Autojen virta nytkähtelee hitaasti liikennevaloista toisille Savonkatua ylös Alppilasta Pasilaan. Pysähdyksiä tulee sitä mukaa, kun Stadin ammattiopiston koulupäivä päättyy, ja opiskelijat joutuvat ylittämään kadun. Horisontissa piirtyvät Keski-Pasilan vaaleat toimistorakennukset. Asemalle on matkaa pari-kolmesataa metriä.
Pasilan peruskouluun johtavalla kävelysillalla näkymiä katselevat Helsingin kaupunkisuunnittelun asiantuntijat Hanna Pikkarainen ja Outi Ruski. Savonkatu halkaisee heidän vastuualueensa. Rajan itäpuolen Alppila on tiimipäällikkö Pikkaraisen ja Pasila tiimipäällikkö Ruskin työkenttää.
Nyt arkkitehdeillä on edessään vuosia kestävä kaavoitusurakka, koska kaupunki haluaa punoa kaksi vauhdilla uusiutuvaa kaupunginosaa tiiviimmin yhteen.
Uudistamista puoltaa Helsingin strategian mukaan se, että Helsingin omistamat toimitilatontit ovat käyneet Pasilassa vähiin. Tämä merkitsee sitä, että tonttien myynnistä tai vuokrista ei kilahda kaupungin kassaan rahaa. Siksi kaupunki tähyää Savonkadun suunnalta omia maitaan kaavoitettavaksi toimistorakentamiseen.
”Tämä mahdollistaa uudet työpaikat ja kaupungin kasvun”, Pikkarainen kertoo.
Uusia työpaikkoja voisi syntyä Pikkaraisen mukaan alueelle noin 5 000. Asuntoja rakennettaisiin alustavien suunnitelmien mukaan muutamille sadoille ihmisille.
NCC:n suunnitteluvaraus odottaa
Muutoksen mahdollisuus kiinnostaa rakennusyhtiö NCC:tä. Se on varaamassa kaupungilta seitsemän hehtaarin alueetta Savonkadun ympäriltä päästäkseen suunnittelemaan ja rakentamaan uusia toimi- ja liiketiloja sekä asuintaloja. NCC kaavailee myös hybridirakennuksia, joissa on sekä toimistoja että asuntoja.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta jätti tiistaina NCC:n suunnitteluvarauksen toistamiseen pöydälle.
Jos alue rakennetaan, sinne tarvitaan toimistorakennusten alle myös yleinen pysäköintilaitos. Se palvelisi sekä toimistokiinteistöjä että asuinkerrostaloja.
Alustavat kaavailut merkitsevät sitä, että Savonkatua reunustaville toimistorakennusten uusille tonteille pitää ottaa maata myös Saimaanpuistikon ja Savonpuiston reunoilta sekä avokallioilta.
Savonkadun ruuhka paljastaa, että monet autoilijoista eivät ehkä ole vielä löytäneet pohjoiseen vievää, sujuvampaa kulkutietä. Uusi reitti kulkee Keski-Pasilan keskuksen alitse.
”Ihmiset ajavat usein vanhojen tottumustensa mukaan. Kestää aikansa, että he löytävät uudet vaihtoehdot”, Ruski arvelee.
Myös pyöräilijöille on valmistumassa Triplan alitse piakkoin uusi pyöräreitti pohjoista kohti.
”Koska Keski-Pasilan katujärjestelyjen vuoksi liikenne tulee vähenemään Savonkadulla, tavoitteena on kaventaa nelikaistainen väylä kantakaupungin katujen mittoihin”, Pikkarainen kertoo.
”Näin syntyy miellyttävää katutilaa viihtyisine kahviloineen, liikkeineen sekä erilaisine palveluineen”, hän sanoo.
”Tässä on myös kyse siitä, että Helsingin keskusta laajenee pohjoiseen.”
Huoli kalliopuistosta
Alppila-seuran puheenjohtaja Irja Nykänen ihmettelee, mitä lisäarvoa uudet suunnitelmat antavat asukkaille.
”Savonkadun liikenne ei Alppilan asukkaita häiritse.”
Sen sijaan alppilalaiset ovat huolissaan viheralueiden häviämisestä ja lähiluonnon katoamisesta.
”Meille on tullut monta yhteydenottoa. Ihmiset pelkäävät, että upeita avonaisia silokallioita räjäytellään”, Nykänen kertoo.
Kadun varren toimistotaloihin on Nykäsen tietojen mukaan suunniteltu jopa kymmentä kerrosta.
”Se tietää, että rakennukset varjostavat tuntuvasti asuinkortteleiden väliin jäävää viherkaistaletta. Minusta kerrosluvun voisi pudottaa viiteen tai kuuteen. Eikä viheralueille saisi rakentaa ollenkaan.”
Jyrkkä linja pohjautuu myös pelkoon, että tuleva Pisara-rata kahmaisee ison palan pois etelämpää Alppipuistosta.
Pikkaraista ei yllätä, että Alppilan asukkaat miettivät, järkkyykö rauha hiljaisella asuntoalueella tulevaisuudessa. Suunnitelmien mukaan viherkäytävän ja nykyisen asuntoalueen väliin on kaavailtu uusia asuintaloja.
”Ne jäljittelisivät samaa mittakaava, mikä on nykyisissä Alppilan 1940- ja 1950-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa.”
”Ei kannata huolestua, sillä kaupunki järjestää asukkaille jo tästä syksystä alkaen muun muassa kävelyjä paikan päällä. Silloin on mahdollista keskustella suunnitelmista”, hän vakuuttaa ja muistelee itsekin asuneensa varhaislapsuudessa Porvoonkadulla.
Kaupunkipuistoa odotetaan
Siltaa ylittää Vallilan konepajan alueella asuva Suvi Mansnerus tyttärensä Ellan kanssa, joka käy Pasilan peruskoulun ensimmäistä luokkaa. Punatiilinen vanha koulu säilyy myllerryksessä paikallaan, koska se on suojeltu. Naapurin, Stadin ammattiopiston tulevaisuus on vielä auki. Sen tilalle harkitaan Pikkaraisen mukaan tehokkaampaa rakentamista.
”Muutostyö ei ole helppoa, kun vanhaa kaupunkirakennetta ja moderneja suunnitelmia yritetään sovittaa yhteen. Palvelujahan olisi hyvä saada lisää”, Mansnerus arvelee.
Hän odottaa kuumeisesti, että Pasilan vanhat veturitallit ja kaupunkipuisto saadaan asukkaiden käyttöön.
”Siitä tulee varmasti mukava oleskelupaikka kaiken uuden keskelle.”
Outi Ruski vastaa, että veturitallien puistoa joudutaan odottamaan vielä jonkun aikaa.
”Kaavamuutos on toki käynnissä.”
Myös kulku Alppilasta ja Vallilasta Veturitallien kaupunkipuistoon saattaa tulevaisuudessa helpottua. Kaupunki selvittää sitä, voidaanko Savonkadun ylittävälle sillalle rakentaa jatke radan yli suoraan veturitalleille.
Myös Pasila-seuran puheenjohtaja Heta Välimäki iloitsee jo veturitallien kaupunkipuistosta.
”Omaleimainen paikka, jota tosi moni odottaa.”
Uudistamisen ohella Välimäestä on ainakin yhtä tärkeää, että kaupunki ryhtyy huolehtimaan myös Itä-Pasilan ränsistyneistä taloista ja korttelista.
”Ei voi olla, että rakennetaan vain uutta, eikä vanhaa rakennuskantaa huomioida ollenkaan.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Helsingin Alppilaa odottaa iso muutos, joka huolestuttaa asukkaita jo nyt – Virkamiehet perustelevat kaupungin kasvulla: ”Keskusta laajenee pohjoiseen””
” Näin syntyy miellyttävää katutilaa viihtyisine kahviloineen, liikkeineen sekä erilaisine palveluineen”, hän sanoo.
Joopa joo. Noita kahviloita ja kivijalkaliikkeitä käytetään aina myyntiargumenttina. Samaan aikaan keskustassakin kivijalkakauppa on aivan liemessä ja iso osa jo luovuttaa. Kahvilaa pitämään tarvitaan enemmänkin elämäntapaintiaani kuin liikemies.
Mutta tottakai Savonkadulle saadaan oikein palvelukeskittymä kivijalkaan, kun triplakin on sopivasti lähellä muttei tarpeeksi lähellä. Kaavamääräyksellä se liiketoiminta sinne tulee. Pitäisikö kaavoitusta helpottamaan vakioida kaavamerkinnät ”kahvila”, ”pittoreski antikvariaatti” ja ”ihana leipomo”?
Innoitusta haetaan Nizzan vanhasta kaupungista, mutta mahtaako se siirtyä kaavoittajan tahdolla 1:1 Helsingin Alppilaan?
>siirtyä kaavoittajan tahdolla
Täsmälleen näin. Olen itsekin ihmetellyt, kuinka harhaisia ja ideologisesti aivopeseytyneitä suomalaiset arkkitehdit ja kaavoittajat ovat, kun kuvittelevat rujoja tuotoksiaan MILLÄÄN lailla vertailukelpoisiksi alkuperäisten vanhojen kaupunkikeskustojen kanssa.
Voi herranjumala näitä työmaiden määriä jo aiem.at 6 vuotta , tämä koko ydin tietöineen alkaa olla ihan loputon työmaa , kohta aletaan saneeraamaan vanhoja raken uksia ja loppuja katuja , ihan toivotonta liikkumista alueella , aina on koko kortteli suljettu kun jotain tehdään kun talot on tiessä kiinni ilman omaa tonttia….poistun loppuunpalaneena alueelta , ,pöly ja melu korvissa., ajotiet tehtii 1900 luvulla 5 autolle ja 200 hevoselle , tiet on ainavaan samoja kivikatuja , nyt vaan täynnä tätä kaikkea , potkulautoja ja polkupyöriä läjissä täällä tuolla, tavararekkoja jalkakäytävät täynnä , kaikki kadut täynnä ajoneuvoja , liikennevaloja metrin välein…….täällä rakennetaan maailman toimivinta kaupunkia , uusikaa slogani.