Infra Uutiset Johanna Aatsalo 5 kommenttia

Kruunusillat tehdään kahden urakkamuodon yhdistelmänä

Kruunusillat toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä.

Kruunusillat, näkymä mantereelta. Kuva: Helsingin kaupunki ja WSP

Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Korkeasaaren alueen esirakentaminen tehdään yhtenä kokonaisurakkana. Katu- ja rantarakenteet, raitiotiejärjestelmän kokonaisuus sekä muut osuudet tehdään allianssimuotoisesti. Asiasta päätti hankkeen johtoryhmä.

Sillat yhdistävät Helsingin keskustan ja Kruunuvuorenrannan kaupunginosan Laajasalon kupeessa. Lue lisää Suomen pisimmästä siltaosuudesta tästä.

Nihti-Kruunuvuorenranta -osuus on tällä hetkellä rakennussuunnitteluvaiheessa. Kokonaisurakan kilpailutus alkaa näillä näkymin vuonna 2019. Ajankohtaan vaikuttaa esimerkiksi vesiluvan käsittelyn eteneminen.

Allianssin kilpailutus käynnistetään alustavan arvion mukaan 2019-2020. Aikataulu tarkentuu, kun allianssin kokonaisuus ja mahdollinen vaiheistus selviää hankkeen tarkemman suunnittelun ja hankerajausten myötä.

Allianssiosuuteen saatetaan kytkeä muita samassa yhteydessä toteutettavia hankkeita.

Hankkeen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 259 miljoonaa euroa. Lisäksi raitiovaunukaluston ja varikon kustannukset ovat yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Lue lisää kustannuksista tästä.

 

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Ja loppuhinta on 500+ miljoonaa. Ylityksestä ei vastaa kukaan.

    Vastaa
  • Hankesuunnittelu 10 %, suunnittelu tietomallilla 30 %, valvonta 15 %, urakoitsijoilta on leikattu vastaava osuus pois, ja loppuhinta 140 %, kun rakennuttamiskustannus oli 5 % aikaa ennen sääntelyä. Allianssikin on raskas, ja kallis tarjoajille. Siis lakeerikengät ovat napanneet itse aktista kaikki mahdollisuudet resurssointiin lupa-vaiheeseen mennessä.

    Vastaa
  • Järjetön hanke veronmaksajille. Monikohan pyöräilee tai kävelee sillan kevyenliikenteen väylällä syysmyrskyskyissä ja talven tuiskuissa?

    Vastaa
  • Ja sitten muutaman vuoden kuluttua ihmetellään, että miksi siltaa ei tehty myös autoliikennekelpoiseksi.

    Vastaa
    • Seppo Mölsä

      Autoliikennettä ei tule, koska kantakaupunki ei pysytyisi imaisemaan ruuhkautumatta tuollaista automäärää. Ehkä sitten, kun keskustatunneli joskus mahdollisesti valmistuu, tuokin asia saadaan ratkaistua. Siihen tosin voi mennä niin monta vuosikymmentä, että koko autoilun filosofia on sähkö- ja älyautojen myötä mennyt uusiksi.

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia