Betonijulkisivujen arkkitehtuuri elää nyt luovan vapauden aikaa

Kauppakeskus Ainoan julkisivut ovat keveän kolmiulotteiset, Verkkosaaren Portuksen julkisivussa on muottitekniikalla aikaansaatua graafista taidetta, Amos Rexissä julkisivuna on kaarevaksi valettu betonikatto, Pukinmäen asuinkerrostalon väritys on kirjavaa terrakottaa ja Kalasataman asuinkerrostalossa betonin tuttuun harmauteen on saatu uutta ilmettä. Betoni on tänään moni-ilmeinen materiaali.

Kuitubetonista tehdyt vaaleat julkisivut keventävät ja raikastavat kauppakeskus Ainoan ja sen yhteyteen rakennettujen asuintalojen ilmettä Espoon Tapiolassa.

Materiaalien välinen kilpailu on tehnyt hyvää betonijulkisivuille. Tiili on haastanut betonin näyttävyydellä ja puu hinnalla ja ekologisuudella. Betoniteollisuus on vastannut haasteeseen antamalla suunnittelijoille lisää valinnanvaraa ja vapautta. Arkkitehditkin ovat oppineet, että betonipinnan ei tarvitse enää olla tasaisen harmaa, vaan siinä voi ja saa olla koristelua ja väriä. Graafisia kuvioita betoniin saadaan erikoiskalvolla, jonka pintaan on painettu betonin pintahidastinainetta.

Suomi on ollut edelläkävijä niin 3D-betonin kuin graafisen betoninkin kehittäjänä. 1990-luvun alussa Partekin kehittämälle 3D-betonille eli arkkitehtuuribetonille ei kuitenkaan löytynyt kysyntää. Siihen uskottiin yhtä vähän kuin kosketusnäyttöihin myöhemmin Nokiassa. 2010-luvulla edistyneisiin kuituihin ja 3D-tulostukseenkin perustuva tekniikka on tehnyt paluun ulkomaisten esimerkkien ja wau-kohteiden myötä.

Kun arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen innostuivat kuitubetonin mahdollisuuksista tutustuttuaan Tanskassa ja Ranskassa sen käyttöön, Suomessa ideoille ei löytynyt ensin valmistajaa.

Arkkitehtien sinnikkyys kuitenkin kannatti, sillä Helsingin Vanhankaupunginlahdelle noussut asuinkerrostalo sai vuoden 2013 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon harsomaisen keveillä julkisivuillaan. Kuitubetonielementtitoimittaja oli Seroc yhdessä Rieder GmbH:n kanssa.

Kun 1990-luvun alussa 3D-tekniikka oli vielä yksittäisten koristeiden tekoa, niin Lontoonkadulla sillä pystyttiin tekemään jo talon kaikki julkisivut. Kuitutekniikka jouduttiin hakemaan Saksasta.

Samat betonitoimittajat olivat mukana seuraavana vuonna ATT:n Jätkäsaareen rakennuttaman Hekan pitsimäisten julkisivujen toimittajina. Suunnittelijana oli Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen.

Hekan pitsimäiset julkisivut herättivät huomiota vuonna 2014 Vuoden Betonirakennepalkinnon arvoisesti.

Arkkitehti Jaakob Solla Konkretista toi Tanskasta idean noppaparvekkeista, joilla Vuoden Betonirakenne -palkinto voitettiin vuonna 2016. As.oy Helsingin Viuhkan ulkoseinien pinnat ovat valkobetonia ja graafista raidoitettua betonia. Parma kehitti parveke-elementit yhteistyössä arkkitehdin ja Firan kanssa.

Kööpenhaminalaisessa senioritalossa on pienet, pirteät noppaparvekkeet. Suomessa on 2000-luvulla totuttu koko huoneen levyisiin lasitettuihin parvekkeisiin, mikä alkaa leimata jo koko asuntorakentamista yhteen muottiin. Kuvaaja Maritta Koivisto.

”Yhteistyö arkkitehdin ja betoniteollisuuden kanssa on ollut hyvää ja rakentavaa”, Solla sanoo. Hänen mukaansa betoniteollisuudella on ollut aito halu kehittää tuotteitaan ja hakea uusia väri-, pinta- ja materiaaliyhdistelmiä arkkitehdin esittämien mallien mukaan. Vuoropuhelua on käyty suoraan tehtaiden edustajien kanssa esimerkiksi prototyyppimallipalojen avulla.

Parma on jatkanut tuon jälkeen kuitubetonin kehittämistä, ja yhtiö valmisti sillä muun muassa elementit Tapiolan Ainoan kauppakeskuksen ja sen asuintalojen julkisivuihin.

Tapiolan kauppakeskus Ainoan ja sen yhteyteen rakennettujen asuintalojen julkisivut on ”kevennetty” kuitubetonilla.

Betoniteollisuus ry:ssä työskentelevä arkkitehti Maritta Koivisto on Sollan mukaan ollut monessa hankkeessa mukana arkkitehtien kehitysideoiden hyvänä sparraajana. Tiiliteollisuus on ollut mukana tiilipintaisten elementtiratkaisujen kehitystyössä.

Jaakob Solla pitää hyvänä esimerkkinä arkkitehdin sekä betoni- ja tiiliteollisuuden yhteistyöstä As. Oy Espoon Helmen julkisivuja. Kuva Marc Goodwin.

Samaa kehittämishalukkuutta ei Sollan mukaan ole aina löytynyt rakennuttajapuolelta, vaikka useimmiten puhutaan marginaalisista kustannuseroista.

Betonillakin saadaan aikaan arvokasta ilmettä

Näyttävät pinnat saatetaan kuitenkin jo nähdä hyväksi erottautumistekijäksi. Esimerkki tästä on Helsingin Verkkosaareen valmistuva Westpron Portus, joka sijaitsee osittain meren päällä. A6-arkkitehtien suunnittelemassa talossa on käytetty mattahiottua valkobetonia.

Westpron Portus on rakennettu Verkkosaaressa osin meren päälle. Talon julkisivujen katukerrokset tuovat graafisen yllätyksen.

Ensimmäisten kerrosten kolmiulotteiset koristelut on suunnitellut taiteilija Topi Äikäs. Verkko–meri–lintu-aiheinen kuviointi on toteutettu hyödyntämällä vain kahta erilaista muottipalaa, joiden ladontaa vaihtelemalla saadaan aikaan monimuotoinen, muuntuva julkisivukuvio.

Graafinen ilme saatiin aikaan yksinkertaisin keinoin muottitekniikalla.

Betonielementit valmisti Betoniluoma, joka Betsetin ohella on pyrkinyt erottautumaan kunnianhimoisena julkisivujen tekijänä.

Arkkitehdin ja teollisuuden yhteistyötä

Toimitusjohtaja Mikko Torvela Betoniluomasta sanoo, että parhaimmillaan arkkitehdin ja betoniteollisuuden yhteistyö on ollut hyvää ja tuloksellista. Hajonta on kuitenkin iso.

”Parhaan lopputuloksen saavuttaminen edellyttää yleensä molempien osapuolten näkökulmien huomioimista jo suunnitteluvaiheessa”, hän sanoo ja muistuttaa, että tiivis yhteistyö ei ole joko/tai-kysymys vaan aidosti lisäarvoa tuottava toimintatapa.

”Viimeisimmät keskustelumme ovat koskeneet betonipinnan erilaisia kuviointeja ja eri pintakäsittelyiden yhdistelmiä.”

Betonijulkisivujen värimaailma on monipuolistunut uusien tekniikoiden ansiosta ja harmaaseen betoniinkin on saatu uutta ilmeikkyyttä.

Helsingin Kalasatamassa Arcturuksenkadun kaupunkirivitalojen harmaissa betonijulkisivuissa on käytetty mustalla pigmentillä värjättyä betonia ja hiertopintoja.

Betonijulkisivuun on saatu ilmeikkyyttä hiertokäsittelyllä.

Arkkitehti Katja Maununaho Arkkitehtitoimisto Huvilasta halusi Kalasatamaan rouheaa betoniarkkitehtuuria eli betonibrutalismia. Sitä pehmentää runsas materiaalikirjo: puuta, lasia ja terästä. Alun perin julkisivut oli tarkoitus tehdä paikalla valaen, mutta tästä luovuttiin toteutettavuussyistä.

Rehellisen rouhea harmaa betoni nähtiin sopivaksi materiaaliksi Kalasataman ympäristöön

Helsingin Pukinmäen Isopellontien terrakotan värisissä julkisivuissa on käytetty kolmea pintakäsittelyä, kuten hienopesua ja happopesua samassa elementissä, tuomaan vaihtelua. B&M arkkitehtien kyky häivyttää elementtijaksotus ja saumat on hieno. Betonielementit toimitti Suutarinen oy.

Julkisivuelementit ovat erilaisen pintakäsittelyn ansiosta yksilöllisiä.
Pukinmäen asuinkerrostalon terrakotan värisiin julkisivuihin on saatu vaihtelua kolmella erilaisella käsittelyllä.

Betsetin myyntijohtaja Juha Vasara suosittelee arkkitehtien ja teollisuuden nykyistä tiiviimpää ja aikaisempaa yhteistyötä. ”Näin saataisiin paremmin kaikkia palvelevia ratkaisuja.”

Yhteistyö on hänen mukaansa ollut harmittavan ohutta. Yksi syy tähän on se, että betonielementtitoimittaja kilpailutetaan vasta arkkitehtisuunnittelun jälkeen. Siksi rakentamisessa käy liian usein seuraavasti: Arkkitehti suunnittelee kauniin talon. Rakennesuunnittelija tekee siitä sitten teknisesti toteutuskelpoisen. Tämän jälkeen teollisuus yksinkertaistaa hintakilpailun sivutuotteena siitä halvan. Lopputulos ei tyydytä ketään.

Vasara on pyrkinyt keskustelemaan arkkitehdin kanssa ideoista jo hyvissä ajoin. Vaarana tässä on se, että jos Betset ei sitten voitakaan omaa kilpailuaan, valuvat ideat jollekin toiselle.

Tästä riskistä huolimatta Vasara kannustaa arkkitehtejä olemaan aktiivisesti yhteydessä teollisuuteen jo suunnitteluvaiheessa.

”Hyvin usein arkkitehdin ajatus ei välity oikein suunnitelmista, vaan vasta keskustelemalla selviää, mitä on oikeasti haettu. Samalla arkkitehdille selviää teollisuuden näkemys, mikä on toteutettavissa taloudellisesti ja turvallisesti ja mitkä ratkaisut eivät ole suositeltavia.”

Kansainväliset trendit tulevat Suomeen

Maritta Koiviston mukaan julkisivuarkkitehtuuri on tällä hetkellä monipuolista ja moni-ilmeistä sekä kansainvälisesti että myös Suomessa. Paitsi että betonielementteihin on saatu väriä ja moniulotteisuutta, käytössä ovat myös paikallavalun antamat mahdollisuudet hyödyntää betonin valettavuutta.

Maailmalla suositut orgaaniset muodot on omaksuttu Suomessakin. Tunnettu esimerkki betonin mahdollistamista muodoista on Helsingin keskustaan noussut taidemuseo Amos Rex.

Taidemuseo Amos Rexin katossa hyödynnettiin hyvin betonin valettavuutta erilaisiin muotoihin. Kuva: Tuomas Uusheimo.

”Maanalaisen museon julkisivu on sen katto ja siinä näkyvät kaarevat kupolipinnat”, kohteen suunnitelleen JKMM:n arkkitehti Asmo Jaaksi kertoo.

”Niiden pinnoitusta pohdittiin paljon ja päädyttiin lopulta betoniin sen muotoiltavuuden ja toisaalta myös kestävyyden vuoksi.”

Arkkitehdin piirtämillä erikoismuotoilluilla betonikivillä saatiin toteutettua monimuotoiset pinnat. Tässä oli Jaaksin mukaan tärkeää suunnittelijoiden ja toteuttajien välinen yhteistyö ja mallisuoritukset.

Betonikivet toteutti Rakennusbetoni ja Elementti.

”Myös asennus oli hyvin vaativaa, ja siinä teki erinomaista jälkeä Viher-Pirkka, jälleen hyvin tiiviissä yhteispelissä arkkitehdin kanssa.”

Betonia on kuvattu muovailtavaksi luonnonkiveksi. Jokainen voi itse päätellä, kuinka hyvin mustalla betonilla on saatu Jätkäsaaressa vaikutelma rantakallioista.

Betonijulkisivuissa on Koiviston mukaan nähtävissä edelleen kehittynyttä 3D-suunnittelua ja erityisesti toteutus ja valmistus perustuvat enenevässä määrin muottitekniikan muutokseen, eli muotit toteutetaan printtaus- ja jyrsintätekniikkaa tai muottimatriiseja käyttäen.

Tänään Suomessakin alkaa jo löytyä kuitubetonin valmistajia. Sen ansiosta julkisivuista tulee entistä moni-ilmeisempiä ja ohuet tuulettuvat kuorijulkisivurakenteet tulevat mahdollisiksi. Rakennuksen pinta voi sen avulla olla mielikuvituksellisen muotoinen ja esimerkiksi läpäistä valoa.

”Sen myötä betoniarkkitehtuuri elää uudessa luovassa vapaudessa”, Koivisto sanoo.

Muotobetoni on uusi suomalainen innovaatio, ja siitä voisi saada monipuolisia 3D-ratkaisuja julkisivuihin.

Monet Suomessa nähtävät trendit ovat tulleet ulkomaisista huippukohteista. Suomen ongelmana tosin on markkinoiden pienuus innovaatiotuotteille. Siksi esimerkiksi Consoliksen kautta on tullut aika vähän kehitysinnovaatioita Suomeen, ja varsinaisia wau-kohteita pitää Koiviston mukaan hakea ulkomailta.

Marseillen MuCem sai monet suomalaisarkkitehditkin kiinnostumaan 3D-tulostuksen mahdollisuuksista keveiden, läpinäkyvien julkisivuverhoilujen tekemiseen. Kuva: Maritta Koivisto.
Sou Fujimoton ja yhteistyötoimistojen yhteisöllinen asuintalo Ranskan Montpellierissä. Kuva SFA+NLA+OXO+RSI

Suomessa näkyy yhä minimalismin perintö, mutta ei enää kehityksen jarruna.

Betoni voi olla myös tulevaisuuden materiaali

Betoni nähtiin aikanaan modernin arkkitehtuurin materiaaliksi ja vaihtoehdoksi ikiaikaiselle tiilelle. Tietty väsähtäneisyys alkoi kuitenkin leimata betoniarkkitehtuuria ja 1970-luvun teollisen aluerakentamisen myötä betonin edullisuus kääntyi negatiivisessa mielessä halvan rakentamisen mielikuvaksi.  Siitä on ollut vaikea päästä eroon.

2000-luvulla betoniarkkitehtuuri on kuitenkin raikastunut uusien tekniikoiden myötä ja betoni koetaan taas moderniksi materiaaliksi. Uudet haasteet tulevat ympäristöpuolelta, sillä sementin valmistus aiheuttaa isoja ilmastopäästöjä.

Jätkäsaaren peruskoulu palkittiin vuoden betonirakenteena vuonna 2019. Valkobetonisessa julkisivussa on rytmiä ja kolmiulotteisuutta. Arkkitehteina olivat Erkki Aarti ja Kuutti Halinen. Elementit toimitti Betoniluoma.

Puukerrostalorakentamisen kasvava suosio on pakottanut betoniteollisuudenkin tosissaan miettimään ilmastopäästöjä ja materiaalien kierrätettävyyttä. Ulkomailla on kokeiltu jopa betonielementtien uusiokäyttöä.

Betonin valmistukseen liittyvät innovaatiot muun muassa tuotannon energiakulutuksen laskemiseksi sekä kierrätysbetonin uusiokäyttö eri muodoissaan kiinnostavat Sollaa. Varsinkin kierrätyslasimurskeen käyttö tai keraamisten kierrätystuotteiden käyttö julkisivuissa vaikuttaa hänestä kiinnostavalta.

3D-tulostus on yksi mahdollisuus vaikuttaa paitsi arkkitehtuuriin myös keventää betonin määrää rakenteessa.

”3D-tulostamisen mahdollisuudet ovat erittäin kiinnostavia kehityskohteita, joissa haluamme tulevaisuudessa olla mukana”, Solla sanoo.

Vasaran mukaan 3D-struktuuripintojen ja -kohokuvioiden suosio kasvaa edelleen. Graafisen betonin käyttö on hänen mukaansa yleistynyt jopa siinä määrin, että siinä ei ole enää suurta hypetystä.

Erilaiset lasyyrikäsittelyt ja muut kuultavat käsittelyt, kuten Umbra-käsittely, ovat vuonna 2014 valmistuneen Kangasala-Talon jälkeen olleet selvässä nosteessa. Tuossa Heikkinen & Komonen arkkitehtuuritoimiston arkkitehti Markku Puumalan suunnittelemassa talossa betonijulkisivu saatiin näyttämään lähes ruosteiselta.

Myös harmaa muottipintainen betoni eli betonibrutalismikin on Vasaran mielestä jonkinlaisessa nosteessa maailmalla.

Koiviston mielestä myös paikallavalu on lisääntymässä betonijulkisivuissa. Se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia elementteihin verrattuna. Siinä päästään hyödyntämään parhaiten betonin valettavuutta.

Tumma ja musta tiili ovat lyöneet itsensä läpi arkkitehtuurissa, ja niitä nähdään jo betonielementeissäkin.

Kalasatamassa näkyy tumman tiilen suosion kasvu. Helsinki ei ole siellä Pohjolan valkea kaupunki.

”Tiilen suosion seurauksena meille rantautuvat varmaan Keski-Euroopasta ohuet tiililaatat”, Vasara arvioi. ”Ne liimataan joko suoraan eristeen päälle tai mihin alustaan tahansa.”

Betoni ja tiili ovat siten samaan aikaan sekä kilpailevia materiaaleja että toisaan täydentäviä ja sparraavia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Betonijulkisivujen arkkitehtuuri elää nyt luovan vapauden aikaa”

  1. Betonijulkisivujen luovaa vapautta voisi hyödyntää sadeveden valumisen hallintaan. Tarkoitus olisi pitää seinät erossa sateesta, eikä imeä vettä rakennukseen.

  2. Asiakkaat eivät vaan ole valmiita maksamaan näistä hienouksista. Vaativia, paljon käsityötä ja aikaa vieviä rakentaa.

  3. Ihmettelen kyllä miksi tuollaisia pelkkiä julkisivukoristeita täytyy betonista vääntää.

Jätä kommentti