Kokeile kuukausi maksutta

Kruunusillat-tekijöiden kannustinpalkkio riippuu osin helsinkiläisten tyytyväisyydestä

Helsingin keskustasta Laajasaloon rakennettavan Kruunusillat-raitiotien julkisuuskuvan myönteisyyttä mitataan osana hankkeen kannustinjärjestelmää.

Raitiotien suunnitteluaikana mitataan julkisuuskuvan lisäksi hankkeen vastuullisuutta Ceequal-järjestelmällä, simuloitua matka-aikaa ja kustannustehokkuutta. Ceequal on kansainvälinen infrahankkeille kehitetty kestävän kehityksen luokitusjärjestelmä.

Kruunusillat-raitiotietä suunnittelevat ja rakentavat suunnittelu- ja rakennusyritykset Helsingin kaupungin kanssa yhdessä allianssina. Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi, NRC Group Finland, Ramboll Finland, Sweco Infra & Rail sekä Sitowise.

Allianssin toimintaa johdetaan ja mitataan tilaajan tavoitteista johdettujen mutta yhdessä sovittujen niin sanottujen avaintulosalueiden (ATA) tavoitteiden ja mittarien avulla. Tavoitteisiin pääsy vaikuttaa yritysten saamaan rahalliseen korvaukseen. Seurauksena voi olla joko bonusta tai sanktiota.

Kruunusillat-allianssi on ensimmäinen raitiotieallianssi Suomessa, jossa nämä ATA-tavoitteet ja niiden mittaus on otettu käyttöön jo allianssin kehitys- eli suunnitteluvaiheessa.

Allianssimallissa eri osapuolet eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat kootaan aikaisessa vaiheessa yhdeksi yhteiseksi organisaatioksi suunnittelemaan ja toteuttamaan hanke yhdessä. Allianssihankkeen vaiheita ovat kehitysvaihe ja toteutusvaihe.

Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja kannustinjärjestelmän. Toteutusvaiheessa rakennetaan, vaikka myös suunnittelutyö jatkuu toteutusvaiheessa.

Toteutusvaihetta koskevat kannustimet päätetään ensi vuonna. Osa mitattavista tavoitteista pysyy samoina kuin suunnittelun aikana, mutta osa muuttuu.

Kruunusillat-raitiotie

Kruunusillat yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman kaupungin keskustaan. Samalla se luo uuden merellisen reitin myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Hankkeen näkyvimmät osat ovat kolme uutta siltaa: Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta. Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin silta, noin 1200 metriä.

Rakentaminen alkanee vuonna 2021. Tämän hetken tavoite yhteyden valmistumiselle on vuonna 2026, mutta aikataulu tarkentuu vuonna 2021.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan allianssimallilla.

Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen. Näiden aiheuttamat kustannukset tulevat Kruunusillat-budjetin ulkopuolelta.

Kruunusillat-raitiotien ja sen kustannusarvion ulkopuolisia asioita ovat myös HKL:n raitiovaunuhankinnat ja Laajasaloon suunniteltu hybridikortteli, joka sisältää asuintaloja ja niiden alle raitiovaunuvarikon.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kruunusillat-tekijöiden kannustinpalkkio riippuu osin helsinkiläisten tyytyväisyydestä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat