Hyvä kehitys edellyttääkin, että päällystysmäärät pitäisi pystyä pitämään joka vuosi vähintään nykytasolla.
Teiden päällystysohjelma on ollut kuluvana vuonna pisin viiteentoista vuoteen ja teitä on päällystetty Väyläviraston mukaan noin 4 000 kilometriä. Tietöiden rahoitus on ollut edellisvuosia paremmalla tasolla, bitumin hinta on pysynyt alhaalla ja koko ala on tehnyt töitä yhteisen tavoitteen eteen.
Väyläviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan hyvä kehitys edellyttää, että päällystysmäärät saadaan pysymään myös tulevina vuosina vähintään nykytasolla.
”Korjausvelan kurominen on maraton, ei pikamatka. Päällystysmäärät pitäisi pystyä pitämään joka vuosi yli 4 000 kilometrissä. Näin päällysteiden korjausvelka ei kasvaisi”, Wihlman sanoo.
Alempi tieverkko murheenkryyni
Yleisellä tasolla tyytyväisyys maanteihin pysyi edellisvuoden tasolla. Kansalaiset ovat varsin tyytyväisiä pääteihin, mutta tyytyväisyys pääväyläverkon ulkopuolisiin päällystettyihin teihin ja sorateihin on edelleen matalalla tasolla.
Väyläviraston mukaan päällystettyjä teitä on yhteensä noin 51 000 kilometriä, joista huonokuntoisia on noin 7 400 kilometriä. Pääväyläverkon ulkopuolella päällystysmäärät ovat olleet kaksinkertaiset viime vuoteen verrattuna eli noin 1500 kilometriä. Tästä huolimatta tyytyväisyys alempaan tieverkkoon ei ole noussut.
Väyläviraston tilaamaan ja kesää 2020 koskevaan tyytyväisyystutkimukseen vastasi elo-syyskuussa lähes 3900 yksityishenkilöä ja liki 1200 ammattiautoilijaa. Tutkimus tehdään vuosittain.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Maantiet viime talvea paremmassa kunnossa – korjausvelkaa silti riittämiin”