Lohjan messutalojen ilmastovaikutukset paljastuvat, kun kaikille tehdään vähähiilisyyden arviointi

Lohjan asuntomessuilla kokeillaan ensimmäistä kertaa kaikille messutaloille ympäristöministeriön uutta vähähiilisyyden arviointimenetelmää.

Huhtikuun lopulla hiilipihissä asuntomessutalo Pyörteessä oli käynnissä sisätyöt. Sisäpiha rakentuu 20-vuotiaan omenapuun ympärille.

Arviointi tehdään ympäristöministeriön vähähiilisyyden päivitetyn arviontimenetelmän mukaan, jota yleensä käytetään vain suurten rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnissa.

”Nyt päätettiin lähteä testaamisessa liikkeelle pientaloista ja edetään niin sanotusti alhaalta ylöspäin”, ympäristöministeriön rakentamisen ilmastovaikutusten ja kiertotalouden erityisasiantuntija, arkkitehti Matti Kuittinen kertoo.

Kuittisen mukaan pientaloja koskevalle vähähiilisyyden arvioinnille on olemassa selkeä etsikkoaika, sillä esimerkiksi Omakotitaloliiton jäsenilleen teettämän tutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia liiton jäsenistä on kiinnostunut oman pientalonsa ilmastovaikutuksista.

Kuittinen kehittää ympäristöministeriössä työkseen esimerkiksi rakennusten hiilijalanjäljen laskentamenetelmää. Ensi kesän asuntomessuille Lohjalle hän on suunnitellut harrastusprojektinaan  tulevaisuuden talon Pyörteen, jonka hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki lasketaan ympäristöministeriön arviointimenetelmän mukaisesti ja jolle tehdään tarkka tuoteseloste.

Arviointimenetelmä ei ole vielä edennyt lausuntokierrokselle, joten siitä ei vielä tarkalleen tiedetä millainen siitä lopulta tulee.

Kuittinen työskentelee lisäksi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen resurssitehokkaan rakentamisen professorina ja on koulutukseltaan tekniikan tohtori.

”Kyseessä on rakentamisen ruokavalion muutos ja kohde on kiertotalouden tutkielma. Tämän hetkisen laskennan mukaan Pyörteen rakennuspainosta lähes 40 prosenttia on kierrätettyjä tai uusiutuvia materiaaleja.”

Pyörre on messujen todellinen pilottitutkimuskohde, sillä sen siirrettävyyttä ja muunneltavuutta tutkitaan Aalto-yliopiston toimesta. Tampereen yliopistolla puolestaan tutkitaan rakennukseen sijoitettavia bioäly-tuotteita, ja Oulun yliopisto seuraa autotallissa tai modernisti autohuoneeksi nimetyn tilan geopolymeerilattian toimivuutta.

Geopolymeerilattia on betoninkaltainen ratkaisu, jossa sementtiä on korvattu masuunikuonalla. Lisäksi siinä on käytetty kierrätettyä valimohiekkaa ja vettä. Oulun yliopisto toimitti paikalle tarvittavat muut ainesosat.

”Lattia valettiin minuuttiaikataululla ja sekoituksen jälkeen aikaa oli käytettävissä tunti 40 minuuttia. Materiaaliassa ei ole käytetty mitään kemikaaleja”, kohteen teräsrakenteet ja rakennuksen elementtien valmistuksen tekevän lohjalaisen perheyhtiö Aulis Lundellin toimitusjohtaja Leena Lundell kertoo.

Lundell huomauttaa, että talon jokainen materiaalivalinta on tarkkaan harkittu ja valittu sen mukaan mihin se parhaiten soveltuu.

”Tavoitteena on ollut koko ajan paras toimivuus rakenteessa. Lisäksi on noudatettu kiertotalouden parhaita käytäntöjä. Messuilla talolle tehdään täydellinen tuoteseloste, jossa avataan kaikki raaka-aineet ja niiden kierrätysaste. Tällä hetkellä se on 80 prosenttia eli 80 prosenttia materiaaleista lähtee sadan vuoden elinkaaren jälkeen kierrätykseen, jos talo pitäisi purkaa”, Lundell sanoo.

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lohjan messutalojen ilmastovaikutukset paljastuvat, kun kaikille tehdään vähähiilisyyden arviointi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat