Jokainen hallitus on edistänyt puurakentamista vuodesta 1994 – tuloksia alkaa vihdoin näkyä

Puurakentaminen on ympäristöministeriön mukaan kasvussa tänäkin vuonna – asuinkerrostalojen lisäksi puu taipuu myös hotelleiksi ja toimistotaloiksi. Isommat odotukset koskevat julkisia rakennuksia, sillä ne halutaan poliittisella tavoiteohjauksella rakentaa yhä useammin puusta.

Suomessa puukerrostalohankkeiden määrä on jälleen kasvanut viime vuodesta, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Viime vuonna suunnitteilla oli 7500 uutta puukerrostaloasuntoa. Nyt niiden määrä on noussut 8300:aan. Puukerrostalohankkeet keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle.

Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 73 puukerrostalohanketta eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia julkisia rakennuksia. Viime vuonna hankkeita oli 63, ja vuonna 2018 niitä oli 51.

Lukuun on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet. Hankkeista 24 toteutuu varmasti. Edellisenä vuonna varmoja hankkeita oli 18. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 36 ja mahdollisia 12 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.

Varmojen ja todennäköisten hankkeiden toteutuminen tarkoittaisi, että Suomeen oli tulossa lähivuosina noin 8300 uutta puukerrostaloasuntoa. Vuoden 2018 selvityksessä vastaava luku oli 6000.

”Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti puolet hankkeista löytyy Uudeltamaalta. Lisäksi tärkeä muutos on varmojen hankkeiden lukumäärän kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Koronan vaikutuksia puurakentamiseen voi tässä vaiheessa vasta arvailla. Teollisen puurakentamisen hyvä puoli on, että teollisessa rakennustoiminnassa työturvallisuuden turvaaminen on hieman helpompaa kuin työmaalla”, puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino arvioi.

15 maakuntaan suunnitteilla puukerrostaloja

Hankkeista 64 prosenttia keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla myös tasaisesti ympäri Suomea. Vuonna 2019 hankkeita oli suunnitteilla 13 maakuntaan. Viime vuodesta poiketen puukerrostaloja kaavaillaan nyt myös Kanta-Hämeeseen ja Kainuuseen. Vain Lappiin, Etelä-Karjalaan, Päijät-Hämeeseen tai Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kolmikerroksisia puukerrostalohankkeita.

”Hankkeissa tulee esiin puun monipuolisuus rakennusmateriaalina: puusta on helppo toteuttaa arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia, ja se taipuu todella moneen. Esimerkiksi Katajanokan massiivipuinen hotelli- ja toimistokohde on tästä hieno esimerkki”, Heino sanoo.

Kaupungeista eniten puurakentamista kaavaillaan Tampereelle, kuten myös vuonna 2019. Tampereella puurakentaminen keskittyy asuinkerrostaloihin, joita nousee muun muassa Kauppiin sekä Hervantajärven alueelle. Kahdestatoista Tampereelle kaavaillusta hankkeesta varmoja tai todennäköisiä on yksitoista.

Pääkaupunkiseudulle ollaan rakentamassa niin puisia toimistorakennuksia kuin asuintalojakin. Helsingissä Jätkäsaaren osittain valmistuneen Wood Cityn puukorttelin rakentaminen jatkuu: Supercellin toimistotalo on jo viittä vaille valmis, ja alueelle nousee vielä suunnitteluvaiheessa oleva hotelli. Wood Cityn korttelin on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoteen 2021 mennessä. Niin ikään Katajanokalla toteutetaan suuri puinen toimisto- ja hotellihanke. Keilaniemeen aiotaan rakentaa persoonallisesti muotoiltu 11-kerroksinen toimistotalo, jolle on tulossa viherkatto ja katolle myös aurinkopaneeleja.

Puisia kerrostaloja rakennetaan Kuninkaantammeen noin 675 asukkaalle, ja Vihdin Pajuniittyyn on suunnitteilla yli tuhat puukerrostaloasuntoa.

Espoossa puukerrostaloasuntoja on nousemassa usealle eri alueelle lähes 600. Varmoja puukerrostaloja on tulossa myös Jyväskylään, Keravalle, Kirkkonummelle, Kuopioon, Sipooseen, Turkuun, Uuteenkaupunkiin sekä Vaasaan.

Helsingin kaupungilla on kehityshanke, jossa suunnitellaan puurakenteisen pysäköintilaitoksen prototyyppi sekä sovitetaan se tonteille Kuninkaantammessa ja Vantaan Kivistössä.

Tietokanta puukerrostaloista

Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019 ja 2020. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.

Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa.

Kokonaismäärä silti vain reilut tuhat puukerrostaloasuntoa vuodessa

Puuteollisuus ry:n mukaan tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä puukerrostaloaloitukset kasvoivat peräti 84 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, vastaavasti lupamäärässä tapahtui 92 prosentin kasvu. Heinä-syyskuussa aloitusmäärä oli suurin tähän mennessä.

Aloituksissa puukerrostalojen markkinaosuus nousi heinä-syyskuussa 6,5 prosenttiin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin sekä Foreconin arvioihin.

Hitaan alkuvuoden takia Forecon arvioi kuitenkin puun markkinaosuuden kerrostaloissa koko vuoden osalta jäävän edellisvuosien tasolle noin neljään prosenttiin. Pientaloaloitukset laskivat kolmannella kvartaalilla 17 prosenttia.

Hurjista prosenttiluvuista ja valtavista suunnitteluaikeista huolimatta puukerrostalojen aloitusmäärä kuluvana vuonna on vain noin 1100 asuntoa.

”Narulla ei voi työntää”, sanoi Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara puurakentamisen edistämisestä jo 1990-luvulla. Silti sitäkin on koko ajan tehty, mikä näkyy tuloksissa.

Ministeriö on edistänyt puurakentamista kolme vuosikymmentä

Betoniyritys Partekin toimitusjohtaja Sakari T. Lehto oli teollisuusministerinä 1970-luvun aluerakentamisbuumin aikana, kun betoniteollisuutta teollistettiin ja luotiin alan yhteinen BES-järjestelmä. Hän onnistui betoniteollisuuden edistäjänä ilmeisen hyvin.

1990-luvulla huomattiin, että Suomi on jäänyt puurakentamisen kehitysmaaksi. Meillä puuta käytettiin vain pientaloissa, mutta merkittäviä puurakennuksia piti etsiä ulkomailta. Metsäteollisuutta puukerrostalorakentamisen kehittäminen ei ollut kiinnostanut, koska voitot tulivat vientituotteista eikä pieniltä kotimarkkinoilta. Lamavuosina, kun kilpailu muutenkin kiristyi, tämä ajoi puutuoteollisuuden ahdinkoon.

Vuonna 1994 rakennusneuvos Eero Väänänen jätti ministeri Mikko Pesälälle mietinnön puurakentamisen edistämisestä rakentamisessa. Pesälä sanoi valtioneuvoston ottavan sen pikaisesti käsittelyyn. Hän perusteli sitä Tekesin huomiolla puurakentamisen viennin tärkeydestä erityisesti Saksaan.

VTT:n tutkimusjohtaja Erkki K. M. Leppävuori sanoi olevansa valmiis ottamaan laitokselleen puurakentamisen kehittämisvastuun. Samalla hän toivoi, että materiaalien välinen mutapaini loppuisi.

Tällä hän viittasi muun muassa Teknillisen korkeakoulun betonitekniikan professori Vesa Penttalan kirjoitukseen, jossa tämä arvioi puukerrostalojen unohtuvan yhtä nopeasti kuin 1990-luvun taitteen terästalojenkin. Penttalan mielestä väitteet puun ekologisuudesta eivät perustuneet tutkimustietoihin vaan pitkällä aikavälillä puu- ja betonitalon hiilidioksiditase on sama. ”Puun ekologinen imago rapistuu samaa tahtia kuin puun maalipinnoitteet, jotka on valmistettu pääosin fossiilisisa hiilivedyistä.”

Noista betoniteollisuuden vastaväitteistä huolimatta jokainen hallitus on ottanut vuodesta 1994 lähtien asiakseen puurakentamisen edistämisen. Vuonna 2006 kiihtynyt ilmastonmuutoskeskustelu nosti ilmastonmuutoksen torjunnan puurakentamisen edistämisen tärkeimmäksi keppihevoseksi.

Vienti pysyi vielä yhtenä perusteluna, kun hirsirakennuksille annettiin poikkeus U-arvovaatimuksiin. Vientiargumentit loppuivat viimeistään siinä vaiheessa, kun Itävallasta alettiin tuoda Suomeen clt-elementtejä, joille pikavauhtia annettiin samat poikkeukset U-arvovaatimuksiin. Massiivipuutalossa asuva saa siis varautua muita korkeampiin lämmityslaskuihin tai vaihtoehtoisesti niitä kompensoiviin lämmitysjärjestelmäinvestointeihin.

Puuta määräyksin ja suosituksin julkiseen rakentamiseen

Uusin keino edistää puurakentamista on pakko eli kunta ja valtio alkavat syrjiä muita materiaaleja. Mallia näytti Pudasjärvi, joka linjasi, että julkiset rakennukset on tehtävä puusta. Paikkakunnalla oli sanomattakin selvää, että linjaus suosi paikkakunnan suurta hirsitalovalmistajaa.

”Toivon, että Suomessakin yleistyisi maailmalta tuttu ”puu ensin” -ajattelutapa, jossa puuta tarkastellaan ensisijaisena mahdollisena rakennusmateriaalina. Julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä ja viitoittaa tietä koko rakennusalalle kohti tehokkaampaa materiaalien käyttöä ja hiilijalanjäljen alentamista”, sanoi Petri Heino.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen on samalla kannalla. Hän on asettanut tavoitteeksi, että ensi vuonna julkisen puurakentamisen osuus olisi vajaa kolmannesta. Vuonna 2025 sen pitäisi olla jo 45 prosenttia. Tavoitteet ovat valtavat nykyiseen puurakentamisen määrään nähden.

Toinen tulevaisuuden keino puurakentamisen edistämisessä on myös se, että ministeriö asettaa kilpaileville materiaaleille kierrätysvelvoitteita. Puulle sitä ei aseteta, koska riittää, että se on uusiutuvaa.

Se jää sanomatta, mitä tapahtuu mustalle noelle, joka puuta lopulta poltettaessa vapautuu ilmakehään.

Puu palaa ja noki sulattaa jäätiköitä

Puurakentamisen edistämisen suurin jarru on ollut aina se, että puu palaa. Muistutus puun paloherkkyydestä saatiin viimeksi heinäkuussa, kun parvekkeella palanut kynttilä sytytti palamaan senioritalon Jyväskylän Palokassa. Syynä oli puutteelliset palokatkot, joita Wood Citynkin rakentajana kunnostautunut SRV ei ollut tehnyt, koska niitä ei ollut suunnitelmissa. Onnettomuustutkinnan lopullista raporttia kohteesta odotetaan yhä.

Puurakentamisen palomääräykset ja niiden lieventämisvaatimukset ovat jo vuosikymmeniä puhuttaneet rakentajia. Suomeen haluttiin jo 1990-luvulla samanlaisia puisia kerrostaloja kuin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, mutta ilman samanlaisia tiukkoja sprinklausvaatimuksia.

Jo vuonna 1994 vaadittiin palomääräyksiä uusittaviksi niin, että ne edistäisivät puurakentamista. Aiheesta käytiin kipakkaa keskustelua, sillä jopa Punkaharjulle rakennetun metsätietokeskus Luston ilme oli monen mielestä liian betoninen. Arkkitehti Rainer Mahlamäki muistutti, että puupinnoituksen osalta liikuttiin jo kyseenalaisella alueella, koska puu on palonarka materiaali. Toinen kohteen arkkitehdeista, Ilmari Lahdelma, toivoi palomääräyksiin pikemminkin joustavuutta kuin löysentämistä.

”Puun järkevää käyttöä rajoittavat palomääräykset tulee muuttaa vastaamaan keskieurooppalaista käytäntöä, sillä tuskin suomalainen puu on Suomessa sen palavampaa kuin ulkomaillakaan”, arkkitehtiprofessori Unto Siikanen Tampereen teknillisestä korkeakoulusta kirjoitti.

Palomääräyksiä onkin muutettu tiuhaan tahtiin puuta suosivampaan suuntaan. Ensi vuoden alussa tulee voimaan viimeisin muutos, joka helpottaa puupintojen näkyviin jättämistä sisätiloissa. Tähän saakkahan puutalot ovat olleet käytännössä kipsilevypintaisia puurunkotaloja. Asetusmuutosta perustellaan materiaalineutraalisuudella, mikä onkin ministeriöllä muuten jäänyt aika lailla huomiotta.

Puurakentaminen on kallista ja teollisen näköistä

Puukerrostalorakentamisen toinen suuri este on se, että se on liian kallista betonitalojen rakentamiseen verrattuna. Rakennusalan kustannusguru professori Yrjänä Haahtela sanoi syksyllä, että puurakentaminen on kilpailukykyistä vasta sitten, kun se on totaalisen teollista. ”Heti kun puuta joudutaan veistäämään työmaalla, karkaavat kustannukset.”

Väite on kova, sillä veistettävyys mielletään puun arkkitehtonisesti parhaaksi ominaisuudeksi. Tarkoittaako siitä tinkiminen sitä, että lopputulos on esteettisesti yhtä surullinen kuin ensimmäisissä betonielementtitaloissa.

Esimerkiksi BoKlokit näyttävät nyt mallia teollisesti valmistettuina, tilaelementeistä koottuina taloina, joissa räätälöintimahdollisuudet on karsittu olemattomiin. Helsinki on asettanut tiukkoja ulkonäkövaatimuksia myös BoKlok-taloille, mutta monet muut kunnat eivät ole yhtä tarkkoja kaupunkikuvansa kanssa.

Juttua on muokattu. Siihen on 14.12. Foreconin luku puukerrostaloasuntojen kokonaismäärästä (1100) tälle vuodelle ja ympäristöministeriön tavoite julkisen rakentamisen puuosuudelle.