Kahdeksan rakentajaa on kuollut tänä vuonna – kuoliaaksi puristuminen on tänään putoamistakin isompi riski

Joulukuussa tapahtunut kuolemaan johtanut työtapaturma oli jo kahdeksas tänä vuonna. Määrä on likimain sama kuin kahtena viime vuonna.

Tapaturmavakuutuskeskus on kerännyt nettisivulleen sen tietoon tulleista työtapaturmakuolemantapauksista vuonna 2020. Olemme koonneet kymmenestä tapauksesta ne, jotka liittyvät suoraan tai esimerkiksi koneiden huollon kautta rakentamiseen. Määrä on likimain sama kuin kahtena edellisenä vuonnakin. Viime vuonna raportoituja tapauksia oli koko vuonna 15 ja vuonna 2018 niitä oli 18.

Kuolemantapauksissa mitattuna Suomi on yksi Euroopan turvallisimmista maista ja suunta on ollut oikea, mutta jokainen tapaus on liikaa.

Vuonna 1962 Suomessa kuoli 90 rakentajaa ja vuonna 1970 65. 2000-luvulla kuolemantapaukset on saatu pudotettua lähelle nollaa ammattirakentamisessa. Grafiikka on vuoden 2020 osalta täydentynyt ja nyt kokonaismäärä on noin kahdeksan riippuen hieman siitä, mille toimialalle kuolemat kirjataan.

Tyypillistä tämän vuoden ja myös viime vuosien tapauksissa puristuskuolemien runsaus. 2000-luvun alussa niitä tapahtui paljon kapeissa kaivannoissa, mutta kun asiaan alettiin kiinnittää huomiota, ovat kaivantokuolemat lähes loppuneet.

Kuolemansyyntutkinta on laissa säädetty salassa pidettäväksi, joten kaikista tapauksista ei ole saatu vielä yksityiskohtaisia tapausselostuksia.

Työntekijä puristui kuoliaaksi 14.12.2020

Helsingin Laajasalossa tapahtui maanantaina onnettomuus, jossa on kuollut yksi ihminen. Poliisin mukaan rakennustyömaalla tapahtuneessa onnettomuudessa jäi puristuksiin yksi henkilö, ja tämä menehtyi. Onnettomuus tapahtui Disankadulla Laajasalon Kruunuvuoren alueella.

Varastomies puristui kuoliaaksi 16.11.2020

Varastomies oli tuomassa tarvikkeita korjausrakennustyömaalle kuorma-autolla ja poistui ohjaamosta. Auto lähti valumaan taaksepäin, jolloin varastomies lähti juoksemaan kohti auton ohjaamoa. Varastomies kuoli puristuttuaan jätekontin ja kuorma-auton kyljen väliin.

Yrittäjä jäi murskeen alle sorakuopalla 10.11.2020

Yrittäjä oli työskentelemässä sorakuopalla pyöräkoneen läheisyydessä aivan murskekasan läheisyydessä. Noin 15 metriä korkea murskekasa oli sortunut ja pyöräkone oli osin hautautunut sortuneen murskeen alle. Yrittäjä kuoli jäätyään sortuneen murskeen alle. Tapaus sattui Kiteen Saramäentiellä sijaitsevalla soramontulla.

Työntekijä puristui kuoliaaksi asfalttiasemalla 15.10.2020

Työntekijä kuoli Eurajoella jäätyään rintakehästään puristuksiin paineilman voimalla liikkuvan suppilon ja siilojen rungon väliin, kun hän oli asfalttiasemalla poistamassa tukosta kymmenen metrin korkeudessa. Puristimen voima oli niin kova, että mies menehtyi.

Työntekijä puristui betonikappaleen alle 14.9.2020

Rakennustyömaan työntekijä oli ollut puhdistamassa vanhan rakennuksen tukimuuria rakennuksen vieressä olleessa kaivannossa. Tukimuuri oli murtunut ja siitä irronnut suuri betonikappale oli pudonnut työntekijään. Työntekijä kuoli betonikappaleen aiheuttaman iskun ja sen alle puristumisen seurauksena onnettomuuspaikalle.

Kyseessä oli Skanskan työmaa Lahdessa Paavolan kampuksella. Työmaalla oli meneillään vanhan koulun kellarin vedeneristysten parantaminen. Vastakkaisella puolella tilaa oli vanha tukimuurirakenne, josta irtosi iso betonilohkare. Se putosi tai vyöryi 1,8 metrin matkan miehen päälle. Tukimuurirakenne oli kaivettu talon ympäriltä esille, jotta vanhat vedeneristykset päästään poistamaan ja tekemään uudet.

Skanska on tehnyt tapaturmataajuuustilastojen valossa parasta työturvallisuustyöstä rakennusliikkeistä. Se näkyy myös avoimena tiedottamisena ikävistä asioista.

Työntekijä kuoli telineiden pettäessä 3.3.2020

Nummen koulutalon korjaustyömaalla Turussa ajoneuvonosturilla nostettu peltinippu osui nostettaessa sääsuojaan. Osuman seurauksena peltinippu kallistui ja pellit putosivat telineelle. Telineen työtaso sortui osittain ja kaksi työtasolla ollutta työntekijää putosi 10 metrin korkeudelta maahan. Toinen työntekijöistä kuoli maahan iskeytymisestä saamiinsa vammoihin myöhemmin sairaalassa ja toinen loukkaantui.

Työntekijä kuoli ajorampin alle 17.4.2020

Työntekijä jäi lavettiperävaunun ajorampin alle puristuksiin. Ajorampin hydrauliikka oli vikaantunut, eikä ajoramppi noussut riittävän ylös, jotta ajon aikana kiinnitettävät tukiraudat olisi saatu kiinnitettyä. Työntekijä oli huoltamassa lavetin hydrauliikkaa, kun ajoramppi laskeutui yllättäen. Ajoramppia ei ollut väliaikaisesti tuettu. Työntekijä kuoli ajorampin alle puristumisen seurauksena välittömästi.

Onnettomuudesta on julkaistu työpaikkakuolemat.fi-sivuilla Raportti 4/2020 Kuljettaja puristui ajorampin alle

https://xn--typaikkakuolemat-nwb.fi/raportti/kuljettaja-puristui-ajorampin-alle/

Koneen kuljettajan onnettomuuspäivän työtehtävänä oli lumenpudottaminen lähialueilla sijaitsevien rakennusten katoilta. Kuljettajan työtehtäviin kuului kiinteistön huollon tehtävien lisäksi työkoneiden käyttö ja niiden huoltaminen. Aamulla ennen päivän varsinaisen työtehtävän aloittamista, hän oli omatoimisesti aloittanut korjaamaan yrityksen piha-alueella ollutta lavettiperävaunun ajoramppia.

Ramppi olisi ollut mahdollista tukea ennen huoltotöitä. Se oli jäänyt tekemättä yksin työskenneeltä työntekijältä.

Ajoramppi oli rikkoutunut noin kuukausi ennen onnettomuuden sattumista. Hydraulisella nostimella varustettu ajoramppi (n. 280 kg) ei ollut noussut riittävän pystyyn, joten rampin kuljetustukirautaa ei ollut saanut kiinnitettyä. Kuljettaja oli ilmoittanut asiasta aiemmin työnantajalle ja vika oli päätetty korjata ennen kesäkauden alkua.

Kuljettajan oli ilmeisesti tarkoitus laskea rampin sylinterin yläpään kiinnityskohtaa alemmas, jotta ramppi nousisi kokonaan pystyyn ja mekaaninen tuki yltäisi kiinni rampin kiinnityskohtaan. Todennäköisesti kuljettaja oli ensin avannut kuormaliinan lukituksen lavettiperävaunun sivulta, sillä avattu ja kunnossa oleva kuormaliina oli perävaunun vieressä onnettomuuden sattumisen jälkeen. Kuormaliinan avaamisen jälkeen kuljettaja oli irrottanut kiinnityspultin ajoramppia ylhäällä pitävästä sylinteristä. Irrotettu kiinnityspultti löytyi ajorampin alta kuljettajan vierestä onnettomuuden jälkeen. Kiinnityspultin irrottaminen aiheutti sen, että ajoramppi laskeutui äkillisesti kuljettajan päälle. Kuljettajan puristumisasennosta päätellen hän oli todennäköisesti liukastunut ajorampin kaatuessa ja kaatunut vatsalleen, jolloin ajoramppi oli iskenyt häntä selkään. Ilmeisesti kuljettaja kuoli välittömästi saamaansa iskuun, sillä ensihoidon mukaan kuljettajan käsi oli edelleen puristanut kiinnityspulttia heidän tullessa paikalle. Ohi kulkeva eläkeläinen oli havainnut kuljettajan puristuneena rampin alle ja hälyttänyt apua. Kuljettaja saatiin irrotettua puristuksista oletettavasti noin tunti onnettomuuden sattumisen jälkeen.

Työntekijä teki pääosin töitä itsenäisesti ja oli tottunut työskentelemään yksin. Tämä on voinut vaikuttaa hänen omatoimisuuteensa ja päätökseen huoltaa ajoramppi itsenäisesti. Tilanteessa työntekijä ei ilmeisesti tunnistanut ajorampin äkilliseen laskeutumiseen liittyvää vaaraa, koska hän ei ollut tukenut ajoramppia huollon ajaksi.

Työntekijä kuoli huoltaessaan lakaisukonetta 15.4.2020

Työntekijä oli ollut huoltamassa pienteollisuusalueella Hangossa lakaisukonetta ja puristui takarenkaan lokasuojan ja hydrauliikalla toimivan säiliön väliin. Mekaaniset tuet säiliön laskeutumisen estämiseksi olivat olleet epäkunnossa.

Lakaisukoneessa oli havaittu edeltävänä päivänä vuoto sivuharjan ilmakäyttöisen nostosylinterin t-kappaleessa. Työntekijä oli käynnistänyt lakaisukoneen ja nostanut hydraulisesti nostettavan säiliön ylös koneen sivussa sijaitsevasta hallintakytkimestä. Tämän jälkeen hän oli kurottanut lokasuojan päältä säiliön ja koneen rungon väliin. Hänen ajatuksena oli ilmeisesti kiinnittää nippusiteillä koneen ilmaletkut kiinni toisiinsa. Todennäköisesti työntekijä oli kurottaessaan nojannut tai hänen reitensä oli osunut säiliön nosto-/laskuvipuun, jolloin säiliö oli lähtenyt laskeutumaan alas. Säiliö laskeutui ja nousi hitaasti, eikä toiminnosta juurikaan kuulunut ääntä. Työntekijä ei oletettavasti ollut huomannut laskeutuvaa säiliötä, vaan puristui säiliön ja lokasuojan väliin. Työntekijä kuoli puristumisesta aiheutuneisiin vammoihin.

Onnettomuudesta on aloitettu TOT-tutkinta tunnisteella TOT 1/20 Kuljettaja puristui lakaisukoneen säiliön ja koneen rungon väliin.

Omakotitalotyömaan kattoturma selvitetty

Vuonna 2019 tapahtuneista rakennusalan kuolemantapauksista saatiin tänä vuonna valmiiksi raportti, joka käsitteli kattotöiden turvallisuutta omakotityömaalla.

Marraskuussa 2019 virolaisen rakennusliikkeen rakennusmiehet putosivat omakotitalon peltikatolta sen asennustöiden oltua lähes valmis. Harjapellin asennuksen yhteydessä T1 oli ilmeisesti horjahtanut katolla. T2 oli ottanut hänestä kiinni ja pyrkinyt estämään putoamisen. T2 ei kuitenkaan onnistunut estämään putoamista, vaan horjahti myös itse. Tämän seurauksena molemmat ilmeisesti kaatuivat, liukuivat katolta alas ja putosivat noin 5-6 metrin korkeudesta rakennuksen takapihalle. T2 iskeytyi tasaiselle soralle ja loukkaantui. T1 putosi kiviröykkiöön, iski päänsä kiviin ja kuoli päähän kohdistuneen iskun seurauksena välittömästi.

Virolaisen yhtiön palveluksessa olleilla kattoasentajilla ei ollut turvavälineitä.

Omakotitalon kattokulma oli noin 20 astetta. Katolle ei ollut järjestetty rakenteellista putoamissuojausta, kuten putoamisen estäviä suojakaiteita. Kulkureittinä katolle käytettiin nojatikkaita. Kummallakaan työntekijällä ei ollut onnettomuushetkellä yllään putoamisen estäviä suojavaljaita tai suojakypärää.

Katolle ei ollut mahdollista kiinnittää putoamisen estäviä valjaita järkevästi, eikä asianmukaisia valjaiden kiinnityspisteitä ollut suunniteltu ja asennettu. Valjaiden kiinnityspisteet olivat merkattu kattorakennekuvaan, mutta erillistä putoamissuojaussuunnitelmaa ei ollut laadittu.

Työnantajan mukaan työntekijöitä oli ennen onnettomuuden sattumista kehotettu käyttämään putoamisen estäviä suojavarusteita ja heille oli hankittu valjaat köysineen. Rakenteellisen putoamissuojauksen ja valjaiden kiinnityspisteiden puuttuminen kuitenkin osoitti, että putoamissuojausta ja sen järjestämistä ei ollut suunniteltu riittävästi. Onnettomuus olisi voitu estää asianmukaista rakenteellista putoamissuojausta tai henkilökohtaisia putoamisen estäviä suojaimia käyttäen.

https://xn--typaikkakuolemat-nwb.fi/raportti/kaksi-rakennusmiesta-putosi-katolta/

Kuolemaan johtaneet työtapaturmat per 100 000 työntekijää vuonna 2015, vaaleammalla keskiarvo vuosilta 2012-2014. Kyseessä on kaikki työtapaturmat, mutta graafi kertoo silti kohtuuhyvin myös rakennusalan kansainvälisen tilanteen.

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kahdeksan rakentajaa on kuollut tänä vuonna – kuoliaaksi puristuminen on tänään putoamistakin isompi riski”

Jätä kommentti