä valtion porkkanarahoilla hankkeisiin ei todennäköisesti saada kaupunkeja investoimaan lisää; pitäisi olla suurempi systemaattinen ohjelma, jolla tilannetta parannetaan pitkällä aikajänteellä”, ehdottaa yksi haastatelluista.
Kasvukeskuksille systemaattinen väline on jo olemassa: mal-sopimukset. Niillä saadaan käyntiin liikennehankkeita, joilla on isoja dynaamisia talousvaikutuksia.
”Vastaava systemaattinen tuki tarvitaan myös pienten hankkeiden käynnistämiseen. Pieniä katu- ja vesihuoltoverkoston saneeraustarpeita on kaikkialla Suomessa. Valtion käynnistysavustus rohkaisisi aloittamaan niitä, ja käynnistys onnistuisi nopeastikin, jolloin myös talousvaikutukset ovat nopeita”, Muhonen muistuttaa.
Infran aluepäälliköt toteuttivat kyselyn 7.–25. toukokuuta kuntien teknisen toimen johtajia henkilökohtaisesti kontaktoiden. Kohderyhmänä olivat 10 000 asukkaan ja tätä isommat kunnat. Vastausmäärä oli 52 – yli puolet tavoitellusta kuntakokoluokasta.
Miljoona euroa infrarakentamiseen luo 13–15 työpaikkaa. Esimerkki: sadan miljoonan euron investointiavustuksilla valtio voi sysätä kunnissa liikkeelle miljardin infrainvestoinnit, joista syntyy jopa 15 000 työpaikkaa ja 200 miljoonaa euroa verotuloja valtiolle.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Vaihteeksi hyvä uutinen: Kuntien infrainvestoinnit eivät tyssänneet koronaan, mutta lopulliset vaikutukset näkyvät viiveellä”
Hankkeita, joilla voitaisiin vähentää yleisvaarallisten tartuntatautien vaikutuksia pitäisi saada syksyyn mennessä valmiiksi tuhansia. Päättäjät lähtevät kohta lomille lomps, joten homma jysähtää juuri pahimpaan vaiheeseen töks.