Kemissä peruskorjataan Suomen sähkönsiirron kriittistä solmukohtaa

NRC Groupin sähkörakentamisen projektipäällikkö Tomi Mielityinen Kemin työmaalla. Kuva: NRC Group

Peruskorjauksessa uusitaan yli 100 kilometriä kaapelia ja satoja komponentteja. Tavoitteena on taata sähkönsiirron kapasiteetti ja toimitusvarmuus vuosikymmeniksi.

Fingrid investoi Suomen sähkön kantaverkkoon ja sähköasemiin kaksi miljardia euroa kuluvan vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on kehittää sähkönsiirron kapasiteettia ja toimintavarmuutta sekä ilmastoneutraalin sähkön tuotantoa.

Yksi perusparannuskohteista on Suomen suurimpiin kuuluva Keminmaan sähköasema, joka valmistui vuonna 1986.

”Kyseessä on tärkeä sähkönsiirron solmukohta, josta lähtee yhteyksiä Ruotsiin, Etelä-Suomeen ja esimerkiksi Tornion terästehtaalle”, NRC Groupin sähkörakentamisen projektipäällikkö Tomi Mielityinen kertoo.

Suuri osa kotimaisesta sähköstä tuotetaan pohjoisessa tuuli- ja vesivoimalla. – Siksi sähköverkko on pitkänmallinen, kuten junaverkkokin.

Massiivisessa avokytkinlaitoksessa on kolmea jännitetasoa aina 20 kilovoltin keskijännitteestä kantaverkon 110:een ja 400 kilovolttiin. Perusparannushankkeen pääurakoinnista vastaa Hitachi ABB Power Grids.

”Rakennuttajana toimii Fingrid. Jokainen sähköasema toteutetaan saman vakiokäytännön mukaan. Valvomon rakenne on aina sama, kaapelityypit määritelty ja asennustavat vakioitu.”

NRC Groupin urakka alkoi lokakuussa 2020 ja jatkuu puolitoista vuotta. Kovat paineet kuuluvat työnkuvaan, koska lyhytkin järjestelmähäiriö aiheuttaisi vakavat seuraukset esimerkiksi alueen teollisuudelle.

”Katkoihin ei ole varaa, ja siksi vanha valvomorakennus pidetään toiminnassa siihen asti, että sähkökaapit, suojausjärjestelmät ja kaapelit on asennettu vaiheittain uuteen valvomoon.”

Suuri osa päivästä työskennellään ulkona talvipakkasissa tai kesähelteissä. Välimatkat ovat pitkiä, koska uusittavaa kaapelointia on yli 110 kilometriä.

”Kovimmilla pakkasilla kaapelointi on jouduttu keskeyttämään, koska kaapelit eivät kestä taivutusta.”

Erityiskoulutuksen ja -kaluston vaativat myös 110 kilovoltin katkaisijoiden vaihdot.

”Eristeenä käytetään SF6-kaasua eli rikkiheksafluoridia, jonka käsittely on tarkkaa ja haastavaa hommaa.”

Uusia ammattilaisia koulitaan alalle konkareiden rinnalla. Sähkövoimatekniikkaa tarvitaan myös sähköjunanradoilla.

Korkeajännitelinjojen lähellä on keskityttävä työturvallisuuteen

Kevään aikana alkaa urakan haastavin vaihe eli satojen komponenttien purku- ja vaihtourakka 110 kilovoltin kytkinlaitokseen. Iäkkäät ja vioittumiselle alttiimmat komponentit vaihdetaan uusiin vahvempiin osiin.

”Se nostaa sähköverkon kapasiteettia ja huoltovarmuutta vuosikymmeniksi”, Mielityinen sanoo.

Suuren sähköaseman komponentit eivät ole pikkunippeleitä.

”Osa komponenteista painaa satoja kiloja, joten niitä käsitellään henkilönostimilla ja nosturiautoilla. Suuren rintamamiestalon kokoinen päämuuntajakin liikkuu paikasta toiseen vain ratakiskoilla.”

Talvella haasteena on saada järeä kuljetus- ja nostokalusto riittävän lähelle asennuspaikkoja, kun ympärillä on metrin verran lunta.

”Työmaalla toimitaan lähellä korkeajännitteisiä osia, joten sähkötyöturvallisuuteen on kiinnitettävä paljon huomiota”, Mielityinen sanoo.

”Ajoitammekin työt tarkasti Hitachin ja Fingridin kanssa, että ne voidaan toteuttaa turvallisesti eikä sähkönjakelu vaarannu missään vaiheessa.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kemissä peruskorjataan Suomen sähkönsiirron kriittistä solmukohtaa”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat