Ilmanvaihdon merkitys korostuu edelleen uusimmissa koronatutkimuksissa

Koronaan liittyvän tutkimustiedon karttuessa on saatu yhä enemmän vahvistusta siitä, että koronavirus leviää ilman mukana.

Ilmanvaihtoa tarvitaan nyt yhä huolellisemmin suunniteltuna koronaviruksen leviämisen estämiseen. Kuva: Sari Gustafsson

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Olli Seppäsen uusimman Finvacin sivuilla julkaistun blogin mukaan normaaliin työelämään ja koulunkäyntiin palaaminen antaa aiheen varmistaa, että rakennukset toimivat parhaalla mahdollisella tavalla koronaviruksen leviämisen torjumiseksi.

Erityisen haitallisia ovat pienet alle viiden mikrometrin hiukkaset, jotka näyttävät myös levittävän enemmän viruksia kuin suuremmat hiukkaset. Pienet hiukkaset tunkeutuvat myös syvemmälle hengitysteihin kuin suuremmat hiukkaset, jotka tarttuvat ylempiin hengitysteihin.

Eurooppalaisten LVI-alan järjestöjen liitto Rehva on tiedostanut tämän ja julkaisi elokuun alussa uudistetun COVID-ilmanvaihto -oppaan kolmannen version.

”Opas muodostaa aikaisempia versioita huomattavasti täydellisemmän yhteenvedon ilmanvaihdon merkityksestä COVID-19 taudin torjunnassa, korostaen myös sitä, että nyt on aika varmistaa ilmanvaihdon toiminta”, Seppänen kirjoittaa.

Hiukkasten leviäminen ilmavirtausten mukana asettaa ilmanvaihdon merkityksen kokonaan uuteen valoon.

Huomio ilmanjakoon

Seppäsen mukaan pelkkä ilmanvaihdon suuruus ei ole ratkaisevaa vaan myös se, kuinka ilma jaetaan.

”Yhä tärkeämpää on huolehtia siitä, että puhdas, virusvapaa ilma tuodaan hengitysvyöhykkeelle, ja että käytetty ilma poistetaan mahdollisimman tehokkaasti huoneesta. Tähän tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja ja entistä enemmän työtä sekä tutkimuksessa että tuotekehityksessä.”

”Ilmanvaihdon toiminnallisia kriteereitä on kehitettävä nykyisestä. Ilmanvaihdon hyötysuhde ja epäpuhtauksien poistotehokkuus on otettava uudelleen käsittelyyn, tarvitsemme tila- ja tapauskohtaisia toimivia, suojaavia ratkaisuja”, Seppänen toteaa.

Hieman aikaisemmin, heinäkuussa Rehva julkaisi myös koulukiinteistön ylläpidosta vastaaville tahoille tarkoitetun oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa varmistamaan, että ilmanvaihto toimii tarkoituksenmukaisesti koulujen alkaessa.

Erillisinä ohjeina on aiemmin julkaistu myös ohjeet lämmöntalteenoton vuotojen välttämiseksi sekä puhallinkonvektoreiden käytöstä.

Suunnitteluperusteet uusiksi?

Koronatiedon karttuessa ilmanvaihdon merkitys on vain korostunut. Merkittävä tekninen edistysaskel on otettu, kun ensimmäinen laskentamalli altistumisen ja tartunnan laskemiseksi on luonnosasteella.

Tieteellinen perusta mallille on kymmeniä vuosia vanha, Wells-Rileyn tartuntariskimalli. Mallia on käytetty aikaisemmin monen muun tartuntataudin leviämisen arvioimiseksi.

”Nyt mallin käyttöä varten on saatu riittävät lähtötiedot myös COVID -19 taudin osalta. Analysoimalla tunnettuja tautiryppäitä, COVID-19 sairauden syntymiseen tarvittava määrä taudin aiheuttajaa on voitu arvioida”, Seppänen kirjoittaa.

Virusemissio on sitä suurempi mitä tiheämmin hengitetään ja mitä voimakkaammin ääntä käytetään. Hengitysteihin kulkeutuva virusannos on myös sitä suurempi mitä nopeammin ja syvemmin hengitetään.

Hengitysilman viruspitoisuuteen vaikuttaa ilmanvaihto ja kokonaisannoksen määrään myös altistumisaika.

”Näiden parametrin avulla voidaan arvioida COVID -19 -taudin syntymisen todennäköisyys eri tilanteissa. Riskialttein tilanne on pieni huone, jossa on yksi tartuttaja ja yksi terve, silloin ilmanvaihto on pieni tartuttajaa kohden.”

Suurissa tiloissa sama ilmanvaihto henkilöä kohden johtaa suurempaan ilmanvaihtoon tartuttajaa kohden ja pitoisuus laskee sekä tartuntariski pienenee.

”Vaikka malli on karkea, niin se on kuitenkin merkittävä askel ongelman analyyttisessä käsittelyssä. Tämä malli ja ajattelutapa voi muuttaa ilmanvaihdon suunnitteluperusteet”, Seppänen kirjoittaa.

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto Rehva jatkaa työskentelyä laskentamallin varmentamiseksi sekä rakennus- ja laitekohtaisten ohjeiden kehittämiseksi. Tiedon karttuessa laskentamalli myös julkaistaan.

Työn alla on lisäksi myös muita torjuntateknologioita, kuten UV-säteilyä ja ilmanpuhdistamista käsitteleviä oppaita.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ilmanvaihdon merkitys korostuu edelleen uusimmissa koronatutkimuksissa”

Jätä kommentti