Raju kasvu taloyhtiölainoissa – noin joka toisessa viime vuonna myydyssä uudessa asunnossa oli yli 70 prosenttia yhtiölainaa

Asuntopolitiikan kehittämistä miettineen työryhmän raportista käy ilmi taloyhtiölainojen osuuden raju kasvu.

Taloyhtiölainoilla on ollut iso merkitys gryndiasuntojen buumissa. Kuva Mika Ranta / HS

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa, ja suomalaisten kotitalouksien velasta kolme neljäsosaa liittyy asumiseen.

Asuntorahoituksessa 2010-luvun ilmiöksi on noussut kasvava taloyhtiölainojen määrä, minkä seurauksia ei ole työryhmän mukaan vielä kokonaisuudessaan nähty.

Suuret taloyhtiölainat ovat yleistyneet erityisesti uusien asuntojen kaupassa. Yli 60 prosentin lainaosuuksia on käytetty etenkin vuoden 2014 jälkeen.

Vuonna 2019 uusien asuntojen kaupoissa 48 prosentissa yhtiölainaosuus oli yli 70 prosenttia, kun vuonna 2010 tämä osuus oli 13 prosenttia.

Kehitykseen voi liittyä työryhmän mukaan riskejä varsinkin, jos suuret yhtiölainat hämärtävät asunnonostajien käsitystä asuntoon liittyvistä kokonaismenoista ja mahdollistavat maksukykyyn nähden kalliin asunnon ostamisen.

Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut vuosituhannen alun alle 7 prosentista noin 15 prosenttiin.

Ilman taloyhtiölainoja asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2018 velkaa keskimäärin 217 prosenttia suhteessa vuotuisiin käytettävissä oleviin rahatuloihinsa.

Veroetu on saattanut nostaa hintoja

Taloyhtiölainojen pääomavastikkeet ovat verotuksessa vuokratulosta vähennyskelpoisia, kunhan ne on kirjattu asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa tuloksi.

Verotuksessa pääomavastike vähennetään joko vuosittain vuokratulosta tai myöhemmin luovutushinnasta mahdollisessa luovutusvoittoverotuksessa.

Työryhmä arvioi, että pääomavastikkeiden verokohtelu on voinut osaltaan kasvattaa yhtiölainojen suosiota ja niiden suhteellista osuutta asuntojen velattomista hinnoista.

”On todennäköistä, että kehityksellä on vaikutusta myös asuntojen hintojen nousuun”, raportissa todetaan.

Verokohtelu saattaa myös asettaa asukas- ja sijoittajaosakkaat erilaiseen asemaan asuntomarkkinoilla.

Asukas- ja sijoittajaosakkaiden intressit saattavat erota, millä voi olla vaikutusta asunto-osakeyhtiön päätöksentekoon ja voi johtaa esimerkiksi peruskorjausten ajoittamiseen epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä voi johtaa asukasosakkaiden maksuvaikeuksiin.

Yhä useampi uusi asunto vuokratontille

Vuokratonteille rakennettujen uudiskohteiden määrä on kasvanut viime vuosina. Tontin omistajana voi olla esimerkiksi kaupunki tai tonttirahasto.

Vuokratontille rakennetuista asuinrakennuksista ei ole kattavaa tilastoa, mutta niiden on työryhmän rapoirtin mukaan katsottu heikentävän asumiskustannusten vertailtavuutta, läpinäkyvyyttä ja mahdollisuuksia arvioida asumismenojen kehitystä esimerkiksi tonttien vuokrankorotusten vaikutuksesta.

Myös esimerkiksi yhtiövastike voi vuokratontillisissa kohteissa nousta merkittävästikin siitä, mitä se on ollut asuntoa hankittaessa.

Lue, mitä työryhmä linjasi tulevaisuuden asuntopolitiikasta: Asuntojen laadun parantaminen, varainsiirtoveron alennus, tukien kohtalo ja asp:n päivittäminen – näin työryhmä listaa tulevaisuuden asumista

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Raju kasvu taloyhtiölainoissa – noin joka toisessa viime vuonna myydyssä uudessa asunnossa oli yli 70 prosenttia yhtiölainaa”

  1. Tässä oli paljon asiaa.

    Kysymys kuuluukin, nämä asiat ovat olleet tiedossa jo pitkään, miksi asialle ei tehdä mitään radikaalia parannusta?

    1. Ei koskaan vuokratontilla olevaa asuntoa, ei kerrostaloa eikä varsinkaan omakotitaloa.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat