Asuntojen laadun parantaminen, varainsiirtoveron alennus, tukien kohtalo ja asp:n päivittäminen – näin työryhmä listaa tulevaisuuden asumista

Asuntopoliittisen työryhmän kannanotot ovat hyvin varovaisia, mutta joukossa on myös mielenkiintoisia avauksia.

Hannele Pokka toimi ryhmän puheenjohtajana. Kuva: Liisa Takala

Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti 18.12.2020  työnsä  ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle.

”Ei virkamiehistä saa enempää irti, se ei ole kovin radikaali”, työryhmän puheenjohtajana toiminut Hannele Pokka sanoo. Mukana valmistelussa on ollut eri ministeriöiden asuntoasioista vastaavia virkamiehiä.

Työryhmän esitys on yksimielinen, sillä valtiovarainministeriökään ei jättänyt tällä kertaa eriävää mielipidettään. Se kertonee osaltaan, että kannanotot eivät ole ainakaan radikaalisti valtion menoja lisääviä.

Työryhmä oli myös parlamentaarisessa ohjauksessa. Pokan mukaan puolueilta on vaikea saada yhteneviä näkemyksiä.

Valtion tukemaa omistusasumista selvitetään

Valtio on tukenut vain vuokra-asuntojen rakentamista, kun omistusaravat lopetettiin noin 25 vuotta sitten. Selkeää linjausta omistusasumisen tukemisesta ei tullut, asiaa tulee työryhmän mukaan selvittää.

”Keskustelimme siitä, voisiko valtio tukea suomalaisten mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaava asunto muullakin tavalla kuin tukemalla vuokra-asuntojen rakentamista. Mahdollinen kohtuuhintaisten omistusasuntojen tukeminen ja osuuskuntamallinen rakentaminen vaativat kuitenkin vielä kunnollista selvittelyä”, Pokka sanoo.

Osuuskunta-asuntojen osalta on paljon malleja kehitteillä. Pohdinnassa on, tarvitaanko valtiota mukaan ja tarvitaanko erillistä lakia vai tuodaanko malli asunto-osakeyhtiölakiin.

Vuokra-asuntokannassa on tapahtunut nopea muutos. Vielä vuonna 2008 lähes puolet vuokra-asunnoista (49,6 %) oli käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia Ara-asuntoja. Sen jälkeen markkinaehtoinen vuokra-asuntotuotanto on lisääntynyt voimakkaasti etenkin kasvukeskuksissa kasvaneen sijoittajakysynnän vuoksi.

Vuonna 2019 valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus kaikista vakituisesti asutuista vuokra-asunnoista oli vain 33,5 prosenttia.

Normaalien Ara-vuokra-asuntojen määrä on pudonnut selvästi. Kymmenen vuotta sitten normaaleja vuokra-asuntoja oli yli 350000, nyt niitä on enää vain reilut 250000.

Ara-tontit suoraan yleishyödyllisille

Ara-tontteja on myönnetty viime aikoina runsaasti suoraan gryndereille. Työryhmän näkemys on, että kunnat luovuttaisivat kohtuuhintaisen tuotannon tontit suoraan Ara-toimijoille.

Tontinluovutusmenettelyllä tulee edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja kilpailua. Myös pienemmillä toimijoilla tulisi olla mahdollisuus saada tontteja kunnilta.

Työeläkeyhtiöiden lupa jatkuu

Työryhmä linjaa, että työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöinä olevat asunto-osakeyhtiöt voisivat käyttää jatkossakin vierasta pääomaa. Nyt menettely on ollut sallittua määräaikaisena.

Menettely on lisännyt työeläkeyhtiöiden vuokra-asuntotuotantoa.

Taloyhtiöiden rahoitusongelmat selvitetään

Työryhmän mukaan selvitetään erillisellä tutkimushankkeella, miten paljon taloyhtiöillä on korjausrakentamisen rahoitusongelmia erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla.

Nykyisin asunto-osakeyhtiöillä on ollut mahdollista saada valtion takaamaa korjauslainaa, mutta järjestelmä on ollut käytännössä täysin toimimaton. Valtion takausmallin ehtoja parannetaan, työryhmä linjaa.

Isännöitsijätodistus paremmaksi

Työryhmä esittää isännöitsijätodistuksen kehittämistä niin, että siinä esitetään tuleviin korjaushankkeisiin ennakolta maksetut tai kerätyt huoneistokohtaiset euromääräiset osuudet.

LIsäksi työryhmä linjaa, että hallituksen on esitettävä yhtiökokoukselle rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarve kymmeneksi vuodeksi nykyisen viiden vuoden sijasta.

Asuntosuunnittelua edistämään foorumi

Myös asuntorakentamisen laadusta käytävään keskusteluun työryhmä tuo uusia eväitä.

Työryhmä haluaa saada lisää näkyvyyttä asumiseen laatuun liittyville kysymyksille, minkä edistämiseksi se ehdottaa uudenlaisen asuntosuunnittelufoorumin perustamista ympäristöministeriön alle.

Sen avulla alan toimijat kävisivät vuoropuhelua asumisen laatuun liittyvistä asioista.

Pokan mukaan taustalla on pohdinta esimerkiksi siitä, tarvitaanko makuuhuoneessa ikkuna ja tehdäänkö asunnon huoneita pitkän käytävä varrelle. ”Se ei ole regulaatiokysymys.”

Nyt laatukeskustelu on keskittynyt sisäilman ympärille.

Työryhmä myös esittää, että laatu otetaan osaksi mal-sopimuksia.

Sijoittajien veroedun poistosta ei saatu VM:stä tietoja

Työryhmä linjaa, että otetaan käyttöön uusia keinoja kotitalouksien liiallisen velkaantumisen ehkäisemiseksi huomioiden myös taloyhtiölainojen vaikutus.

Taloyhtiölainojen vaikutusta on arvioitava ja asuntojen hintojen läpinäkyvyyttä kuluttajille tulisi lisätä.

Lue lisää taloyhtiölainojen yleistymisestä: Raju kasvu taloyhtiölainoissa – noin joka toisessa viime vuonna myydyssä uudessa asunnossa oli yli 70 prosenttia yhtiölainaa

Ohjelmassa ei kommentoidan vuokra-asuntosijoittajille myönnettävän lainanlyhennysten verovapauden poistamista. Pokan mukaan asiaa ei toistettu, koska asiasta on jo hallitusohjelman kirjaus. Sen mukaan selvitetään mahdollisuus rajoittaa vähennysoikeutta.

Sijoittajien vähennysoikeuden rajaamista on selvitetty valtiovarainministeriössä. Asuntopolitiikkaa selvittänyt työryhmä ei kuitenkaan saanut VM:n selvitystä eikä tietoa esimerkiksi siitä, miten suuri vähennys on euroissa vuodessa.

Asp-järjestelmää parannetaan

TYöryhmä esittää, että asp-järjestelmän ehdot ja rajat päivitetään vastaamaan nykyistä markkinatilannetta ja nuorten erilaisia elämäntilanteita. Korkotukilainan enimmäismäärät ovat vuodelta 2014 ja rajat ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla jääneet jälkeen kehityksestä.

Kun 39-vuotis katsotaan vielä nuoreksi, henkilöillä voi jo olla lapsia tulee tarvetta esimerkiksi yhdistellä lainoja. Sen tulisi myös nostaa lainasummia.

Varainsiirtoveroa alennetaan, joskus

Työryhmä esittää, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennetaan. Markkinahäiriöiden välttämiseksi alentaminen tulisi tehdä maltillisesti asteittain.

Mielenkiintoinen avaus on, että kehitetään taloyhtiöille ja vuokralaisille sovintolautakunta. Se olisi kallista tuomioistuinmenettelyä kevyempi malli.

Asumistuet mukaan sotu-valmisteluun

Asumistuet pitäisi ottaa mukaan sosiaaliturvaa miettivään sotu-ryhmään. Esimerkiksi sitä pitäisi POkan mukaan miettiä, miten pieniin asuntoihin voi saada täyden asumistuen.

Vuokralaisen aseman parantamiseksi ehdotetaan selvitettäväksi tuomioistuinta kevyempää riidanratkaisumenettelyä.

Asuntomarkkinat jakaantuneet

Työryhmän näkemys Suomen asuntopolitiikan tilasta oli tilanneanalyysin ja kuultujen asiantuntijoiden perusteella hyvä.

Kuitenkin esimerkiksi asuntomarkkinoiden jakautuminen vaikuttaa suomalaisten asumiseen ja asuntojen hintaan, ja suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt. Erityisesti nuorten omistusasuminen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.

”Asuntomarkkinoilla nähdään jyrkkenevää jakautumista alueisiin, joilla väestö vähenee, ja toisaalta kasvukeskuksiin, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia”, Pokka tiivistää.

Asuntorahasto tulee säilyttää

Työryhmä linjasi, että valtion asuntorahasto (VAR) tulee säilyttää ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona.

Työryhmä oli yksimielinen tarpeesta selvittää rahaston varallisuuden laajempaa käyttöä erilaisissa tukimalleissa, kuten kohtuuhintaisen omistusasumisen rahoituksessa.

Työryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa Ara-tuotannon rooli on tärkeässä asemassa varmistamassa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja ehkäisemässä segregaatiota.

Ara-tuotanto täydentää tarvittaessa vapaarahoitteista asuntotuotantoa, ja siten auttaa hallitsemaan rakennusalan suhdanteita.

Hallitukselta selonteko alkuvuodesta

Ministeri Mikkosen mukaan hallitus käy seuraavaksi huolellisesti läpi työskentelyn lopputuloksen. Se tuo asuntopoliittisen ohjelmansa selontekona eduskunnalle alkuvuodesta.

Mikkosen mukaan Asuntopoliittinen kehittämisohjelma laaditaan kahdeksaksi vuodeksi, koska sen tarkoituksena on linjata asuntopolitiikkaa ja kehittämistä pitkäjänteisesti yli hallituskausien.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Asuntojen laadun parantaminen, varainsiirtoveron alennus, tukien kohtalo ja asp:n päivittäminen – näin työryhmä listaa tulevaisuuden asumista”

  1. Varainsiirtoveroon tulisi saada muutos HETI!
    Nimittäin alle 40v ensiasunnon ostajille se on 0€, mutta yli 40v ensiasunnon ostajille se en 2% tai4%
    Tämän selkeämpää ikärasismia ei ole!

    Nyt tasa-arvoa ja samat säännöt kaikille!

    Missä Vihreät ja Vasemmisto nyt on arvopohjineen…

    1. Varainsiirtoverokannat olisi syytä yhtenäistää. On erikoista, että omistusmuoto vaikuttaa varainsiirtoveroon niin, että se on kaksinkertainen, jos omistusta ei ole hoideltu osakeyhtiön kautta. Ei autoverokaan hankintaverona riipu tuolla tavoin omistusmuodosta, vaan tuo on ainoa hankintavero Suomessa, jossa on tuollainen erikoinen tilanne. On historiallinen jäänne, että alalla on kaksi varainsiirtoverokantaa, jotka riippuvat omistusmuodosta.

      Varainsiirtoveron alentamistavoite on hyvä. Varainsiirtovero vähentää asunto- ja kiinteistökauppaa, ja samalla myös mm. asuntojen ostamista remontoitavaksi niin, että aikoo myydä heti perään asunnon taas eteenpäin. Jos asunnon pikkuremontti maksaa esim. 2 % asunnon arvosta, ja arvo nousee remontilla esim. 5 % ja omakotitalon varainsiirtovero vie siitä 4 % pois, remontoija jää tappiolle veron takia. Jos joutuu maksamaan varainsiirtoveron ostaessaan asunnon +seuraava ostaja maksaa sen myös, varainsiirtoveroa menee yhteensä 8 %. Se on iso osuus.

  2. ”Vuokralaisen aseman parantamiseksi ehdotetaan selvitettäväksi tuomioistuinta kevyempää riidanratkaisumenettelyä.”

    Tuomioistuinuudistus taannoin meni pahasti pieleen. Ruohonjuuritason tuomioistuimia karsittiin ja riidanratkaisun kustannuksia lisättiin. Nyt kaivataan sitten tuomioistuinta kevyempiä riidanratkaisumenettelyitä. Alimman oikeusasteen sisällä kuitenkin olisi hyvä olla se kevyt riidanratkaisumenettely, mutta siitä on tehty yhä raskaampaa käsittelyprosessia. Siinä on valitusoikeudet yms. oikeusturvakeinot, toisin kuin jossain sovittelulautakunnissa. Käräjäoikeuksissa riita-asiat käsitellään usein suullisessa käsittelyssä, mikä edellyttää osapuolilta matkustamista oikeuteen. Jo pelkät matkamenot harventuneisiin käräjäoikeuksiin voivat nykyään olla todella hintavat, jos asianajaja laskuttaa matka-ajastaan vaikka 200-300 euroa tunnilta. Käräjäoikeusverkoston harventamisen sijaan olisi ollut hyvä laajentaa käräjäoikeuksien sovittelutoimintaa. Ison osan riita-asioista voisi sopia käräjäoikeudessa neutraalin sovittelijan johdolla ilman kallista varsinaista oikeuskäsittelyä.

  3. Hannele Pokka avaa asiaa kuitenkin melko suorasanaisesti, sellaista rehellistä suoraan puhumista tarvittaisiin vieläkin enemmän. Joitakin merkittävimpiä asioita jää kuitenkin monesti uupumaan, juuri tuon Hannele Pokankin mainitseman poliittisen ohjauksen vuoksi.

    Pari lainausta kommentein … ””Keskustelimme siitä, voisiko valtio tukea suomalaisten mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaava asunto muullakin tavalla kuin tukemalla vuokra-asuntojen rakentamista. Mahdollinen kohtuuhintaisten omistusasuntojen tukeminen ja osuuskuntamallinen rakentaminen vaativat kuitenkin vielä kunnollista selvittelyä”, Pokka sanoo.” Aivan samaa mieltä, ennen kuin näitä esillä olevia malleja lähdetään enemmän edistämään on asiaa syytä katsoa aivan kaikista kulmista, myös rakennuttamisen ja rakentamisen näkökulmasta, varsinkin korttelirakentamisen osalta, jossa korttelissa toimii useita eri toimijoita. Ryhmärakennuttaminen, vaikka ei ehkä kuulukaan tähän ryhmään, on osoittautunut hieman ongelmalliseksi laajemmin rakennuttamista ja rakentamista tarkastellen.
    Olen tällä foorumilla pariinkin kertaan esittänyt vaihtoehdoksi Hitas käytännön kehittämistä ja monistamista kaikkiin isompiin kaupunkeihin, se olisi ylivoimaisesti selkein pohja lähteä kehittämään ja tarkastelemaan juridisia mahdollisuuksia ennen kaikkea yksityisen maan kaavoittamisen ohjaukseen. Sieltä on mahdollisuus saada todella merkittäviä tuloksia oikeasti kohtuuhintaisen omistusasuntotuotannon aikaansaamiseen.

    ”Normaalien Ara-vuokra-asuntojen määrä on pudonnut selvästi. Kymmenen vuotta sitten normaaleja vuokra-asuntoja oli yli 350000, nyt niitä on enää vain reilut 250000.” Syitä olisi tarpeen pohtia ja aivan aikuisten oikeasti. Suuri osa leikissä olevista kyllä tietää syyt, mutta niitä ei mielellään saa sanoa ääneen. Ehkä jankkaan samaa totuutta jo liikaakin, mutta totean kuitenkin, että likainen politiikka pitäisi saada rakennusalalta/rakentamisesta pois ja alan sisäistä korruptiota täytyisi pystyä vähentämään, ne syövät uskottavuuden lisäksi kustannustehokkuutta kaikista yksittäisistä asioista ylivoimaisesti eniten. Toki muitakin vaikuttavia syitä on.

    Kuten jutussa mainittiin, ARA tuotantoa ja tontinluovutusta on mahdollista vielä kehittää, paljonkin. Nyt kun ARA;ssa on meneillään jonkin sortin sukupolven vaihdos, jos näin saa sanoa, olisi erittäin tärkeää tarkastella ARA;n tehtävää, velvollisuuksia ja asemaa kriittisesti. ARA toimii sinänsä aivan asiallisesti monissa tavanomaisissa heille kuuluvissa tehtävissä, laitos saattaisi kuitenkin kaivata jonkin sortin hygieniasääntöjä ja vastuiden ja velvoitteiden läpikäyntiä/kehittämistä, vähintään kuitenkin niiden kirkastamista.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat